Kuka saa puhua köyhyydestä

Niin ikään Imagelle bloggaava Pasi Sillanpää julkaisi eilen köyhyyden ymmärtämistä käsittelevän postauksen, jossa toi esiin arvokkaan havainnon myös eri sosiaalitukien eriarvoistavasta vaikutuksesta. Mielenkiinnolla odotin, minkälaista palautetta Sillanpää tekstilleen saa, sillä köyhyys on oman kokemukseni mukaan ollut hankala aihe nieltäväksi monelle Imagen blogeja lukevalle.

Kun minä kerroin, millaista on olla köyhä, sain satoja vihaisia viestejä suuttuneilta miehiltä. Ajatuspaja Liberan Heikki Pursiainen kirjoitti kolumnin, jossa kertoi että köyhyyteni ei ole todellista, ja minusta perustettiin MV-lehden keskustelufoorumille ketju, jossa lähinnä ruodittiin ulkonäköäni, ”tiedettiin” minut kommunistiksi ja vihjailtiin valkoisten hampaideni johdosta minun edustavan seksuaalivähemmistöä. Kun keski-ikää lähestyvä mies sitten kirjoittaa köyhyydestä, kukaan ei edes kommentoi hänen postaustaan saati kyseenalaista hänen uskottavuuttaan aiheen parissa – ainakaan perustuen hänen ulkonäköönsä. Minua syyteltiin yhteiskunnan tuilla harrastelusta, vaikka olen itseni omalla työlläni elättävä yrittäjä. Minulle sanottiin, että olen niin huono työssäni, ettei siitä oikeastaan tarvitsekaan maksaa.

Siis kun köyhä kertoo, millaista on olla köyhä, se ei ole totta, mutta kun hyvin pärjännyt, uskottavan ikäinen mies kertoo saman tuloluokan elämästä, sitä ei kyseenalaisteta.

Kuvankaappaus 2017-4-18 kello 18.57.43

Kuvakaappaus kunniakseni perustetusta topicista, jossa minun ilmeisesti vihjaillaan myös harjoittavan prostituutiota tai ehkä vaihtoehtoisesti kehotetaan siihen?

Missään tapauksessa tarkoitukseni ei ole rakentaa vastakkainasettelua minun ja Sillanpään eikä kirjoitustemme välille, vaan pidän hänen avaustaan erittäin tervetulleena, hyvänä ja asiallisena. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota tähän havaintoon vastaanoton laadusta, sillä kirjoituksiani kommentoidaan jatkuvasti väittämällä, että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu jo. Silti minä tämän ikäisenä, näköisenä ja sukupuolisena en ole joidenkin mielestä kelpo kertomaan edes _omia kokemuksiani_ tai saamaan työstäni palkkaa.

Sinällään ironista, että koska niin moni halusi tulla ilkkumaan köyhyyspostaustani, lukijamääräni kasvoivat kerrasta sellaisiksi, että olen saanut blogistakin tuloja siitä lähtien. Että kiitos vaan kaikille silloin lähestyneille! Terveisin vaalea, kommunismista tykkäävä Hanna helmihampaineen 🙂

Kommentit
  1. 1

    Stacy Siivonen sanoo

    Mä en tiedä, kuinka köyhyydestä voisi puhua. Köyhän näkökulmasta köyhyyspuhe on sellaista, että tekisi mieli mennä viiltelemään ranteensa. Mä kuitenkin liftaan ympäri Suomea. Liftaaminen maksaa nolla euroa. Liikun myös halvoilla julkisilla vuoroilla. Ei ole hassumpaa, ottaen huomioon, että olen kroonisesti sairas. Mutta tällaista ei saa sanoa, kun kohta rikkaat haluavat katkoa minulta peukalotkin pois, ettei minun elämäni vain olisi kivaa koskaan, koska köyhänä olemisen ei pitäisi olla hauskaa.

    • 1.1

      hannaraty sanoo

      Näinhän se on. Köyhällä ei ole oikeutta vaatia tai toivoa parempaa, kun kerran ”saa” jo jotain.

  2. 2

    Mika Sarivaara-Satta sanoo

    Riippuu oletko absoluuttisesti vai suhteellisesti köyhä, sillä Suomessa on vain suhteellisen köyhiä, joiden elintaso vastaa 70-luvun keskiluokan elintasoa. Rahan puute tuskin on monenkaan köyhän suurin ongelma.

    • 2.1

      Tommi Karin sanoo

      Määrittele, mikä on absoluuttisesti köyhän tuloraja? Ja määrittele, mitä tarkoitat rahan puutteella? Äläkä vain heitä mitään mielipiteisiin perustuvaa, vaan perustele kommenttisi ihan tiukalla faktalla. Vähän veikkaan, että kun rupeat selvittämään asioita enemmän, huomaat väitteesi absoluuttisesta köyhyydestä täydeksi valeeksi.

      • 2.1.1

        Mika Sarivaara-Satta sanoo

        Absoluuttisella tai äärimmäisellä köyhyydellä tarkoitetaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Maailmanpankin määritelmässä absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,25 dollarilla päivässä. Absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa.

        Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Suhteellisessa köyhyydessä elävät joutuvat kamppailemaan elääkseen normaalia elämää ja pystyäkseen osallistumaan yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin toimintoihin.

        Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäistä tuloa, kun kaikkien kotitalouksien tulot laitetaan suuruusjärjestyksessä jonoon. Eli kun kotitaloudella on käytettävissään alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta, se on määritelmällisesti köyhä. Suhteellinen köyhyys vaihtelee näin maittain. http://www.eapn.fi
        Joten rohkenen väittää, että Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä.

        Suhteellisesti köyhä(2015) oli, jos asunto kunnan tulot jäivät alle mediaanin alle 1895/kk, tai 22 750/ vuosi. http://www.stat.fi/til/tjkt/2015/01/tjkt_2015_01_2016-12-20_tie_001_fi.html

        Suomalaisista 485 000 on velallisena ulosotossa ja joista 1/4 osan velka on yli 10 000 euroa, ja työttömiä, laskutavasta riippuen noin ehkä 100K vähemmän. Joten työn puute on monen köyhyyden takana, sekä ylivelkaantuminen, on velallisena ulosotossa, tai yrittäjänä on maksanut vain minimi-elakemaksut.
        Joten suhteellinen köyhyys on usein itse aiheutettua, rohkenen väittää.

      • 2.1.2

        Mika Sarivaara-Satta sanoo

        ” Absoluuttisella tai äärimmäisellä köyhyydellä tarkoitetaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Maailmanpankin määritelmässä absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,25 dollarilla päivässä. Absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa.

        Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Suhteellisessa köyhyydessä elävät joutuvat kamppailemaan elääkseen normaalia elämää ja pystyäkseen osallistumaan yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin toimintoihin.

        Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäistä tuloa, kun kaikkien kotitalouksien tulot laitetaan suuruusjärjestyksessä jonoon. Eli kun kotitaloudella on käytettävissään alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta, se on määritelmällisesti köyhä.” http://www.eapn.fi/koyhyys/mita-on-koyhyys/
        Rohkenen väittää, että Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä.

        Suhteellinen köyhyys Suomessa on lähinnä tuloloukkojen seurausta, syystä tai toisesta työnteko ei kannata, tai eläkekertymä on mitätön.

    • 2.2

      hannaraty sanoo

      Vastauksena Mikalle: Molemmissa viittaamissani blogitekstissä – omassani sekä Sillanpään – määritellään, millaisesta tulotasosta puhumme.

  3. 3

    Niina p sanoo

    Arvelinkin, että tulot nousee ja mietinkin silloin, oletko fiksu vai tahattomasti fiksu tehdessäsi edellisen kohua herättäneen kirjoituksesi. Hieno homma.
    Siltikin olen edelleen sitä mieltä, että järkyttävän paljon huonoja valintoja ilmeni siinä kirjoituksessa, mistä kohu nousi. Tarvitsit silloin neuvoja (tai vaihtoehtoisesti et, mikäli se oli hallittu provo) ihan aidosti. Hyvä jos otit opiksesi.

    • 3.1

      hannaraty sanoo

      Yleensä tulot eivät käsittääkseni liiketoiminnan alkuvaiheessa ole yhtä suuret kuin sen kunnolla käynnistyttyä. Kuulostat kuitenkin sen verran pätevältä neuvonantajalta, että olen pelkkänä korvana. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *