Köyhä pressikortilla

Olen elänyt köyhyysrajan tuntumassa siitä saakka, kun 15-vuotiaana muutin kotoa. Toisen asteen ja opistotason lisäksi olen opiskellut kahdessa korkeakoulussa, ja opintolainaa on niin suuri summa, etten uskalla avata sen välilehteä verkkopankissa. Vaikka olen opiskelujeni ohessa tehnyt parhaimmillaan kolmea työtä, olen koko ajan joutunut turvautumaan myös vanhempieni (onnekseni suosiolliseen) apuun, niin noloa kuin se onkin myöntää.

Iltakävelyllä pidän mukana muovipussia panttitölkkejä silmälläpitäen, mutta muuten köyhyys ei välttämättä näy minusta ulospäin. Uskallan väittää, että maassamme on paljon muitakin niin sanottua kaksoiselämää viettäviä, köyhyyden määritelmän kanssa tasapainottelevia – ei absoluuttisen köyhiä, mutta parempituloisiin nähden huonommassa asemassa eläviä. Väitän, ettei monikaan tuttavapiiristäni tienaa kuussa säännöllisesti yli 1 200 euroa käteen, saati että päästäisiin Laura Rädyn möläyttämiin 2 100 tai 2 600:een euroon kuukaudessa.

Kun vieras ihminen kysyy minulta mitä teen, vastaus kuulostaa päällisin puolin melko hyvältä; kirjoittelen freelancerina aikakauslehtijuttuja, pidän blogia ja pyöritän second hand -liikettä uudessa kaupunkikulttuurikeskittymässä. Sehän tarkoittaa sitä, että saan työskennellä uniikissa ympäristössä ja erittäin vapaasti, tunnen paljon niin sanotusti tärkeitä ihmisiä, käyn taidenäyttelyiden avajaisissa juomassa ilmaista viiniä ja maksan harvoin tapahtumiin sisään. Se onkin yksi todellisuus elämästäni, mikä kuitenkin on melko irrallaan sen muista osa-alueista.

Toisessa elämässäni minä, kohta kolmekymppinen yksityisyrittäjä, pyydän äidiltäni rahaa junalippuihin, jotta pääsen juttukeikalle. Kirjoitan tätä tekstiä Hurstilta saadut sukat jalassa ja syön samalla lounaaksi eilen roskiksesta löydettyjä banaaneja ja niin ikään ruokajonosta haettua kauraleipää. Ruokajätettä tuotetaan yhteiskunnassamme valtavasti, joten dyykkaaminen on itselleni myös muuta kuin käytännön sanelema pakko. Kontrasti on kuitenkin melkoinen, kun kotimatkalla elokuvan kutsuvierasnäytöksestä haen iltapalan lähikaupan roskiksesta tai lähden Imagen juttuhaastattelusta suoraan ruokajonoon. Lähes kaikki vaatteeni ovat kirpputorilta, mutta etsimään hioutuneen silmän ansiosta se kääntyy tyylivalinnaksi.

Voi toki kysyä, onko sitten pakko asua yksiössä Kalliossa, kun käytännössä kaikki rahat menevät siihen. Olen itsekin pohtinut sitä, onko elämäni jonkinlaista kulissien ja imagon rakentelua ja parempaan yhteiskuntaluokkaan pyrkimistä. Voi olla niinkin, mutta toisaalta kyse on arvovalinnoista: pyrin elämään mahdollisimman eettisesti sekä ekologisesti. En syö lihaa, asun pienessä kaupunkiasunnossa, matkustan harvoin ja kierrätän kaiken minkä voin. Käytän julkisia tai kuljen kävellen, joten keskeinen sijainti on minulle olennaista. Ne harvat pystyssä sinnitelleet kulttuuri- ja media-alojen toimijat tuppaavat yksinkertaisesti olemaan Helsingissä.

Voin toki puhua vain omasta puolestani, mutta epäilen, että moni kulttuuri- ja media-alan tekijä tasapainottelee tällä hetkellä samanlaisessa tilanteessa: töitä on, mutta kukaan ei oikein maksa siitä. Esimerkiksi tästä blogista en ole saanut koskaan senttiäkään. Nettisisällöstä ei ole varaa maksaa, printtijutuistakin huonosti. Niinsanotusta köyhän stereotyypistä minut erottaakin lähinnä kulttuuritapahtumia pullottava Instagram-tili ja titteli. Voin esitellä itseni sanomalla ”Hanna Räty, toimittaja”, mutta loppujen lopuksi se ei kuitenkaan tarkoita tämän hetken Suomessa mitään muuta kuin ”köyhä pressikortilla”.

Jos minulla olisi vähän enemmän rahaa, käyttäisin sen kotimaisiin palveluihin ja taiteeseen. Perustarpeeni saan nytkin juuri ja juuri täytettyä, mutta kuluttamiseen ei ole varaa. Lopettakaa siis pliis freelancereiden työllistymisen hankaloittaminen ja pienituloisten työläisten nilkoille kuseminen. Nykyinen kova, oikeistolainen politiikka ei johda mihinkään muuhun kuin tuloerojen kasvuun ja työväenluokan ostovoiman jatkuvaan heikkenemiseen. Ruokajonot pitenevät, asunnottomuus lisääntyy ja roskiksille tulee ruuhkaa.

Kommentit
  1. 1

    Jussi sanoo

    Miten oikeistolainen (markkinatalous) politiikka aiheuttaa sinun köyhyytesi? Markkinatalous tuottaa verotuloja, jotka ovat tuottaneet sinulle mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi, ja saada vielä rahaa siitä. Vai haluaisitko että yhteiskunta tukisi sinua ja harrastuksiasi vieläkin? Oletko sitä mieltä että sinun tulisi saada harrastaa kirjoittelua ja ilmeisen tuottamatonta bisnestäsi yhteiskunnan (veronmaksajien) tukemana koko ikäsi?

    Oikeistolaisuuden syyttäminen siitä etteivät harrastuksesi tuo sinulle korkeampaa elintasoa on kyllä aivan käsittämätöntä. Oikea syy on vasemmistolaisuus. Siis se, että kuvittelet yhteiskunnan olevan vastuussa toimeentulostasi, vaikka olet täysin kykenevä elättämään itsesi.

    • 1.1

      hannaraty sanoo

      Hei vaan Jussi, ja kiitos viestistäsi. Elätän kyllä itseni ”harrastelullani”, eli sillä työllä, jota olen verovaroilla kouluttautunut tekemään, tälläkin hetkellä. Eli vastaus kysymyksiisi on ”ei”. Kirjoitukseni ydinsanoma oli juuri siinä, että alallani on töitä, mutta työnantajilla ei ole varaa tai halua maksaa siitä. Journalismia ja viihdettä tarvitaan joka tapauksessa, mutta on naurettava ajatus, että sitä tuotettaisiin ammattimaisesti muiden töiden ohessa ihan harrastusmielessä.

      Viittaukseni kurjistavaan oikeistopolitiikkaan liittyi yleisemminkin työläisten asemaan; jos pienituloisten ostovoimasta viedään viimeisetkin ja siirretään käytännössä vähätkin rahat rahat jo valmiiksi rikkaiden taskuihin, joutuvat tällä hetkellä työssä käyvät vain enemmän valtion eli sinun verovarojesi armoille.

      • 1.1.1

        Inja sanoo

        ”Journalismia ja viihdettä tarvitaan joka tapauksessa, mutta on naurettava ajatus, että sitä tuotettaisiin ammattimaisesti muiden töiden ohessa ihan harrastusmielessä.” Juuri tämä on media/kulttuurialan ongelma jonka olemassaolon Jussikin tuossa todisti: työtämme pidetään harrasteluna siksi koska satumme tykkäämään siitä (tämähän on intohimoala ennen kaikkea, ei tähän kukaan ala siksi että siitä rahaa tahkoaisi), ja mahdollisesti myös siksi, koska ihmiset saavat viihdettä ainakin näennäisesti ilmaiseksi ja olettavat että kuka tahansa voi sitä tuottaa. Minä ainakin koen että minulla on oikeus tehdä työkseni jotain sellaista joka on minulle tärkeää ja minkä koen mielekkääksi. Aivan samoin miten Jussikin varmaan kokee. Verojahan me täällä maksamme kaikki, vaikka siitä pienestäkin palkasta. Sitoudumme myös yhteiskuntaan, jossa käymme kouluja ja teemme mitä työtä voimme/saamme. Tottakai yhteiskunnalla on joku velvollisuus meitäkin kohtaan.

        Huolehdin tuossa eräänä päivänä yhteiskuntasopimuksesta kun ajattelin miten pientä palkkaa saan, eritoten suhteessa siihen että tällä alalla työt todellakin seuraavat kotiin ja ovat isompi osa elämää kuin vaikkapa sähköinsinöörillä tai lastentarhanhoitajalla. Miten minä jaksaisin tätä jos palkat laskevat ja työpäivät pitenevät? Sitten onneksi tajusin että eihän nuo jutut minua koske, palkkani on melkeinpä aina alle minimipalkan ja töitä saatan tehdä 13h kolmena päivänä peräkkäin. Jos minä saisin minimipalkan ns. normaalilla työajalla media-alalla, en varmaan voisi uskoa onneani.

        Hyvä ja samaistuttava kirjoitus siis, vähän vaan särähti korvaan tuo että kaikki toimijat ovat pääkaupunkiseudulla 😀 Kyllä Suomi erilaisia toimijoita on täynnä! Ymmärrän jos joku tahtoo erityisesti pääkaupunkiseudulla asua mutta onneksi media/kulttuurialalla voi työskennellä muuallakin.

        • 1.1.1.1

          hannaraty sanoo

          Kiitos kommentista ja myös korjauksesta, olet toki oikeassa siinä, etteivät kaikki toimijat oikeasti ole pääkaupunkiseudulla. Se oli minulta hieman typerä, mutta tietoinen yleistys. Itse olen esimerkiksi kotoisin Kouvolasta, ja olisi suoranainen ihme, jos onnistuisin työllistämään siellä itseni yhtä hyvin kuin Helsingissä. Toki freelancer voi tehdä myös liikkuvaa työtä ja niin edelleen. 🙂

          • 1.1.1.1.1

            Petri K. sanoo

            Olen nuori toimittaja ja minulla ei ole ollut hankaluuksia löytää itselleni alan töitä. Uskon, että syynä asemaani on se, että olen suostunut ja pystynyt muuttamaan työn perässä sinne missä sitä on.

            Suuri osa alamme työpaikoista voi olla pk-seudulla, mutta muissa osissa maata vapaille paikoille on suhteessa vähemmän hakijoita. Eli jos todella arvotat työllistymisen hyvin korkealle elämässäsi, verkot vesille kehä kolmosen ulkopuolelle vain! 🙂

        • 1.1.1.2

          Jorma sanoo

          Jos media-alan hommista ei makseta tarpeeksi, tarkoittaa se sitä, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Samasta syystä lääkäri saa hirmupalkkaa. Kysyntää on vaikka kuinka, mutta tarjonta on niukkaa.

          Ongelma tässä blogikirjoituksessa on juurikin se, että siinä ei tunnisteta oikeaa ongelmaa (ylitarjontaa) vaan pyritään korjaamaan sen ilmentymä muilla keinoin.

          Ratkaisuja on helppo nähdä ainakin muutama:
          1) ylitarjonta karsiutuu luonnollisesti, eli monet media-alan ihmiset lopettavat hommansa ja siirtyvät muihin hommiin, koska hommalla ei tahdo elää. Tämän myötä kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi ja siten hintakin väkisin nousee.
          2) ylitarjonnassa voi itse koettaa kilpailla hinnan sijaan laadulla ja/tai brändillä. Tämä on toki hankalaa ja usein tuurista kiinni. Esim. luennointimaailmassa perustradenomi saa 500eur 1h luennosta, kun vaikka Bill Clinton laskuttaa 15000eur/istumapaikka. Ja silti näistä Bill Clinton myy salit täyteen ja 500eur/h perustradenomi ei, vaikka asia parempaa olisikin.
          3) media-alan ihmiset alkavat muodostaa palvelutaloja. Iso tekijät ostavat mielellään kokonaisia palvelupaketteja. Tällä voi kilpailla paremmin, kun pystyy tarjoamaan laajemman kokonaisuuden. Samoin isompi palvelutalo freelanceeramiseen nähden luo työntekijöilleen turvaa: jos et itse saa tällä viikolla hommia, niin voit elellä sen naapuriloossin copywriterin tuloilla. Näin esimerkiksi insinööri-, lakimies-, ja arkkitehtitoimistot pärjäävät (+ niissä kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin).

          Syitä ylitarjontaan voi olla esim. alan suosio + koulutustarjonta ja myös se, että alaan on varsin helppo hypätä kilpailijaksi ilman minkään sortin koulutusta tai pätevyyttä. Tällöin korostuu se laadulla ja brändillä kilpailu. Ammattilaisen pitäisi helposti pystyä tarjoamaan parempaa laatua kuin keltanokkaharrastelija. Ammattilaisen pitäisi myös osata myydä sitä laatuaan, koska harrastelijat eivät yleensä ole erityisen aktiivisia kilpailemisessaan.

          • 1.1.1.2.1

            Sylvia sanoo

            Siivoojista on pulaa. Näkyykö palkoissa? Aina ei ole kyse kysynnästä ja tarjonnasta. Jotkut vain katsovat ansaitsevansa omasta työstään paremmat tulot kuin toiset omastaan.

          • 1.1.1.2.2

            Leiska sanoo

            Mistä päätellen siivoojista on pulaa? Siivojan homman pystyy kuka tahansa oppimaan erittäin nopeasti, joten jokainen meistä on potentiaalinen siivooja. Jos siivoojista todella olisi pulaa, siivoojasta myös maksettaisiin paljon.

          • 1.1.1.2.3

            Jorma sanoo

            Sotket nyt työstä maksettavan palkan ja työstä maksettavan hinnan keskenään. Ne ovat eri asia.

            Siivousta tarjotaan yllinkyllin, kilpailu on alalla todella kovaa ja siten työstä maksettava hinta on painunut alas n. 30-40eur/h. Tämä on siis se hinta, jonka yritys veloittaa asiakkaalta. Aivan kuten se media-alan freelancer veloittaa lehteä tekemästään jutusta. Tämä ei ole palkka, mutta se määrää miten paljon työstä voidaan maksaa palkkaa!

            Tuosta 30-40eur/h pystyy yritys maksamaan työntekijälle palkkaa n. 10eur/h. Jos kyseessä olisikin freelancer siivooja (eli yrittäjä), hän pystyisi maksamaan tuosta 30eur/h ehkä n. 15eur/h itselleen.

            Koska kilpailun painamien hintojen takia maksettava palkka on huono, niin siivouksen suosio työpaikkana on huono, vaikka siivousta pystyy tekemään lähes kuka tahansa. Vastaavasti, koska siivousta pystyy tekemään lähes kuka tahansa, on potentiaalisia tekijöitä kuitenkin yllin kyllin tarjolla, mikä osaltaan mahdollistaa hintojen painumisen alas. Huonon palkan takia moni ei vaan viihdy hommassa pitkään, joten vaihtuvuus työntekijöissä on suurta. Sen takia heistä on ”pulaa”, koska firmat pitävät hakua auki koko ajan varmistaakseen, että uusi työntekijä on saatavilla, kun joku vanhoista lopettaa. Sama toistuu esim. telemarkkinoinnissa.

            Media-ala on myöskin asiantuntija-ala, joten jokaista työtöntä ei voi laittaa näihin hommiin. Kuitenkin media-alalla on pakko olla ylitarjontaa tekijöistä. Muuten kysyntä ja tarjonta kohtaisivat paremmin ja hinnat eivät painuisi niin alas.

          • 1.1.1.2.4

            Takis sanoo

            Jorman yo. kolmen vaihtoehdon lisäksi vaihtoehto 3b on syndikoida tekemisensä ja tuottaa samaa peruskauraa paikallisesti kiinnostavan ohjelman tekemisen sijaan laajalle ihmismassalle, jota kiinnostaa riittävän marginaalisesti jotta kanava ei vaihdu. Hissukseen asiakkaitakaan ei tämä kuitenkaan jaksa enää kiinnostaa ja sitten ihmetellään miksei ihmiset kiinnostu mediasta.

            Terveisin taiteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa muusikko-, taiteilija-, koomikko-, journalisti- ja muita uria harkinnut entinen tutkija ja nykyinen yrittäjä. Olisi ollut kivaa, mutta nyt pystyy elämään ilman dyykkausta, asumaan talossa ja vaikka hankkimaan muksulle satasen liukumäen pihaan ilman että pitää pulloja kerätä. Arvovalintojahan nämä ovat.

          • 1.1.1.2.5

            Ville sanoo

            Lääkärien kysyntä ja palkat ovat kovat, koska heitä koulutetaan vähemmän kuin olisi tarve. Lääkäriksi ei ihan tuosta vain ryhdytä, siksi vertaus on sangen huono.

            Lääkärit pitävät huolen, että koulutusmääriä ei kasvateta, alalla on pitkät perinteet edunvalvonnasta.

            Media-ala taas mielletään hauskaksi puuhasteluksi josta ei kannata maksaa rahaa. Itse työskentelen mainostoimistossa ja maksuhaluttomuus ylettyy sinnekin.

            Naurettavin esimerkki oli, kun miljoonaliikevaihdolla oleva firma olisi halunnut, että teemme muutoksia isoon kasaan aineistoja, mutta kun olisimme halunneet rahaa siitä, jäi homma tekemättä.

            Työpaikkani on yli 10 hengen toimisto, joten emme ole mitään naapurinpoikia tai huvikseen puuhastelevia wannabe-suunnittelijoita vaan kuukausipalkalla olevia ammattilaisia.

            Meillä on osaaminen, toimitilat sekä pelit ja vehkeet, joten luulisi toimitusjohtajan pallilla istuvan ymmärtävän, että emme voi ihan ilmaiseksi tehdä töitä. Mutta kun ei ymmärtänyt.

          • 1.1.1.2.6

            Jarkko sanoo

            ”Lääkärit pitävät huolen, että koulutusmääriä ei kasvateta, alalla on pitkät perinteet edunvalvonnasta.”

            Huonoista työehdoista ja palkoista kärsivien alojen työntekijöillä ei ole varaa lakkoilla tai ajaa omaa etuaan sen takia huonojen työehtojen alat yleensä painuvat vieläkin huonommaksi kokoajan. Lakkoilun ja oman edun ajaminen näet maksaa ja rahalla voi perustaa ammattiliiton ja palkata sinne hyvät asianajat ja lobbarit. Köyhillä ei yksinkertaisesti ole varaa ajaa etuaan jolloin heidän alansa edut huononevat kokoajan.

            Tuolle ilmiölle että huonojen työehtojen alat painuvat kokoajan huonompaa jamaan eikä niillä työskentelevillä ole varaa ajaa etuaan yhtä hyvin kuin muilla ei oikein voi muuta yksilönä kuin ottaa asioista selvää mahdollisimman laajasti ja vältellä niitä aloja missä on huonot työehdot. Muuten jää jumiin alalle jolla ei ole varaa ajaa omaa etuaan.

            Niille aloille joilla on varaa lakkoilla ja jotka pystyvät pysäyttämään vaikka koko suomen ulkomaankaupan ja perustamaan vahvat ammattiliitot tullaan aina maksamaan paremmin kuin muille. Eikä pelkästään maksamaan vaan heillä on myös entistä useammin vakituiset työsuhteet ja muutkin edut paremmat kuin muilla.

          • 1.1.1.2.7

            BOSS sanoo

            ”Jos media-alan hommista ei makseta tarpeeksi, tarkoittaa se sitä, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Samasta syystä lääkäri saa hirmupalkkaa. Kysyntää on vaikka kuinka, mutta tarjonta on niukkaa.”

            Vähän on köykäinen analyysi. Ei toimi ihan näin. Kyseessä ei ole pelkkä kysyntä ja tarjonta. Tarpeilla on myös jonkinlainen hierarkia.

            Lääkäreiden palveluista suostutaan maksamaan paljon, koska niistä on joskus todella paljon hyötyä. Esimerkiksi lääkäri saattaa pelastaa kuolemalta.

            Artikkeleista voi olla hupia mutta lääkäreistä on hyötyä.

            Ansioita voi yrittää suhteuttaa tuotettuun hyötyyn.

        • 1.1.1.3

          Mick Scheinin sanoo

          ”Minä ainakin koen että minulla on oikeus tehdä työkseni jotain sellaista joka on minulle tärkeää ja minkä koen mielekkääksi. ”

          Totta kai sinulla on siihen oikeus, mutta yhteiskunnalla (toisilla veronmaksajilla) ei ole mitään velvollisuutta kustantaa mielihalujasi. Miksi olisi?

        • 1.1.1.4

          Celes sanoo

          Olen kyllä samaa mieltä, että työn ohessa ammattimaisen sisällön tuottaminen on mahdotonta. Se todellakin syö aikaa ja energiaa aivan samalla tavalla kuin muukin työ. Mutta, minkä takia kaikkien pitäisi pärjätä noin kilpaillulla alalla? Ensinnäkin se, että freelancerinä olet yrittäjä. Siihen liittyy niin paljon muutakin kuin vaan sen työn tekeminen. Huutavana esimerkkinä esim itsensä markkinoiminen. Mitä luulette tämänkaltaisen blogikirjoituksen tekevän yrittäjän imagolle? Ei nimittäin ainakaan mitään positiivista. Monilla muillakin aloilla on mielettömän hankalaa ja ainoa asia millä kilpailussa todella pärjää on oman tasonsa nostaminen. Minkä takia juuri tämän bloggarin/toimittajan jutuista sitten pitäisi maksaa? Mikä tekee hänestä paremman kuin muut? Jos oma vastaus on mitään muuta kuin tarkka arvio siitä mikä erottaa juuri hänet muista, on ehkä aika mennä vielä hetkeksi töihin oppimaan sitä alaa lisää. Minulla ei ole mitään tarkoitusta olla ilkeä, mutta aina kun joku valittaa töidensä vaikeudesta tai etenkin siitä, että niistä ei makseta tarpeeksi tulee mieleeni seuraava kysymys: miksi teet niitä töitä niin halvalla? Jos olet tarpeeksi hyvä ja tässä tapauksessa hoidat bisnestäsi kuin oikeaa bisnestä, niistä töistä maksetaan kyllä. Jos niin ei tapahdu, suck it up, mene hetkeksi vaikka siwan kassalle ja treenaa kirjoittamista öisin. Vertaa itseäsi aina parempiisi ja nosta tekemisesi sille tasolle, että siitä maksetaan. Ainakin omalla kohdallani toimi hirveän hyvin ja kun katson omia tekeleitäni vuosien takaa, olisi ollut kohtuutonta pyytää niistä enempää. Ärsyttää vaan kun ammattilaist valittavat netissä asiakkaidensa maksukyvystä. Not cool.
          Ps. Jos mainitset osaksi ammattiasi bloggaamisen, miten voit olettaa ihmisten maksavan siitä että bloggaat bloggaamisen vaikeudesta ja siitä, että siitä ei makseta.

        • 1.1.1.5

          sanoo

          Kiva harrastus, joka käy myös työstä. Ei kuitenkaan aivan elintärkeimmästä päästä yhteiskunnallisesti ajatellen, Hanna-kulta, sen myöntänet?

          Elämme aikoja, joina kaikkien olisi suotavaa olla omavaraisia ja vieläpä talkoohenkisiä libertaareja. Pörssisijoituksiin ei kannata välttämättä satsata, minkä olemme nähneet tapaus Talvivaarassa ja jo tovia aikaisemmin Nokian osakkeiden arvon sulaessa kympeistä juuri ja juuri euron kieppeille.

          Jotenka, pitäkää te nuoret alle kolmikymppiset kovaa ääntä itsestänne ja osaamisestanne, olkaa juttuinenne jatkuvalla syötöllä esillä, kiittäkää juuri mm. IMAGE-lehteä ja keksikää jotain eettisesti ja ekologisesti raflaavaa jutunjuurta, jolla on tulevaisuudessa merkitystä. – Tehkääpä Suomea tunnetuksi hehkuttamalla naisyrityksiä kuten nyhtökauran valmistajaa 😀 (y) !

    • 1.2

      ilari lehtinen sanoo

      Sieltä ostetaan (aivan mitä tahansa) mistä halvimmalla saadaan ja se on tyhmä joka maksaa liikaa (mistä tahansa).

  2. 2

    Markku Hänninen sanoo

    Media elää valitettavasti murrosaikaa. Varmasti ne uudet ansaintamallit sieltä jossain vaiheessa kasvavat ja raha saadaan ohjattua myös tekijöille asti, mutta toistaiseksi varmaan laihoja vuosia on vielä vuosikymmen tai toinenkin edessä.

    Jos seuraa mediatalojen taloustietoja ja lehtien levikkejä viimeisen 10-15 vuoden ajalta niin aika surkeaa luettavaahan ne ovat, alas mennään kuin lehmän häntä. Ongelmana tilanteessa on se että ollaan toisella jalalla siellä vanhan median puolella vahvasti mikä vain menettää markkinaeuroja joka päivä ja taas toinen jalka on uuden puolella mutta uudet ansaintamallit eivät ole kehittyneet sille tolalle että kassavirtaa vielä kunnolla saataisiin aikaan.

  3. 3

    Rätvänä sanoo

    Mitenhän tuollaiset jussit saataisiin opetettua tuntemaan myötätuntoa muita kohtaan? Hyvä kirjoitus. Juttukeikasta voi saada palkkion, mutta nykyään free-toimittaja maksaa usein itse matkakulut sekä tarjottavat haastateltavalle, sitten vielä omat eläkemaksunsa ja veronsa. Palkkiosta ei siis jää paljoa käteen. Luultavasti nämä harrastustoiminnasta syyttelevät jussitkin kuitenkin lukevat iloisina lehtiä ja nettijuttuja, esimerkiksi tämänkin kirjoituksen.

    • 3.1

      Jorma sanoo

      Jos palkkio ei kata kuluja tai on liian pieni niin vika on alunperinkin myyjässä. Freelancer on yrittäjä samalla tapaa. Yrittäjyyden perusteisiin kuuluu osata hinnoitella työnsä oikein. On turha valittaa jos ei osaa itse hinnoitella työtään niin, että se tuottaa riittävästi. Media-alalla on aivan järjettömästi koulutettua työvoimaa ja hyvin vähän paikkoja. Ja nekin työt joku aina tekee puoli-ilmaiseksi. Käytännössä siis vika on niissä kolleegoissanne jotka myyvät alle kustannusten – ei muissa. Jos ette osaa hinnoitella tai erottua ei kannata lähteä alunperinkään tekemään.

  4. 4

    Niko sanoo

    Totta kai yhteiskunta on vastuussa ihmisten toimeentulosta. Vai toimivatko Jussi yritykset mielestäsi yhteiskunnan ulkopuolella ja kokonaan ilman yhteiskunnallista vastuuta? Ei yhteiskunta ole pelkästään yhtä kuin valtio ja julkinen valta. Yhteiskunta on myös yrityksiä, kansalaistoimintaa ja paljon muuta. Se on kaikki se missä elämme.

    On naurettavaa pikemminkin ajatella kaikkea oikeistolaisen ääri-individualismin kautta. Yhteiskunnan kautta tuotamme ne funktiot joiden avulla pyrimme tekemään elantomme, ja kuten Hanna jutussaan kirjoittaa (asia, jonka itsekin hyvin tunnen), media-alan yrityksillä on huutava tarve jatkuvasti suurempaan sisältöön, mutta valitettavan kovin vähän halua maksaa siitä työstä. Eikö se ole juuri täysin talousliberalismin mukaista, että työstä maksetaan myös kunnon palkkaa? Nykypäivän talousliberalismi on vääristynyt alkuasetelmistaan ja muuttunut pelkäksi tuloerojen kasvattamiseksi ja rikkaiden oman hyödyn tavoitteluksi.

    • 4.1

      Leiska sanoo

      Niko, et taida ymmärtää sanan vastuu merkitystä. Kenenkään muun kuin sinun itsesi ei tulisi olla vastuussa sinun toimeentulostasi. Jos esim toimeentulosi olisi minun vastuullani, eli että voisit pakottaa minut tukemaan elintasoasi, kyseessä olisi herra-orja suhde, jossa minulla ei ole päätäntävaltaa omasta elämästäni, vaan olen joutunut uhraamaan sen sinulle. Tämä on täysin vastoin omaa moraalikäsitystäni, jonka mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia ja lähtökohtaisesti omistavat itsensä.

      Yksityinen sektori toimii vapaaehtoisuuden periaatteella. Palveluita tuotetaan ja ihmiset tekevät töitä koska ovat keskenään sopineet näistä asioista. Se ei ole pakottamista, toisin kuin julkisen sektorin toiminta, jossa päätäjät sanelevat mitä tehdään ja veronamaksajat pakotetaan rahoittamaan toiminta oli heidän mielipiteensä siitä mikä tahansa. On vain kahdenlaista taloutta: markkinatalous ja komentotalous.

    • 4.2

      Filip sanoo

      Ei yhteiskunta voi olla vastuussa ihmisten toimeentulosta. Sehän olisi absurdia. Voidaan yhdessä sopia että kaveria ei jätetä ja sen takia esim. taata jokin korvaus työttömyyden sattuessa jne, mutta lähtökohtaisesti ihminen itse vastuussa omasta toimeentulosta.

      Yritykset toimivat yhteiskunnan asettamissa raameissa, mutta ei senkään tehtävä ole työllistää vaan saada asioita aikaan.

      • 4.2.1

        Jarkko sanoo

        ”Ei yhteiskunta voi olla vastuussa ihmisten toimeentulosta.”

        Miksi sitten tämä yhteiskunta jakoi aikoinaan historiassa parhaat osat luonnonvaroistaan ja maistaan, sekä niiden tuotoista varmaksi työpaikaksi ja toimeentuloksi muutamille rikkaille suvuille vastikkeettomasti jos se ei kerran ole vastuussa kenenkään toimeentulosta?

        Miksi tällä yhteiskunnalla ei ole mitään vastuuta niiden ihmisten toimeentulosta jolle ei historiassa sallittu oikeutta tehdä sopimuksia diktaattorien ja kuninkaiden kanssa ja käyttää hyväkseen orjatyövoimaa?

  5. 5

    Kyllästynyt sanoo

    Voi hyvin olla kuten toimittaja Hanna Räty sanoo, että hän hakee iltapalansa roskiksesta. Hän myös kertoo sen olevan oma valinta. Media on murroksessa, piiska on viuhunut ja liian moni menettänyt työpaikkansa. Toimittaja Hanna Rädyn teksti on huonoa journalismia jos journalismia ollenkaan siinä mielessä, että vaikka hän ei ole saanut kuukausipalkkaista työtä, ja vaikka hän kokee olevansa köyhä pressikortilla, se ei mitenkään perustele hänen väitettään nykyisen kovan oikeistolaisen politiikan johtamisesta tuloerojen kasvuun tai ostovoiman vähenemiseen. Tuo väite voi olla totta tai suoranainen vale. Yhtään perustelua sen tueksi ei Rädyn tekstistä kuitenkaan löydy.

    • 5.1

      hannaraty sanoo

      Kiitos palautteestasi. On kuitenkin syytä erottaa blogiteksti journalismista – kirjoittamistani lehtijutuista saan palkan, blogiteksti taas usein ei ole journalistista työtä, vaikka se työtä olisikin. Tuntenet itsekin blogin ja esimerkiksi aikakauslehden eron, ettei minun tarvitse sitä sinulle erikseen avata?

      • 5.1.1

        Kyllästynyt sanoo

        Juu ei. Blogiin voi siis kirjoitella mitä vaan sen kummemmin perustelematta. Hyvät ammattijournalistit harvemmin niin tekevät.

    • 5.2

      hannaraty sanoo

      Mielestäni on melko loogista, että jos pienituloiselta ihmiseltä viedään työ ja asetetaan hänet minimitoimeentulolle (toimeentulotuki) tai ennestään pienestä palkasta leikataan, hänen ostovoimansa heikkenee, ellei kulutustuotteiden hinta laske samassa suhteessa (mitä tuskin tulee tapahtumaan). Jos taas politiikalla lähinnä helpotetaan verosuunnittelua ja kohdistetaan suurin osa leikkauksista pienituloisten palkkoihin, suhteessa suurituloiset ovat heihin nähden entistä varakkaampia. Tämä johtaa tuloerojen kasvuun.

      • 5.2.1

        Ihmettelijä sanoo

        Onko ”suurin osa” leikkauksista kohdistunut ”pienituloisten” palkkoihin?

        Kenen palkkoja on leikattu?

        Onko nykyinen hallitus helpottanut verosuunnittelua?

        Miten vasemmistohallitus vaikuttaisi mielestäsi siihen, että erilaisilla toimijoilla olisi halua ja kykyä maksaa enemmän vaikkapa teille toimittajille?

        Vasemmisto haluaa lisää veroja keski- ja hyvätuloisille, jotka maksavat jo nyt käytännössä kaiken. Silloin jäisi vähemmän kulutettavaksi ja tuskinpa se median käytössä olevaa rahamäärää ainakaan kasvattaisi.

        Miksi tuloerot eivät saa kasvaa? Onko ne Suomessa nyt liian isot, vaikka ovat teollisuusmaiden lähes pienimmät?

      • 5.2.2

        Kyllästynyt sanoo

        Nykyään ollaan hirveän huolissaan siitä, että niukemmin palkattuja, vähemmän arvostettuja töitä olisi yhteiskunnassa nykyistä laajemmin tarjolla. Ehkä pitäisi säätää sellaisia ihmisystävällisempiä lakeja, joissa huonosti tuottavista töistä maksetaan nykyistä enemmän ja mieluusti niin, että kuuden tunnin työstä saa kahdeksan tunnin palkan. Näin tuloerot saadaan pienemmiksi. Tuloerot ovat muuten Suomessa maailman pienimmästä päästä ja viime vuosina kaventuneet hyvää vauhtia aivan viime aikoja lukuunottamatta. Koskaan ei suomalainen köyhä ole ollut rikkaampi ja hyvinvoivempi kuin nyt. Toivottavasti suomalainen yrittäjä jaksaa painaa pitkää päivää, jottei tule liiaksi takapakkia tässä suhteessa. Hyvä olisi huomata myös se, että yrittäjä riskin kantamisesta saisi itsekin palkkion.

  6. 6

    Mies sanoo

    Jännä ajatus: ”töitä on, mutta kukaan ei oikein maksa siitä.”

    Onko se silloin – työtä?

    • 6.1

      hannaraty sanoo

      Jos media X olettaa saavansa tekijältä Y tietyn sisällön ja asiakkaat taas olettavat sen sisällön media X:ltä saavansa, tämän sisällön tuottamiseksi tarvitaan jonkun ihmisen (esimerkiksi tekijä Y) työpanosta, eikö vain? Yksinkertaistettuna rahaa liikkuu asiakkaalta media X:lle, mutta ei välttämättä media X:ltä tekijä Y:lle.

    • 6.2

      Lento sanoo

      Niin, kysymys siitä, mikä on työtä, on hyvä.

      Itse olen jo kohta pari vuosikymmentä sanonut, että pitäisi lopettaa työttömyydestä puhuminen ja alkaa puhua palkattomuudesta. Tässä maassa tehdään hirveät määrät konkreettisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyödyllistä, rakentavaa ja säästävää työtä, jota kukaan ei huomioi ja jonka tekijät saavat osakseen vain veetuilua ja hyppyytystyä. Tämän työn huomioiminen, propagoiminen ja mahdollistaminen haittaamisen sijaan toisi valtiolle pitkällä tähtäimellä myös taloudellista etua.

      Tässä yhteiskunnassa ostovoima = raha. Jos raha otetaan pois, ei ole ostovoimaa. Jos todisteita kovasta oikeistopolitiikasta tarvitaan, on äskettäin tapahtunut freelancerien turvaverkon menetys mielestäni varsin vahvaa näyttöä. Jos lähdetään siitä, että ihminen pienimmästäkin keikasta menettää työttömyystukensa, ihmiset eivät voi silloin ottaa töitä vastaan. He joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, mitä varten on hankkiuduttava eroon miltei kaikesta omaisuudesta. Toimeentulotuki taas ei anna anteeksi senttiäkään tuloista, joten uuden pesämunan rakentaminen on erinomaisen vaikeaa. Tässä ei ole mitään mieltä. Enemmän rahaa tuovaa työkeikkaa ei saa vain siksi, että tuet poistetaan. Kestämätöntä epälogiikkaa. Eläkkeiden kanssa säätäminen on toinen vastaava headdeskin paikka.

      Yhteiskunnalla on yksi ainut todellinen resurssi, nimittäin kansalaiset. He ovat se pääasiallinen tuotantoväline, jonka kunnossapidosta valtion on tarkoitus pitää huolta. Valtio on kansalaisensa, valtio toteutuu ja elää heidän kauttaan. Valtio ei ole liikeyritys eikä siihen pidä soveltaa liikeyrityksen logiikkaa, koska valtiolla ja liikeyrityksellä on eri tarkoitus.

      Vielä toisen kerran: Kaikki köyhälle annettava raha menee suoraan kiertoon. Se ei mene Jerseyhin, vaan kysyntään, joka taas luo uusia työpaikkoja. Merkittävä osa menee myös veroihin, jotka pidätetään suoraan tuista. Tärkeätä olisi nyt purkaa tuloloukut ja antaa ihmisille liekaa itsestä ja muista huolehtimiseen, jotta työkyky ja resurssien hyödyntäminen sekä paikalliset investoinnit saataisiin nousuun. Terveydenhoidon aukkopaikat pitäisi paikata, jotta päästäisiin eroon sen aiheuttamista tulonmenetyksistä. Samalla pitäisi varmistaa, että terveydenhoitoon käytetty raha ei valuisi firmoille. Koulutukseen pitäisi investoida, koska emme voi nousta lamasta myymällä tavaraa ja pidentämällä työaikoja muutamalla minuutilla; ei ensimmäinen maailma etsi ostettavaksi tavaraa, varsinkaan ensimmäisen maailmaan maan tuottamaa kallista tavaraa. Jostain syystä päättäjämme elävät edelleen liukuhihnatyön ja kuukausipalkan maailmassa. Tämä ei vastaa todellisuutta ja siihen olisi herättävä.

      Hanna kuvaa tuttua maailmaa, sitä, millaista on olla kulttuurisilta resursseiltaan (esim. koulutus) yläluokkaa ja taloudellisesti työväenluokkaa. Se on usein hyvin omituinen tunne, koska meitä ei oikeastaan ole virallisesti olemassa.

      • 6.2.1

        Pade sanoo

        Hyvä kirjoitus, joskin tällaiset sinänsä järkevät mielipiteet eivät tee vaikutusta oikeisto-korporatiivisesti ajatteleviin, koska he hylkäävät automaattisesti tekemäsi (varsin oivaltavan) huomion siitä, että yhteiskunnan voima piilee ihmisissä. Oikeistolaisen korvaan tämä haiskahtaa kollektivismilta, joka on vain askeleen päässä kommunismista. Omasta mielestäni kyse on kuitenkin enemmän siitä, että painotammeko yhteiskunnassamme humanistisia arvoja, vaiko rahan arvoa. Tällä hetkellä ainakin hallituspoliittisesti olemme valinneet valitettavasti jälkimmäisen tien.

      • 6.2.2

        Yksityisyrittäjä sanoo

        Erittäin hyvä kommentti hyvine perusteluineen! Moni alle 35 korkeasti koulutettu, joka yrittää elättää itsensä erilaisellä pienyritystoiminnalla samaistuu varmasti yllä kuvaamaasi, kuten myös siihen tunteeseen, että meitä ei ole virallisesti olemassa. Meille ei ole yhteiskunnassa varsinaista paikkaa, saa nähdä miten asialle käy tämän murroksen ohessa.

    • 7.1

      Jorma sanoo

      Tämä kertoo juurikin yllä puhumastani kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta, eli halvemmalla tekevää porukkaa on oltava yllin kyllin jossain tarjolla. Mikäli ei olisi, niin TS joutuisi kilpailemaan juttujen tekijöistä esim. maksamalla parempaa palkkaa ja tarjoamalla parempia työsuhde-etuja, kuin kilpailijansa. Muuten lehti kuolisi pois ja voitot jäisivät tekemättä.

      Ainoa muu syy voisi olla mediakonsernien monopoli, missä he olisivat sopineet työntekijöitään vastaan palkan polkijaisista.

  7. 8

    Haaveammatissa sanoo

    Vaikka kuulunkin vakituisessa työsuhteessa olevana tätä nykyä journalistien nopeasti harvenevaan keskiluokkaan, ymmärrän täysin kirjoittajan tuskan. Alan myllerrys on ollut niin nopeaa, että moni nuori on aikanaan tehnyt ammatillisia valintoja tietämättä sitä, kuinka vaikeaan työtilanteeseen valmistuttuaan joutuu. Jos siis havittelee kuukausipalkkaista työtä.

    Toki taitava kirjoittaja ja toimittaja pystyy etsimään kykyjään vastaavaa elantoa muualtakin, kuten viestintätoimistoista, asiakasviestinnästä, tiedotusalalta jne ja päästä samoille, jopa paremmille, ansioille kuin toimittajana. Mutta ne hommat eivät ole journalismia ja toimittaja tekee niitä aina pikku pisto sydämessään. Niitä hommia tehdään vain rahan takia, vapaata journalismia ei.

    Tämä ala on useimmille ainakin jonkinasteista kutsumustyötä, jotain, josta on haaveillut lapsesta asti. Tuntuu varmasti karvaalta myöntää aikuisena itselleen, että on luovutettava ja vaihdettava alaa. Tai ainakin pelikentän puolta.

    Ulkopuolisten on helppo nälviä kirjoittajaa, että mitäs läksit, mutta heille ajatus kutsumuksesta on usein täysin tuntematon. Kun tekee töitä vain rahan takia, on mahdotonta ymmärtää, että kaikki eivät tee. Eivätkä edes halua tehdä. Korkeampiakin arvoja on.

    • 8.1

      Maisa sanoo

      ”Toki taitava kirjoittaja ja toimittaja pystyy etsimään kykyjään vastaavaa elantoa muualtakin, kuten viestintätoimistoista, asiakasviestinnästä, tiedotusalalta jne ja päästä samoille, jopa paremmille, ansioille kuin toimittajana. Mutta ne hommat eivät ole journalismia ja toimittaja tekee niitä aina pikku pisto sydämessään. Niitä hommia tehdään vain rahan takia, vapaata journalismia ei.”

      No nyt on kyllä aikamoista toisten työn aliarviointia. Samaan aikaan toisaalta toivotaan muiden arvostavan toimittajan työtä ja maksavan siitä palkaa ja toisaalta ala-arvostetaan toisten ammatteja. Ensinnäkin pelkällä toimittajan koulutuksella ja kokemuksella voi olla aika vaikea pärjätä viestintätoimistoissa tai tiedotusalalla, jos ei ole mitään käryä esim. strategisesta viestinnästä, viestinnän pitkäjänteisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toiseksi ihan yhtä lailla moni viestintäalan ammattilainen tekee työtään kutsumuksesta uskoen koko sydämellään asiaan, jonka puolesta viestii – ei ”vain rahan takia”.

      T: nimim. yli 15 vuotta viestintäasiantuntijana erilaisissa kolmannen sektorin järjestöissä toiminut

    • 8.2

      Armas sanoo

      ”Ulkopuolisten on helppo nälviä kirjoittajaa, että mitäs läksit, mutta heille ajatus kutsumuksesta on usein täysin tuntematon. Kun tekee töitä vain rahan takia, on mahdotonta ymmärtää, että kaikki eivät tee. Eivätkä edes halua tehdä. Korkeampiakin arvoja on.”

      Tokihan kutsumustyö voi olla vain sellaista, missä on paska palkka ja olemattomat edut.

      Tai sitten NOT

      Ite olen päätynyt tekemään sitä, mistä 6. luokalla peruskoulussa jo haaveilin. Välillä on huonosti hommia ja välillä paremmin, sellaista se on joka alalla.
      IT-ala – jolla siis itsekin olen – se vasta murroksessa onkin. Jos jostain on helppo siirtää töitä halpamaihin, niin täältä. Meillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtämme pilkkahinnalla. Intialainen tekee sen joka tapauksessa halvemmalla. Pitää siis keksiä joku muu kilpailuvaltti kuin hinta. Vaikkapa tietotaito tai laatu.

      Journalistinkin pitäisi keksiä jotain muuta, kuin kilpailla keskenään hinnoilla nälänhätään asti. Nykytaso on jo Kääk-juorujen ja tissiklikkikuvajuttujen tasolla. Korvaus ei tosiaan voikaan kummoinen olla, jos juttuja tehdään somekommentteja kopsaamalla ja kauhistelemalla.

    • 8.3

      NHL-jääkiekkoiljaksi sanoo

      Miksi toimittajan kutsumus on jotenkin ylevää ja meidän ”kutsumuksettomien” tulisi maksaa sen unelman toteuttamisesta? Itsekin halusin pienenä jääkiekkoilijaksi ja treenasin todella paljon, mutta eipä kyvyt riittäneet ammattilaiseksi saakka. Blogistin logiikalla SM-liigaan pitäisi palkata vähintään 5000 ammattipelaajaa, sillä tosi monella muullakin on junnuna haave jääkiekkoammattilaisen urasta. Miksi minulta kiellettiin tuon unelman toteuttaminen ja jouduin lukemaan itseni insinööriksi. Vai onkohan kyse siitä, että jossain vaiheessa minä, niin kuin kovin moni muukin poika tajuaa, että rahkeet ei riitä jääkiekkoammattilaisen uraan ja tavoitteet asetetaan uusiksi. Ehkä meille riittää nyt, että pelataan lätkää kaveripiirissä, kuskataan kakaroita jäähallille ja toimitaan valmentajina ja seuraavat aktiivisesti lajia. Eikä se taida olla yhteiskunnan tai oikeistolaisen, säälimättömän ja kylmän politiikan tulos.

  8. 9

    Ann-Sofie sanoo

    Ymmärrän hyvin ongelman mutta juutuin vähän tuohon oikeistolaiseen talouspolitiikkaab. Pyrkimystään on nimenomaan työnteon kannattavuuden nostoon.ja siihen että työstä voi maksaa kohtuullisen korvauksen.koska kukaan ei voi pakottaa yhtityksia maksamaan enemmän palkkaa niin tämä tehdään työnantajamaksuja pienentämällä. Työntekijöitä kompensoidaan työvähennystä nostamalla ja veroja alentamalla. Tämä on kovin yksinkertainen ja naiviin kuvaus mutta tämä on se idea. Onnistuuko se, en tiedä mutta ei se ole oikeisto jota tätä jarruttaa. Vasemmiston köyhät ovat niitä jotka eivät ole työelämässä ja demarit hoitavat ”oikeissa” töissä olevien asioita.

    Mutta muuten loistava kirjoitus ja toivon todellakin että näemme samanlaisen yhteiskuntamullistuksen joka hyvinvointivaltion rakentaminen aikoinaan oli mutta nyt pätkä, silppu, monitöiden ja mikroyrittäjien hyväksi.

  9. 10

    Ei vastikkeetonta rahaa! sanoo

    Syynä ei ole oikeistolainen, vaan vasemmistolainen politiikka. Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva, joka mahdollistaa sen hyväksikäytön. Työhaluttomille jaetaan vasemmistolaisen ideologian mukaisesti rahaa yhteisestä kassasta. Tämä johtaa kannustinloukkuihin ja siihen, että rahaa ei kertakaikkiaan riitä enää niille, jotka oikeasti haluaisivat tehdä työtä ja saada siitä ansionsa mukaista korvausta. Helpompaa on heittää hanskat naulaan ja jättäytyä yhteiskunnan elätettäväksi.

    • 10.1

      Kennett Ylitalo sanoo

      ”Työhaluttomille” Hienoa realismia.

      264 000 työtöntä (2016 huhtikuu.)
      48 000 avointa työpaikkaa (2016 huhtikuu)

      Eli.. työhaluttomuus on sitä kun ei ole työpaikkoja tarpeeksi? Jos haluat kannustinloukuista eroon, alat vaatia vuokrakattoa koko suomeen. Suurin verenimijä tällä hetkellä, jokainen vuokrantaja seuraa tarkasti asumistukien etc määriä ja asettaa vuokransa tarkasti joka vuosi jotta se on hiukan suurempi kuin tämä summa. Toki toinen vaihtoehto on poistaa vuokratuet. miljoona asunnotonta varmasti laskee vuokrien hintoja myös.

      Tosiasia on että olemme teknologisesti kehittyneet siihen pisteeseen ettei kaikilla ole olemassakaan työtä; uusia aloja, innovaatioita ei voida olettaa eikä vaatia tapahtumaan siihen tahtiin kun uusia työpaikkoja tarvitaan. Seuraava sukupolvi on vielä ”huonommassa” asemassa, automaatio tehostaa tuotantoa niin ettei vaan yksinkertaisesti ole työtä kaikille vaan nyt syntyneistä, väittäisin että neljäsosa ei koskaan tule löytämään kannattavaa työtä. Kyse ei ole laiskuudesta, niinkuin oikeisto haluaa sanoa vaan siitä että markkinatalous voi vastata työtarpeeseen, sen tehtävä kun on tuottaa mahdollisimman vähällä työvoimalla mahdollisimman paljon ja onnistuu siinä varsin hyvin..

      Perustulo on pakollinen. Joko se tai kansamurha, meidän tulee vähentää ainakin neljäsosalla nyt ja tulevaisuudessa tiputtaa ihmisten määrä maapallolla viidennekseen. Jos valtiota ohjataaan kuin yritystä, mitä tapahtuu niille jotka irtisanotaan? Sun valinta, muita teitä ei ole. Joko tapetaan tai jaetaan.

      • 10.1.1

        Kennett Ylitalo sanoo

        Huomattavaa on myös että noista 48k työpaikoista suurin osa on kannattamattomia; siellä on tuhansia telemarkkinointipaikkoja joilla ei tule kukaan toimeen; palkka saattaa olla 2€/h plus provikka. Loput on lähes pääsääntöisesti vuokrafirmojen ilmottamia paikkoja, osa-aikaa ilman tietoa työajoista, nollatunti-sopimuksia.

        Itse työskentelin aiemmin live-puolella, lavanrakennus, stagehand etc. Se etten asunut hesassa, oli suurimpia hankaluuksia, asuin kesät hotelleissa. Viihdeala on hesassa. Kulttuuri tapahtuu hesassa. toki sitä tapahtumia on muuallakin. Arvaatko jo mistä kalusto tulee? Freelancerina on ihan yhtä helvettiä tulla toimeen, parhaimpina päivinä tein töitä kolmelle eri firmalle, samalla työpaikalla. Toki mun palkka oli hyvä, vaan kun sitä sai 3kk vuodessa, lopun aikaa joko mennään ulkomaille kiertuehommiin tai koitetaan paikkokeikoilla täyttää talvi. Ja sen tien lopussa on aina tapaturma ja poistuminen alalta. Töitä ne jätkät tekee enemmän ku mitä oon nähny missään muulla alalla. Mahtaa nekin olla vaan työhaluttomia talvisin.

        Työtä ei ole kaikille, yksinkertaista.

  10. 11

    Mene itseesi! sanoo

    Kerrot kirjoittavasi ala-, vasta- jne. kulttuureista ja punavihreästä kuplasta. Tämä juuri antaa vastauksen ihmettelyysi. Mene joskus käymään sen kuplan ulkopuolella (myös henkisesti) ja yritä ymmärtää, miksi sinunkaltaistesi toimittajien jutut eivät kiinnosta ketään.

    Sinä ja muut punavihreän kuplan edustajat ovat hyvin kapeakatseisia ja itsekeskeisiä, kun olettavat, että heille pitäisi maksaa sellaisesta ”työstä”, jota harva haluaa tai tarvitsee. Tämä kirjoitus on taas yksi todiste siitä, onnittelut!

    • 11.1

      hannaraty sanoo

      😀 Saatat olla oikeassa blogini suhteen, mutta työnkuvaani kuuluu muutakin.

  11. 12

    Ihminen sanoo

    Tässä myös mielenkiintoinen visio: Muuttuvatko kulttuurityöt palkattomiksi työkokeiluiksi, joissa vaaditaan kuitenkin alan ammattitaitoa.
    Näihin TE-keskus voi pakottaa alan ammattilaisenkin jos vain saa työmarkkinatukea tai jopa soviteltua, kieltäytymisestä seuraa karenssi.

    Kuinka käy jo vähien kulttuurialan töiden, jos niitä vaaditaan tekemään palkatta?

    http://www.joensuu.fi/kulttuuriala

  12. 13

    TVi sanoo

    Olet suorittanut toisen asteen, opistotason tutkinnon ja opiskellut kahdessa korkeakoulussa. Tästä voisi päätellä että olet pyrkinyt ja nähnyt vaivaa, jotta pääsisit haluamaasi ammatiin. Ilmeisesti kuitenkaan valitsemasi ura ei tarjoa haluamaasi tulotasoa. Tulisiko tällöin muun yhteiskunna kustantaa sama tulotaso, kuin muilla, jotka ovat valinneet toisen urapolun ja näin varmistaneet toimeentulonsa itse? Vai tulisiko tyytyä uravalintaan ja sen kaikkiin ominaispiirteisiin? Tai nostaa käsi ylös virheen merkiksi ja todeta, että en tule toimeen, vaihdan alaa?

    Nykytilanteessa Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa ylläpitää nykyistä yhteiskuntarakennetta, joka on luotu parempien kasvun vuosien aikana. Nykyinen poliittinen ongelma on, että emme pysty myöntämään yhteiskunnan tarvetta sopeuttaa menoja tuloihin ja kun leikkauksia ei suostuta tekemään, niin vaihtoehdot keskittyvät verotuksen ympärille. Pienituloisen verotuksen nostaminen ei juurikaan tilannetta muuta, jolloin progressiivisen verotuksen kautta hyvä tuloisien verotaakka ja vastuun kantaminen kasvaa. Tilanteessa, jossa parhaiten tienaava muutama kymmenen prosenttia maksaa jo n 80% valtion ansiotuloveroista, voitanee todeta, että tietty ihmisryhmä on jo käärinyt hihat yhteisissä talkoissa melko ylös. Oikeudenmukaista? Riippuu maksaako laskun itse vai maksaako sen viereinen kaveri.

    Tilanteen huomioiden, tulisiko myös säästöjen kautta laskea valtion menoja? Tässä tapauksessa yksilön vastuu omasta toiminnasta ja toimeentulosta kasvaa, kunnes jälleen yhteiskunnalla on varaa yllä pitää nykyisen kaltaisia tukirakenteita. Kipeitä ratkaisuja, mutta kuten jokainen varmasti ymmärtää, kun rahat on loppu, on pakko tinkiä kuluista.

  13. 14

    Jussi P sanoo

    Hyvä avoin kirjoitus ja avaus henkilökohtaisesta näkökulmasta!

    Näin teknologiamielessä tämä blogi on hyvä esimerkki, että miksi vanhojen mediatalojen palveluista ei enää kiinnosta maksaa niin paljon: koska on näin hyviä blogeja yms muutenkin ja ilmaiseksi. Eli teknologia on muuttamut maailmaa, samoin kuin hevosia kärryineen ei tarvitse liikkumiseen ja siinä murroksessa tapahtui samoin tässä ammatissa olleille.

  14. 15

    Maarit sanoo

    Tämä blogiteksti alkaa selkeästi muuttua blogista laatujournalismiksi hyvien kommenttien vuoksi. Tuskin yhdellekään kommentoijalle tulee mitään tuloa tästä, ainoastaan viivettä varsinaiseen työpäivään.
    Kommenteissa ei vielä ole puhuttu siitä puolesta kysynnän ja tarjonnan lakia, että jotkut jutut, kuten ajatteleminen, (ja sitähän kirjoittaminen enimmäkseen on) ovat isolle joukolle ihmisiä luontaisesti mieluista puuhaa. Liki kaikkia kiinnostaa analysoida omaa elämäänsä ja osaa innostaa myös laajempi, yhteiskunnallinen analyysi. Tästä seuraa se, että meitä ilmaiseksi tätä tekeviä riittää ja kiitos IT:n, se käy helposti ja nopeasti (menetin vain 15 minuuttia oikealle työlleni varatusta ajasta). Toiset jutut, kuten vaikka tämänkin kommentin mahdollistavien IT juttujen ohjelmointi, ovat kauempana ihmisapinalle luontaisesta puuhasta… paljon harvempi lukuinen joukko malttaa istua tarpeeksi kauan nurkassa tarvittavia algoritmeja opettelemassa. Kärjistäen: Siksi ohjelmoitsija tienaa 3-7 tonnia kuussa ja heittää syömäkelpoiset banaaninsa roskiin. Siksi sairaanhoitajan palkka on edelleen pieni, vaikka kysyntää on enemmän kuin tarjontaa… Työ itsessään antaa niin paljon, että aina joku suostuu töihin halvalla tulemaan

    • 15.1

      hannaraty sanoo

      Oletko siis tosissasi sitä mieltä, että ihmiselle luontaisesti sujuvasta ja mieleisestä työstä ei tarvitse saada asiallista korvausta?

      • 15.1.1

        Maarit sanoo

        En ole sitä mieltä, että ei tarvitse. Itsekin näytän maksavan tästä laatujournalismista ajankäytölläni, tällä kertaa näin.
        Niin se näyttää vain olevan, että kysynnän ja tarjonnan lakiin liittyy myös se, kuinka mieluisaa kyseisen työn tekeminen on keskimäärin ihmiselle ja kuinka kyvykäs keskimääräinen ihminen on kyseistä työtä tekemään. Koodaus ei ole triviaalia ja aika monen mielestä (itseni mukaan lukien) esimerkiksi tietokantakyselyiden laatiminen on ihan aneemisen tylsää.
        Sairaanhoitokaan ei ole triviaalia, mutta se saattaa antaa muutakin tyydytystä kuin sen palkan. Ja siksi löytyy ihminen sitä sairaanhoitohommaa pienellä palkalla tekemään… Toki tämä oli kärjistys, koska se digitalisaatio aiheutta sen, että koodarin hommia on nyt kaikille kykeneville vielä pitkän tovin ja monet niistä kyvykkäistä tekevät sitä myös ilmaiseksi hyväntekeväisyysmielessä jne.
        Mitä tulee journalismiin ja kaikkeen informaation välitykseen, niin kyllä ihmiset maksavat sellaisesta journalismista, jos uskovat sitä kuluttaessaan tulevansa fiksummiksi helpommin ja nopeammin.
        Minun veikkaukseni on, että Hanna Rädyn kirjoitus oli tarkoituksella provosoivasti naiivi. Ihmiset innostuivat keskustelemaan. Laatujournalismi syntyy joukkojen tuotteena. En tiedä, että onko tämä nyt helppoa ja nopeaa sitten…Toivottavasti image maksaa jotain kommenttien ja FB jakojen määrän perusteella, että Hanna saa banaaninsa. Joo, ja kyllä, mä katsoin kaksi kertaa Porijazzin mainoksen päästäkseni kirjottamaan, mutta en silti aio mennä, kiitos vaan.

      • 15.1.2

        Tukkukauppias sanoo

        Eihän asiallisella korvauksella ja luontaisella, mieleisellä työllä ole välttämättä mitään yhteyttä. Itse teen kaikkein eniten flow moodissa töitä puutarhassa. Suunnittelen, valmistelen, muokkaan, kitken jne… Mutta tiedän tasan tarkkaan, että se ei ole työtä, jolla olisi kysyntää niin paljon, että saisin siitä itselleni asiallista korvausta. Siksi olen opiskellut alalle, jossa palkkataso vastaa itselleni sopivaa korvausta, ja käytän vapaa-aikani puutarhanhoitoon. En oleta, että jostain ilmestyisi puutarhanhoitomesenaatti tukemaan mielihalujani kymppitonnilla kuussa. Tässä on keskeistä myöntää itselleen, että työn kysyntä ja tarjonta ohjaavat palkkaa, ei se mitä haluaa tai tykkää itse tehdä.

        • 15.1.2.1

          Maarit sanoo

          Aivan, ja jos yhteys olisikin, niin yleensä se on toisinpäin. Asiallista korvausta saa sellaisista hommista, jotka eivät ole luontaisesti kovin miellyttäviä. Sitä kutsutaan ns. likaisen työn lisäksi.
          Onko journalismi ja kirjoittaminen sitten niin puhdasta työtä, että siitä ei tarvitse maksaa palkkaa ollenkaan, niin onkin toinen juttu. Ansaintamallit ovat vain muuttuneet. Luulenpa, että Hanna Räty saa kyllä tästä jutusta jotain itselleenkin. Minua huolestuttaa kuitenkin journalismi taso, kun kaikki pitää myydä. Hesarin lukukin on mennyt hirveän viihteelliseksi, kun mobiili apsi nostaa ihmisten eniten klikkaamia juttuja kärkeen.

  15. 16

    Liisa sanoo

    Saako ihminen todella tehdä sitä työtä, mikä kiinnostaa ja innostaa? Mietityttää. Mulla itselläni on onni työskennellä vakityössä julkisella sektorilla sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti merkittävässä työssä. Palkka on pieni eikä etenemismahdollisuuksia ole. Aiemmin kulttuurialaa sivunneena valitsin nykyurani ja siihen johtaneen opiskelupaikan osin myös työllisyys ja tulevaisuus mielessäni, ja tällä hetkellä ajattelen vahvasti, että

    minulla ei olisi pokkaa kertoa tekeväni vähän sitä sun tätä, yrittää harrastusmielessä, ja sitten valittaa rahojen vähyydestä.

    Mikä on sielun myymistä kaupallisille viestintätoimistoille? Mikä on järkevää kokemuksen keräämistä? Missä vaiheessa kannattaa miettiä jotain ihan muuta, jos nykyisellä duunilla ei pärjää?

    Ja kyllä, vasemmistolainen talouspolitiikka on lähellä sydäntäni ja maksaisin itse mielelläni enemmän veroja. Mutta ajattelen, että olen itsekin velkaa yhteiskunnalle ja ihmisille. Haluan täyttää paikkani ja osuuteni yhteiskunnassa koska mulla on siihen tällä hetkellä kykyä ja taitoja. Ne joilla ei ole – toivon heille kaikkea parasta ja että yhteiskunta auttaisi elämässä eteenpäin. Mutta me, joilla on mahdollisuus valita: tehdään parhaat valinnat itselle ja yhteiskunnalle.

  16. 17

    Vissy sanoo

    Nyt tarkkana: oikeastaan palkkaa ei makseta työstä, vaan työn tuloksen hyödynnettävyydestä. Kirjoitan itekin mielelläni, mutta ei pöytälaatikkotuherruksistani kukaan maksa, vaikka ne syntyvätkin minulta vaivattomasti ja sisältävät mielestäni jopa hienojakin ajatuksia ja oivalluksia. Niillä ei kuitenkaan ole laajempaa arvoa.

    Siivoan myös kotiani ja hoidan seuran kirjanpitoa. Niin työtä kuin molemmat hommat ovatkin (vai muuttuvatko työksi vasta, kun ostan ne palveluna?), ei niistä kukaan mitään maksa, eikä tulisi mieleenkään ehdottaa, että ”yhteiskunta” tai ”joku” niistä minulle maksaisi.

    Sen sijaan kun kirjoitan laajemman dokumentin päivätyössäni, saattaa työnantajani tehdä sen ansiosta ison diilin. Ja tästä työstä minulle maksetaan kuukausipalkkaa. Vapaavalintaisen tekstin tuottaminen on mukavampaa, mutta en silti ole mielestäni myynyt sieluani, vaikka en teekään pelkästään vaiston ja kutsumuksen mukaisia hommia. Olen perheenäiti ja perhe on elätettävä. On etuoikeus saada tehdä se siistissä toimistossa pääkaupunkimme ydinkeskustassa.

    Puhe siitä, että jokaisella on oikeus tehdä kutsumuksensa mukaisia töitä, on totta. Mutta kellään ei ole siitä velvollisuutta maksaa. Elämä on.

  17. 18

    Jesperi sanoo

    Finanssikriisin jälkeen pienimmän tulodesiilin käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet samaan aikaan kun inflaatio on ollut 0 hujakoilla, jopa deflatoorisessa kehityksessä. Tilastokeskuksen tilastot eivät tue päätelmiäsi ostovoiman ’leikkauksista.

  18. 19

    Ville sanoo

    Jos olisit vaikka Mäccärillä töissä sen ajan, jonka käytät tämän blogin kirjoittamiseen, jäisi käteen ehkä kulutusrahaakin. Jos yrityksesi myisi tuotteita, joilla on hyvät markkinat, saisit työstäsi kohtuullisen korvauksen. Mikäli kirjoittaisit juttuja, joita halutaan lukea (eli ostaa), olisi lompakkosi paksumpi.

    ”Köyhyytesi” on siis valinta. Älä siis valita. Maailma ei toimi niin, että kaikki tekevät mitä haluavat vaan niin, että tehdään töitä mitä saadaan. Aina toki parempi, jos työ on mielekästä.

    Työni mediassa on muuttunut melkein painajaiseksi. Mutta minun on pakko olla siellä 4-tonnin kk-ansion vuoksi.

    • 19.1

      hannaraty sanoo

      Tämä juttu on avattu yli 40 000 kertaa ja jaettu yli 3 000 kertaa. Voisin siis päätellä, että juttuani on haluttu lukea. On totta, että saisin helpommalla palkkaa tekemällä esimerkiksi asiakaspalvelutyötä. Kirjoituksen pointti oli kuitenkin siinä, että työpanokseni kyllä kelpaa mediataloille, mutta palkkiot ovat huonot tai olemattomat. Myös muilla free-toimittajilla kuin minulla.

      • 19.1.1

        Ville sanoo

        Kirjoita juttusi medioille, joiden palkkiot on Journalistiliiton neuvottelemat. Niillä elää:)

  19. 20

    Mari sanoo

    Juttu lässähti lopussa kliseiksi ”oikeistolaisesta” politiikasta. Missä journalistin kyky suhteuttaa ja taustoittaa? Jos freellä ja yrittäjällä on huoli toimeentulosta, niin silloin olisi loogista olla nykyisen hallituksen politiikan kannalla. Ei kirjoittajaa voi samaistaa pienipalkkaiseen ”työläiseen”, jonka ostovoimaa ei hallituksen toimin olla oleellisesti edes heikentämässä. Toimeentulotukea ei olla heikentämässä eli se siitä nilkoille kuseskelusta.

    Tuloerot ovat Suomessa pienentyneet lähes kymmenen vuotta, eivätkä ne suuret ole koskaan olleet. Voisi miettiä, mitkä ovat kuluttamisen mahdollisuudet maissa, joissa tuloeroja ei ole. Jos kulttuurin kulutusta ajatellaan, meillä päinvastoin tulisi olla enemmän hyvätuloisia, joilla olisi varaa sijoittaa taiteeseen.

    Mutta ilmiöhän ei ole uusi, ymmärtääkseni 60- ja 70-luvun taistolaisvuosina koulutettu ja itseään ”älymystönä” pitävä väki kovasti ratsasti työväellä ja vähäosaisuudella. Itse en näe blogistin omassa tilanteessa mitään valittamista, kyse on omista valinnoista ja hukassa olevasta käsityksestä omasta paikassa yhteiskunnassa. Kivaa elämää Kallion kuplassa.

  20. 22

    Viestintäammattilainen sanoo

    Loistavaa kirjoittamista. Nämä maalta kaupunkiin muuttaneet hannarätyt ovat viestintäalan katteenmuodostuksen kultakaivos. Tahtotila urbaaniin fiilistelyyn on niin kovaa, että palkaksi voi tosiaankin maksaa banaaneja ja aina riittää uusi hanna oven takana pyytämässä saada tehdä samaa vielä pienemmällä banaanikimpulla. Ainoa, mitä tapahtuu jälkikäteen, on hannojen blogikirjoittelu, jossa yhteiskunta on tosi ilkeä oikeistolainen tuhmeliini, joka ei ymmärrä, että kyllä fiilistely olisi paljon siistimpää, jos joku vielä työntäisi rahaa taskut täyteen.

    Vähän vakavammin. Blogisti on yksi maassamme määrällisesti liikaa koulutetuista viestintäalan työntekijöistä. Toimialan vetovoimaisuus on niin kovaa, että jokainen amk pitää viestinnän linjaa, koska se tulee varmasti täyteen = valtion tuki on taattua. Se luonnollisesti tarkoittaa valtavaa ylitarjontaa työntekijöistä ja alalla, jossa ei ole yleissitovaa TES-sopimusta, palkkajoustoa. Viestintäalan yritystoiminnassa on myös ylitarjontaa silloin, kun on kyse yksittäisistä pikkuprojekteista (lehtiartikkelit, pikkuesitteet etc.): tämä painaa koko alan katteita alemmas. Tämä näkyy sitten blogistin mikroyrittäjyyden hinnanmuodostuksessa. Se, että blogistin sanoin ”työnantajilla ei ole varaa tai halua maksaa siitä” on markkinataloutta, ei ”oikeistolaista politiikkaa”.

    Köyhyyden kanssa blogistin tai hänen fiilistelevien ystävien elämäntavalla ei tietenkään ole mitään tekemistä. Köyhyys on vaihtoehdottomuutta.

  21. 23

    Ekonomisti sanoo

    Moi Hanna!

    Oletko kuullut työmarkkinoiden palkanmuodostuksesta? Se toimii yksinkertaistettuna niin, että palkat muodostuvat yksityisellä sektorilla sen mukaan, kuinka paljon halukkaita tekijöitä on suhteessa tarjolla olevaan työhön. Sinun alallasi on paljon työtä, mutta vielä enemmän halukkaita tekijöitä, koska media-alalla ei nykyään vaadita pitkiä korkeakouluopintoja kaikkiin töihin. 13-vuotiaiden kouluttamattomien laulajien työ saattaa olla niin haluttua että siitä ollaan valmiita maksamaan kymmeniätuhansia enemmän kuin sinun työstäsi.

    Valitettavasti Suomen hallitus ei voi vaikuttaa sinun työmarkkina-arvoosi tällä nopeasti muokkautuvalla media-alalla. Ainoa keino saada varma palkkataso on hakeutua alalle, jossa ilman koulutusta ei PÄÄSE töihin. Hae vaikka lääkikseen. Olisi varmasti helppoa ajatella että poliitikot voivat taata sinulle lisää palkkaa, mutta palkanmuodostus ei toimi niin vaan sinun on itse ansaittava palkkatasosi.

  22. 24

    Ekonomisti sanoo

    Moi taas! Haluaisin vielä kysyä sinulta Hanna, mikä olisi mielestäsi ratkaisu tilanteeseesi? Selkeästi elämäsi ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla, mutta sinulla on monia vaihtoehtoja miten jatkaa tästä. Haluaisin kuulla miten mielestäsi yhteiskunnan tulisi auttaa sinua tässä harrastustyössäsi, maksaa kenties lisää palkkaa jos työnantajat eivät ole sitä valmiita maksamaan?

    • 24.1

      hannaraty sanoo

      Missä kohtaa tekstiä ehdotan, että yhteiskunnan tulisi auttaa minua harrastustyössäni? Jutun pointtihan on siinä, että mediatalojen tulisi maksaa sisältönsä tuottaville toimittajille. En tietääkseni missään kohtaa ehdota, että yhteiskunta rupeaisi maksamaan minulle palkkaa (vaikken sitä tietenkään pahakseni pistäisi, jos se olisi mahdollista ;)).

  23. 25

    Jarkko sanoo

    Onko tullut mieleen, että kyse voisi olla tuotteessa jos siitä ei suostuta maksamaan?
    Voiko tämä ”median myllerrys” johtua esim. liian poliittisesti kirjoitetuista jutuista?
    Onko ihmiset jo kyllästyneet jokapäiväisiin Venäjän ja Trumpin vihauutisiin?
    Olisko tilausta jutuille mitä voi lukea kansainvälisistä medioista ilman polittista sensuuri suodatinta?
    Media kuolee tätä menoa kun se ei arvosta käyttäjiään pitää heitä tyhminä…

  24. 26

    Juha sanoo

    Sellaisena ystävällisenä vinkkinä artisteille, freelancereille ja yksityisyrittäjille. Jos teidän yhteystietoja ei löydä kovin helposti, niin ei niitä toimeksiantojakaan tule.

    Jos asiakkaita on jonoksi asti, niin voi vähän piiloillakin, mutta jos tuntuu että asiakkaita ei oikein riitä, niin kannattaa käyttää muutama minuutti siihen, että miettii omaa näkyvyyttä ja saavutettavuutta.

      • 27.1.1

        Tony sanoo

        Mutta totta. Marko ei kato vaan tajuu, että tatskat on maailman siistein ja tärkein juttuu!!1!

  25. 28

    Jaana sanoo

    ”Toki taitava kirjoittaja ja toimittaja pystyy etsimään kykyjään vastaavaa elantoa muualtakin, kuten viestintätoimistoista, asiakasviestinnästä, tiedotusalalta jne ja päästä samoille, jopa paremmille, ansioille kuin toimittajana. Mutta ne hommat eivät ole journalismia ja toimittaja tekee niitä aina pikku pisto sydämessään. Niitä hommia tehdään vain rahan takia, vapaata journalismia ei.”

    Pitkän uran lähinnä yritysmaailmassa viestinnän tehtävissä tehneenä joudun toteamaan, että niissä hommissa ei pelkällä journalistin koulutuksella pitkälle pötkitä. Vai tarkoittaako kirjoittaja, ettei vaikkapa kansainvälisen suuryrityksen tiedottaja ole journalistisesti missään vastuussa tiedotteistaan tai artikkeleistaan?

    Syy, miksi ”journalistit” pidetään visusti ulkopuolella, kun väkeä palkataan näihin yrityksen kannalta keskeisimpiin (ja hyvin palkattuihin) tukitoimintoihin, on se, ettei heidän ammattitaitonsa riitä niitä tekemään. Kirjoittaminen kun on vain yksi osa laajaa työnkuvaa esimerkiksi yritys- ja asiakasviestinnässä.

    Tiedottaja ei voi tuotoksiinsa kirjoittaa mitä tahansa ideologista potaskaa naamioimalla sen kolumniksi (ja vapauttaen itsensä vastuusta edes yrittää perustella asioita journalistisin perustein.) Eri sidostyhmät – kuten oma henkilöstö, asiakkaat ja osakkeenomistajat – valvovat ja huolehtivat siitä, että painettu sana perustuu tosiasioihin, eikä kuplasta käsin muodostettuihin fiktiivisiin käsityksiin.

  26. 29

    Miksu sanoo

    Hei vaan, kaikki. Ehkä parasta kommentointia koskaan täällä. Minulla ei itse asiassa ole mitään ihmeempää sanottavaa kuin se, että tsägälläkin on merkityksensä. Itselläni on kyllä ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei yhtä ainoata opintoviikkoa mistään journalismiin viittaavasta, enkä koskaan ole haaveillut mistään alan työstä. Silti olen kohta 20 vuotta työskennellyt toimittajana ja viime vuodet tuottajana erinomaisella palkalla. Minulla ei ole myöskään minkäänlaista intohimoa ammattiini. Jos saisin kenkää, voisin alkaa vaikka kiveämään katuja, jos vain polveni kestäisivät. Juuri tänään harmittelin tätä ”turhanpäiväistä” duuniani. Olen alkanut haaveilla elämästä, johon kuuluisi mediasta vain kirjoja ja Ylen radiokanavat. Lukemani sai kuitenkin ymmärtämään, että hirmu tsägähän mulla on ollut. Kiitos teille kaikille!

  27. 30

    Jaakko Terävä sanoo

    ”Voi toki kysyä, onko sitten pakko asua yksiössä Kalliossa, kun käytännössä kaikki rahat menevät siihen.”

    Et ole köyhä. Olet vain tehnyt tulotasoosi nähden huonoja, liian kalliita valintoja.

  28. 31

    MM sanoo

    Freen hommahan on nykyään pitkälti hyväntekeväisyyttä. Itse ainakin koen näin. Minulle se on kuitenkin sopinut, koska kotona kolme pientä lasta, jotka ovat jatkuvasti kipeänä, enkä voisi kuvitellakaan raahautuvani joka aamu työpaikalle. Onneksi on mies, jolla hyvä vakituinen palkkatyö ja jolle sopii tämä järjestely.
    Allekirjoitan kyllä tuon, että elämäni on yhtä pitopöydästä toiseen juoksemista. Kutsuja tulvii koko ajan sähköpostiin ja kolmen ruokalajin menu on arkea. Hyvin ristiriitaista sen kanssa, että mitä tästä lopulta jää käteen palkkana. Ihan jees kuitenkin toistaikseksi.

    Tai no, ansiotaso olisi ihan kohtuullinen, jos pääsisi eroon kymppitonnin sivukuluista per vuosi.

    • 31.1

      Porho sanoo

      Heh. Tässähän se on ratkaisu, jos haluaa fiilistellä muiden rahoilla. Saattaa olla kotiäidin hommakin mielekkäämpää.

      Tuu Hanna mulle vaimoksi!

      T: Porho

  29. 32

    Tero sanoo

    Media-alalla voi päästä hyvinkin nopeasti hyviin tuloihin. Esimerkiksi Youtubessa Hydraulic Press Channel tuottaa varmasti jo nyt merkittäviä tuloja.

    Se, että sinun media-alan tuotoksesi eivät tuota edes sitä rahaa, mitä metallimies Tampereelta tienaa osa-aikaisella mediatuotannolla, kertoo yksinomaan oman osaamisesi tasosta.

    Se, että sinä et osaa, ei ole oikeistopolitiikan vika.

    • 32.1

      Jarkko sanoo

      Miten sen nyt ottaa. Jotkut perseenhytkytys videot ovat tehneet joistain tubettajista miljonäärejä samaan aikaan ydinfysiikkaa opettavat videot eivät tuo tekijöilleen senttiäkään.

      Tarkoittaako tämä sitten, että perseenhytkytys on miljoona kertaa arvokkaampaa kuin ydinfysiikka?

      Entä mihin mahtaa pitemmän päälle johtaa se, että kaikki maailman rahat menevät perseenhytkyttäjille ja maailman älykkäimmät ihmiset kuolevat nälkään samaan aikaan, koska heidän tuotoksensa eivät tuota mitään? Vai eikö sillä ole siinä vaiheessa enää mitään väliä vaikka koko EU palaisi ja hajoaisi typerän politiikan takia kunhan rahat on jollain kikalla saatu?

      • 32.1.1

        Tero sanoo

        Luonnollisesti ydinfysiikkaa osaavan kannattaa rahastaa osaamisensa jollakin muulla tavalla kuin yrittämällä tehdä sillä massamediaa.

      • 32.1.2

        sanoo

        Juuri näin, ystävät, maailma menee: navan alapuolista kuvatarjontaa palvotaan ja kuolataan. Toinen myyvä porno on väkivalta. Myös eläimiin ja suojattomiin lapsiin kohdistuva.
        Kuten Isaac Asimov on kerran todennut Teurastamossaan, ”Ihmisten äärettömän tyhmyyden edessä jumalatkin ovat neuvottomia…”

        Meidän on yritettävä elää em. maailmassa ja esimerkillämme ainakin lapsillemme ja lastenlapsille näyttää mikä on arvokasta, eettistä ja kehittävää. Tiede ja taide on säihkyvää ja kaunista, kun sitä tehdään aidosti ja intohimolla, samoin journalismi parhaimmillaan. Iätöntä.

  30. 33

    Juha sanoo

    ”töitä on, mutta kukaan ei oikein maksa siitä.”

    Niin. Jos alunalkaen suostuu töitä tekemään ilman kunnollista palkkaa, sinä poljet palkkoja. Jos kukaan ei niin tekisi, ammattilaisille maksettaisi kunnolla. Minuakin on pyydetty tekemään töitä ”näkyvyyttä ja nimellistä korvausta vastaan.” En vain ole siihen suostunut. Tiedän oman arvoni ja siitä en tingi. Alkuun oli hiljaista, mutta nyt saan sen verran palkkaa keikoistani, että ei tarvitse köyhyyttä valitella. En sano, että olisin rikas tai edes hyvätuloinen, sanon, että en ole pitkään aikaan mennyt nälkäisenä nukkumaan.

    • 34.1

      hannaraty sanoo

      Kiitos rakentavasta ehdotuksesta. Aikuisuus selkeästi takaa hyvät käytöstavat ja tasokkaan argumentaation, joten ainakin teoriassa kiinnostaisi kokeilla.

Trackbacks

  1. […] Pursiainen nosti metakan törmättyään free-journalistin valitukseen tuloistaan. Hanna Räty kirjoitti Imagen blogiinsa elävänsä niukkuudessa, jossa perustarpeet saa juuri tyydytettyä, mutta kuluttaminen on […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *