Asiaton esittää olennaisesti virheellisiä väitteitä!

Väitämme seuraavia asioita todeksi:

  1. Suomen BKT on noin 50 % Ruotsin BKT:sta.
  2. Suomalaisen keskimääräinen tulo on vain noin 80 % ruotsalaisen keskimääräisestä tulosta mitattuna BKT:lla henkeä kohti.
  3. Pursiaisen pojan pituus on noin 60 % hänen omasta pituudestaan (poika arviolta 110 cm, Pursiainen n. 175 cm).
  4. Teslan hiilidioksidipäästöt ovat ehkä noin 25 % bensiinimoottorisen auton päästöistä.
  5. Saarimaan omaisuus on alle 0.001 % Bill Gatesin omaisuudesta.
  6. Maapallon tilavuus on noin 1 / 1 300 000 Auringon tilavuudesta.
  7. Julkisen sanan neuvoston budjetti on vain noin 0.00016 % BKT:sta. (JSN:n budjetti n. 328 000 euroa, BKT noin 209 mrd euroa.)

Miksi ihmeessä vaivaudumme esittämään väitteitä ilmeisistä tosiasioista?

Asian selvittämiseksi ei lennetä tällä kertaa Asiatonlandiaan, vaan pysytään Suomessa.

Suomen yrittäjien pääekonomisti sanoi televisiossa julkisten menojen olevan noin (”about”) 57 % bruttokansantuotteesta. Huonotasoinen ikuisuuskeskustelu julkisten menojen ja BKT:n vertailusta alkoi välittömästi taas. Todellisuudessa julkiset menot eivät ole BKT:n osa, joten tarkasti ottaen pitäisi puhua julkisten menojen suhteesta BKT:een. Mutta ihmiset jaksavat harvoin olla noin tarkkoja, vaan kaikki puhuvat pääekonomistin tapaan.

Julkisen sektorin kokoa ideologisista syistä vähättelemään pyrkivät tarttuvat tähän hanakasti. He tarjoavat tilalle julkisen sektorin arvonlisäyksen BKT-osuutta. Mutta se vasta onkin harhaanjohtava luku. Jos ette usko meitä, uskokaa vaikka Roger Wessmania.

Wessman muistutti myös hyvässä blogauksessaan (samoin Twitterissä), että asiasta on olemassa Julkisen sanan neuvoston päätöksiä. Iltalehti esimerkiksi oli saanut langettavan päätöksen kirjoitettuaan, että ”Julkiset menot ovat nyt lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennen talouskriisiä osuus oli vielä alle 50 prosenttia.” JSN:n mielestä jutussa oli ”olennainen asiavirhe”, joka Iltalehden olisi pitänyt korjata.

Virhe oli JSN:n mukaan seuraava:

Iltalehdessä kirjoitettiin, että julkiset menot ovat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos verrataan julkisia menoja ja bruttokansantuotetta, tarkastellaan kahden eri tunnusluvun välistä suhdetta, ei toisen osuutta toisesta. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on noin 20 prosenttia.

Mitä asiavirheisiin tulee, niin JSN itse syyllistyy pahimman luokan asiavirheeseen. Luku 20 % viittaa julkisen sektorin tuottamaan arvonlisäykseen, jolla on vain etäisesti tekemistä julkisten menojen kanssa. Sen kutsuminen julkisiksi menoiksi on kamalan harhaanjohtavaa. Luku on myös täysin höperö mittari julkisen sektorin koolle. Mutta hienoillekin instituutioille sattuu lipsahduksia. Ei ruveta pohtimaan neuvoston kompetenssia tai motiiveja. Unohdetaan sen sijaan tuo olennainen asiavirhe ja pohditaan päätöksen sisältöä.

JSN siis väittää että jos asia A (tässä julkiset menot) ei ole aidosti asian B osa (tässä BKT:n) on olennainen asiavirhe sanoa että ”A on xB:stä”.

Jokainen yllä esittämistämme itsestäänselvästi tosista väitteistä sisältää juuri tuollaisen muotoilun. Niissä on siis JSN:n tulkinnan mukaan samanlainen ”olennainen” asiavirhe kuin Iltalehden jutussa. Image-lehden blogit kuuluvat JSN:n toimivaltaan. Kehotammekin lukijoita tekemään pikaisesti valituksen JSN:oon yllä Asiattomassa esitetyistä olennaisesti virheellisistä väitteistä. Meillä ei nimittäin ole aikomustakaan oikaista niitä vapaaehtoisesti!

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan JSN:n päätöstä.

****

J.K. Helsingin uutiset ja Turun Sanomat ovat saaneet samansisältöiset langettavat päätökset. JSN toteaa Helsingin Uutisia koskevasta valituksesta:

Kantelijan mukaan kolumnin lause ’Julkiset menot ovat pian 60 prosenttia kansantuotteesta’ johtaa kansantalouden tilinpidon peruskäsitteitä tuntemattoman lukijan virheelliseen käsitykseen bruttokansantuotteen koostumuksesta. Kantelija huomauttaa, että bruttokansantuote, eli tuotannon arvoa kuvaava kansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä.

Asiatonta koskevan valituksen sanamuodon voi kätevästi kopioida tuosta. Esimerkiksi:

Väitteeseen 1 kohdistuva valitus. Blogitekstissä käsitellään Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotetta. Lause ”Suomen BKT on noin 50 % Ruotsin BKT:sta” johtaa kansantalouden tilinpidon ja historian peruskäsitteitä tuntemattoman lukijan virheelliseen käsitykseen Ruotsin talouden koostumuksesta. Suomen kansantuote ei ole ollut osa Ruotsin tuotannon arvoa kuvaavasta kansantuotteesta sitten vuoden 1809.

Väitteeseen 3 kohdistuva valitus. Blogitekstissä käsitellään toisen blogaajan ja hänen poikansa pituutta. Lause ”Pursiaisen pojan pituus on noin 60 % hänen omasta pituudestaan” johtaa fyysisen todellisuuden peruskäsitteitä tuntemattoman lukijan virheelliseen käsitykseen Pursiaisen koostumuksesta. Pursiainen ei koostu edes osittain jälkeläisistään.

Väitteeseen 6 kohdistuva valitus.Blogitekstissä käsitellään maapallon ja auringon tilavuutta. Lause ”Maapallon tilavuus on noin 1 / 1 300 000 Auringon tilavuudesta” johtaa astronomian peruskäsitteitä tuntemattoman lukijan harhaan auringon koostumuksesta. Aurinko ei koostu maapallosta tai muista planeetoista.

Editoitu 9.2.2017 klo 17.15. Sana ”toinen” poistettu sanan ”maapallo” edestä. Asiattoman toimitus ei  halua väittää, että olisi olemassa toinen maapallo. Erityisesti kiistämme tunnetussa kirjassa esitetyn väitteen, että maapallon sisällä olisi toinen, paljon suurempi maapallo.

Kommentit
  1. 2

    Heikki Pursiainen sanoo

    Eikö se siis ole 0.00016%? Onko jutussa lisää oleellisia virheitä?

  2. 3

    Sukset hukassa sanoo

    Luisteluhiihdossa suksisauvan pituus on 91 prosenttia hiihtäjän pituudesta. Arvoisa Asiaton, pitääkö minun nyt syödä hiihtosauvani (olen hiilikuituallergikko)? Entä millä sitten lykin?

  3. 4

    hartsa sanoo

    ”Ei ruveta pohtimaan neuvoston kompetenssia tai motiiveja.”

    Minusta tämä on aika olennainen virhe.

  4. 5

    rivonaattori sanoo

    Ensinnäkin, mistä se Pursiainen tietää, että ne ihmiset pyrkivät aktiivisesti juuei vähättelemään julkisen sektorin kokoa? Entäs jos he vilpittömästi ajattelevat noin? Ja miksi taustalla olisi juuri ideologiset syyt? Mikä psykoanalyysi tämän sitten on paljastanut?

    Mitäs jos totuus onkin, että isäkapinallisista syistä Pursiainen ei siedä vasemmistoa ja siksi puhuu roskaa kaikista niistä, jotka ajattelee eri tavalla julkisen sektorin toiminnasta kuin hän?

  5. 6

    Juha Tervala sanoo

    Oletetaan, että Ylen jutussa haastateltu Tilastokeskuksen Tuomas Rothovius on oikeassa, kun hän väittää seuraavaa: ”Tilastokeskus suosittelee kahta mittaria. Joko katsomaan sitä, paljonko bruttokansantuotteesta on yksityistä ja julkista, tai sitten sitä moniko suomalainen on julkisella puolella töissä.” Lisäksi monet poliitikot ovat väittäneet, että nämä luvut ovat parempia kuin julkisen menot suhteessa BKT:hen (julkiset menot % BKT:stä).

    Näistä väitteistä seuraa politiikkaimplikaatio, jonka mukaan julkiset tulonsiirrot voidaan kokonaan lakkauttaa. Nehän ovat täysin turhia. Haluan korostaa, että edellinen on totta, vain jos uskoo edellisiin väittämiin. Eli lopetetaanko julkiset tulonsiirrot kokonaan?

    On syytä ymmärtää, että julkiset kulutusmenot sisältävät julkistalouden arvonlisäyksen ja julkisen sektorin ostamat hyödykkeet (miinus käyttäjämaksut). Julkiset menoihin kuuluu myös julkiset tulonsiirrot. Näin ollen lopettamalla julkiset tulonsiirrot voidaan leikata julkisia menoja ilman että Tuomas Rothoviuksen ja joidenkin muiden suosikkimittarit muuttuvat. Johdonmukaisuus on tärkeää. Jos uskoo Tuomas Rothoviusin väitteisiin, pitää kannattaa julkisten tulonsiirtojen lopettamista turhina.

  6. 7

    Juha Tervala sanoo

    Tilastokeskus on oikea taho heittämään kiviä kohti ihmisiä, jotka heidän mielestään käyttävät väärin tilastoja, joissa asiat ilmaistaan muodossa ”% BKT:stä”:

    http://findikaattori.fi/fi/33

    Ei ainoastaan viennin suhde BKT:hen vaan myös viennin osuus BKT:stä voi siis olla yli 100 % (lukekaa viivojen selite tarkkaan)!

    http://www.oecd-ilibrary.org/sites/factbook-2014-29-en/tradegdp_g1.html?contentType=%2fns%2fChapter%2c%2fns%2fStatisticalPublication&itemId=%2fcontent%2fchapter%2ffactbook-2014-29-en&mimeType=text%2fhtml&containerItemId=%2fcontent%2fserial%2f18147364&accessItemIds=&_csp_=8f7c9a7556f6c2162e15f6d928ade70f

    Eli Tilastokeskuksen ja JSN:n tulkinnalla viennin BKT-osuus Luxemburgissa on 177 % ja kotimaisen talouden osuus BKT:stä on siis -77 %. Cool, huh! Olen hämilläni.

    Seuraava tilasto kehiin:

    http://www.findikaattori.fi/fi/44

    Julkinen velka on ilmaistu muodossa ”% BKT:stä”. Miksi Tilastokeskus saa ilmoittaa tämän % BKT:stä, vaikka julkinen velka ei ole BKT:n osa? Tämä – Tilastokeskuksen ja JSN:n tulkintaohjeiden mukaan – tarkoittaa, että julkisen velan BKT-osuus on yli 60 %, siis alle 40 % Suomen BKT:stä ei ole julkista velkaa. Olen hämilläni.

  7. 8

    Voisiko vähän opiskella asiaa lisää ennen sauhuamista sanoo

    On syytä ymmärtää mennä kansantalouden tilinpidon kurssille. Niitä järjestää Euroopan tilastojärjestelmä, Suomessa tilastokeskus. Valitettavasti suuri osa ekonomisteista tai toimittajista luulee tuntevansa nykyisen talouden kuvausjärjestelmän, mutta ei vaivaudu lukemaan kumpaakaan seuraavista: European system of accounts 2010 ja/tai System of national accounts 2008.

    Ratkaisu on siis siinä, että on mahdollista tietää ihan yksinkertaisesti mitä BKT:hen lasketaan (ja mikä siis on %-osa BKT:sta) ja mitä muuta kansantalouden tilinpidossa tarkastellaan (muita kuin BKT:n kuuluvia julkisia/yksityisiä virtoja ja varantoja eli tasetilejä).

    Siinä vaiheessa kun ihminen käyttää ilmaisua julkiset menot BKT:sta (%), hän jo osoittaa ettei ole yllä mainittuja talouden kuvausjärjestelmän kansainvälisiä standardeja jaksanut lukea ja sisäistää.

    Pääpointti on se, että julkisyhteisöjen tuloja syntyy muutoinkin kuin BKT:ta verottamalla. Mainitsen tässä vain yhtenä esimerkkinä sen, että julkisyhteisöt omistavat yritysten osakkeita (jotka kirjataan tasetileille, ei virtatileille, puhumattakaan BKT:hen) ja saavat niistä osinkoa. Toinen esimerkki yhden vuoden julkisyhteisöjen saamille tuloille BKT:n ulkopuolella on vaikkapa omaisuuden myyminen (taseesta).

    Eiköhän siis verrata kaikkia julkisia menoja kaikkiin julkisiiin tuloihin

    Jos haluaa tietää onko yhden vuoden aikana jouduttu julkisten menojen vuoksi myymään omaisuutta, voi tarkastella millä kaikilla tuloilla (tai lainattuna muilta institutionaalisilta sektoreilta) julkiset menot oli rahoitettu yhtenä vuonna. (Tällöin yhteissummana päästäänkin 100 %:iin, mikä osoittaa koko kokonaisuuden kattamista.)

    Toinen häiritsevä ilmaisu on Julkiset velat (tarkasti julkisyhteisöjen velat), % BKT:sta. Jos tuntee jällleen kansantalouden kuvausjärjestelmän, varmaan mieluummin haluaa verrata varantosuuretta toiseen varantosuureeseen, ei virtaan.

    Eiköhän mieluummin ensin verrata julkisyhteisöjen velkaa (tasetileiltä) julkisyhteisöjen varoihin (ts. varallisuuteen eli omaisuuteen).

    Jos vielä haluaa verrata BKT:hen käyttämällä sitä mittatikkuna, ilmaisu julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on jo parempi. Ongelma vain on ettei velka sisälly BKT:hen eikä suhdeluku pääty ikinä 100%:iin.

    (Vastaavasti jos yrittäjä menee pankkiin hakemaan lainaa, pankinjohtaja kysynee ensin mitä varallisuutta sinulla on lainaa vastaan.)

  8. 9

    OS sanoo

    ”Siinä vaiheessa kun ihminen käyttää ilmaisua julkiset menot BKT:sta (%), hän jo osoittaa ettei ole yllä mainittuja talouden kuvausjärjestelmän kansainvälisiä standardeja jaksanut lukea ja sisäistää.”

    Kuinka niin? Minusta tuollainen ”jokin jostain” -ilmaus voi tarkoittaa sekä suhdetta että osuutta, kontekstista riippuen.

  9. 10

    Juha Tervala sanoo

    ”Siinä vaiheessa kun ihminen käyttää ilmaisua julkiset menot BKT:sta (%), hän jo osoittaa ettei ole yllä mainittuja talouden kuvausjärjestelmän kansainvälisiä standardeja jaksanut lukea ja sisäistää.”

    Ilmaisu julkiset menot ovat ”x % BKT:stä” ei väitä, että julkiset menot ovat osuus x BKT:stä. Siinähän nimenomaan sanotaan, että julkiset ovat tietyssä suhteessa BKT:hen.

    ”Toinen häiritsevä ilmaisu on Julkiset velat (tarkasti julkisyhteisöjen velat), % BKT:sta.” ”Jos vielä haluaa verrata BKT:hen käyttämällä sitä mittatikkuna, ilmaisu julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on jo parempi. ”

    Kun julkinen velka ilmaistaan ”% BKT:stä”, niin siinä suhteutetaan julkisen velan määrää BKT:hen. Väitteesi ovat siis pahasti ristiriidassa.

    Pankin ovat myös kiinnostuneita velan määristä suhteessa tuloihin. Esim. kuinka suuri osa tuloista on hyvä käyttää asuntolainaan, kuinka suuri yrityksen nettovelka suhteessa on liikevaihtoon.

  10. 11

    80 % suomalaisten keskipituudesta sanoo

    Tervala, olet loistava! Onko sinulla omaa blogia? Ellei, voisitko perustaa tai ryhtyä asiattomaksi?

  11. 12

    Voisiko vähän opiskella asiaa lisää ennen sauhuamista sanoo sanoo

    ”Pankin ovat myös kiinnostuneita velan määristä suhteessa tuloihin. Esim. kuinka suuri osa tuloista on hyvä käyttää asuntolainaan, kuinka suuri yrityksen nettovelka suhteessa on liikevaihtoon.”

    Aivan oikein – pankit ovat kiinnostuneita velan määrästä suhteessa tuloihin – siis KAIKKIIN tuloihin. Kuten SNA2008 ja ESA2010 osoittavat selkeästi, bruttokansantuote (tai – tulo) ei ole ainoa tulonlähde millekään institutionaaliselle sektorille – ei myöskään julkisyhteisölle. Annoin kommentissani jo kaksi esimerkkiä tuloista, jotka eivät kuulu bruttokansatuotteeseen. Nämä liittyivät taseen varallisuuseriin, jotka voivat tuottaa vuoden aikana tuloa.

    TARKENNAN VIELÄ: pankit ovat kiinnostuneita taseen varallisuudesta (joka on muuttettavissa tuloksi jonakin vuonna) sekä KAIKISTA TULOISTA, myös niistä jotka syntyvät tuotteiden tuotanto- ja myyntitoiminnan (eli BKT:n tai liikevaihdon) ulkopuolella, esimerkkinä osingot omistetuista osakkeista.

    KUTEN JO SANOTTUA, ongelma julkisyhteisöjen tulojen suhteuttamisessa BKT:hen ei ole sanomisen semantiikassa – vaan siinä että edellisessäkin vastakommentissa väitettiin yhden tilikauden (kanstalouden, yriyksen tai kotitalouksien) tulojen tulevat vain liikevaihdosta (kansantalouden tapauksesssa bruttokansantuotteesta).

    Tavaroiden ja palveluiden tili (tai kansantalouden pääagregaatit)
    BKT = yksityiset kulutusmenot + julkiset kulutusmenot + pääoman bruttomuodostus + vienti – tuonti

    on vain pieni osa nykyistä kansantalouden tilinpitoa. Eikä kata kaikkia minkään institutionaalisen sektorin (yritykset, rahoituslaitokset, julkisyhteisöt, kotitaloudet, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, ulkomaat) kaikkia tuloja ja menoja EIKÄ niiden tase- eli varantotilejä.

    Pahoittelen, TARKENNAN VIELÄ TOISEN ILMAISUN:
    Siinä vaiheessa kun ihminen esittää että kaikki julkisyhteisöjen (tai minkä tahansa muun institutionaalisen sektorin tulot/menot) ovat osa bruttokansantuotetta, hän osoittaa ettei ole talouden kuvausjärjestelmän kansainvälisiä standardeja – ESA2010 ja SNA2008 – jaksanut lukea ja sisäistää.

    Tämä on siinä mielessä hämmästyttävää, että Maailmanpankissa (World Bank), Kansainvälisessä Valuuttarahastossa (IMF), YK:ssa (UN), OECD:ssä ja Euroopan Komissiossa tuhannet ekonomistit osallistuvat jatkuvasti näiden kansainvälisien standardien kehittämiseen ja niistä keskusteluun.

    Kannattaisiko suomalaistenkin ekonomistien ja taloustoimittajien jo panostaa niiden ymmärtämiseen?

    • 12.1

      OS sanoo

      ”Siinä vaiheessa kun ihminen esittää että kaikki julkisyhteisöjen (tai minkä tahansa muun institutionaalisen sektorin tulot/menot) ovat osa bruttokansantuotetta…”

      Mutta ei kai kukaan sellaista ole väittänytkään? Vai onko tällainen väite jossain näkynyt?

      • 12.1.1

        Voisiko vähän opiskella asiaa lisää ennen sauhuamista sanoo

        OS,
        tässä blogikirjoituksessa viitattiin Roger Wessmanin kolumniin (jota pitäisi uskoa). Siinä esitetään mm. ”BKT on mittari koko kansantalouden tuloista, joista myös julkisia menoja täytyy rahoittaa.”
        Siinä siis esimerkiksi ihan sanatarkasti. (Kaikki kunnia ja tsemppi Roger Wessmanille, enkä ajattele ollenkaan että tama on alunperin häneltä tama ajatus. Olisi hyvä vain huomata laajentaa tuota kansantalouden tilinpidon kuvaa…)

        • 12.1.1.1

          OS sanoo

          Ahaa, tuo on ehkä tosiaan hiukan epätäsmällisesti sanottu.

          Eikö tuon voi kuitenkin tulkita siten, että se edes suunnilleen pitää paikkansa? Siis eikö BKT ole ainakin suunnilleen sama kuin kansantalouden kaikki tulot yhteenlaskettuna sopivilla määritelmillä (esim verot katsotaan maksajalle negatiiviseksi tuloksi)?

          • 12.1.1.1.1

            Alex Krycek sanoo

            ”BKT on mittari koko kansantalouden tuloista, joista myös julkisia menoja täytyy rahoittaa.”

            Missä kohdin tässä sanotaan, että julkiset menot ovat yksi BKT:n osa???

  12. 13

    Juha Tervala sanoo

    Lisäkysymys nimimerkille Voisiko vähän opiskella asiaa lisää ennen sauhuamista sanoo: Miten julkisen talouden alijäämää voidaan vertailla yli ajan ja maiden välillä, jos emme saa käyttää ”julkinen alijäämä on X % BKT:stä” -tapaa?

    OECD:n dataa finanssipolitiikasta on täällä:

    http://www.oecd.org/eco/outlook/economicoutlookannextables.htm

    Onko OECD siis täysin väärässä kun se ilmoittaa julkisen talouden luvut (annex tables 25-33) ”% BKT:stä” tai ”% potentiaalisesta BKT:stä”?

  13. 14

    Voisiko vähän opiskella asiaa lisää ennen sauhuamista sanoo

    Palatakseni kysymykseesi: Miten julkisen talouden alijäämää voidaan vertailla yli ajan ja maiden välillä, jos emme saa käyttää ”julkinen alijäämä on X % BKT:stä” -tapaa?
    Noin lähtökohtaisesti parasta olisi verrata julkisyhteisöjen sektoritilien (kaikkia) menoja kaikkiin tuloihin, itse asiassa julkisen talouden alijäämä on laskettu juuri näin: julkisyhteisöjen sektoritilien tulot miinus menot.
    Ali-/Ylijäämän voisi luontevimmin suhteuttaa julkisyhteisöjen (S13) sektoritilien kaikkiin tuloihin. (Jos vielä haluaisi kuvata talouden vuosittaista kokoa (vrt. löyhästi liikevaihto), rinnalle erikseen voisi laittaa ao. maan käypähintaisen BKT:n / EU28 käypähintainen BKT, %.)
    Julkisyhteisöjen velan (financial liabilities) suhteuttaisin julkisyhteisöjen rahoitusvaroihin (financial assets) (siis BKT:n sijaan).
    Mitä tulee OECD:hen en uskalla ottaa kantaa onko koko OECD oikeassa tai väärässä (liekö sellaista voi sanoakaan). Toisaalta ehkä Helsingin yliopistossakaan kaikki eivät osaa arabian kieltä, mutta Arabian kielen ja islamin tutkimuksen yksikössä uskoisin ainakin jonkun osaavan. Uskallan siis sanoa että OECD:n kansantalousosastolta löytyy SNA2008:n sisäistäneitä (vaikka tietokanta käyttäisikin lyhennettyjä käsitteitä, eikä niin viisaasti).
    Näiden instituutioiden pitämät tietokannat ja niiden taulukot ovat toki oma ongelmansa. Olen kanssasi samaa mieltä, että niissä(kin) nuo puhumamme ilmaisut elävät – ja en usko että ne auttavat käyttäjiä.
    En pidä kovin hedelmällisenä tiedon välityksen ja ymmärryksen kannalta ilmaisua ”julkiset menot BKT:sta, %”, sillä kuten huomaat se johtaa helposti ajattelemaan, että kaikki julkisten menojen kattamiseen käytettävät tulot sisältyvät BKT:hen – ja tämä ei ole totta. (Vielä huonomipi on jukisen talouden velka BKT:sta, %.)
    Pahoittelen kaikkien kannalta, että jo Maastrichtin sopimuksessa on käytetty näitä % BKT:sta ilmaisuja. Ne saattavat kuitenkin johtaa ajattelua harhaa (huomaamatta, sillä ajattelemme käsitteillä) vaikka ne olivatkin varmaan helppoja esittää poliitikoille. (Tosin rahoitustilinpidot saatiin laskettua kai kaikille maille vasta myöhemmin; 1992 ei siis kai voitu kirjata sopimukseen julkisyhteisöjen velka suhteessa rahoitusvaroihin.)
    Mutta kun puhumme talouden asiantuntijoista, pyrimme varmaan koko ajan oppimaan ja tarkentamaan ajatteluamme myös talouden empiirisistä aineistoista.
    Laitan lopuksi vielä seuraavan huomion:
    Esim. ilmaisu julkisyhteisöjen velka BKT:sta, % voi mielestäni ohjata huomaamatta ajattelemaan seuraavasti: jos julkinen talous säästää kovasti, ja samalla BKT laskee, sehän on vain hyvä, sillä samalla julkiset menot (/-velka) laskee. Jos katsotaan Euroopan maiden (esim. Kreikka) tai Suomen tilannetta, juuri päinvastoin on käynyt: BKT:n laskiessa yksityistä taloutta on ajautunut konkurssiin ja syrjäytynyt, samalla työttömyysmenojen ja verotulojen lasku ovat kasvattaneet julkisia menoja (/velkaa). Selvästi nämä eivät ole sisäkkäisiä käsitteitä.
    Taitaa olla niin, että on syytä olla käsitteissä hyvin tarkkana päästäkseen esim. julkisia menoja suhteellisesti vähentävään tulokseen, siten että BKT ja yksityinen talous kasvavat, varsinkin tässä taloustilanteessa.

    • 14.1

      OS sanoo

      Mielestäni tuo ehdotus, että julkista velkaa ei verrattaisi BKT:en vaan kaikkiin julkisiin tuloihin on huono. Tarkoitushan tuossa on antaa jonkinlainen karkea arvio siitä, kuinka hyvin veloista voi selvitä. BKT kuvaa talouden (tai siis tuotannon) kokoa, ja se tulojen määrä, joka sitten verotuksella voidaan saada, lienee ainakin osapuilleen suoraan verrannollinen BKT:en. Julkisiin tuloihin taas vaikuttaa myös se, kuinka suuria veroprosentit ovat sillä hetkellä. Tuntuisi kovin oudolta, jos velkasuhteen katsottaisiin laskeneen heti, kun veroprosenttia nostetaan.

      (Tässä on tietenkin se puute, että tässä ei lasketa esim noita mainitsemiasi yritysomistuksista tulevia osinkoja, mutta siltä osin tilannetta voisi ainakin osittain korjata siten, että puhutaan netto- eikä bruttovelasta, eli varat on ensin vähennetty velan määrästä.)

      • 14.1.1

        Voisiko vähän opiskella asiaa lisää ennen sauhuamista sanoo

        Hyvä OS,
        Pahoittelen, mutta vastauksessasi on väärinkäsitys: ”ehdotus, että julkista velkaa ei verrattaisi BKT:en vaan kaikkiin julkisiin tuloihin”.

        En esittänyt tällaista: Esitän että velkaa verrataan varoihin, tarkemmin julkinen velka (financial liabilities) suhteutetaan julkisiin rahoitusvaroihin (financial assets).

        Vastaavasti kommenttisi Roger Wessmanin väitteeseen:
        ”Siis eikö BKT ole ainakin suunnilleen sama kuin kansantalouden kaikki tulot yhteenlaskettuna”
        joudun toteamaan että näin ei ole.

        Kun tuo kansantalouden sektortilinpito mitä olen yrittänyt tuoda talouden ammattilaisille esille on huomattavasti laajempi.
        BKT:ssa (ja tavaroiden ja palveluiden tilissä) on kyse vain tuotteiden tuotannosta ja myynnistä, tuotteiden kysynnästä ja tuotannossa syntyneistä tuloista.
        sen sijaan
        Institutionaalisissa sektoritileissä institutionaalisten sektoreiden täydellisistä tulos- ja rahoituslaskelmasta (virtatilit) ja tasetileistä (vastattavaa eli velat ja vastaavaa eli varat).

        Pahoittelen myös, että aikani käyttää tähän loppuu…. Olen esittänyt että olkaa varovaisia – BKT ei ole mittari koko kansantalouden tuloista, vain tuotannossa syntyneistä tuloista.

        Tutustukaa ESA2010:een (asetus EU-maiden kansantalouden tilinpidoille) ja SNA2008:aan – löydätte ne kirjoitamalla hakusanan googleen.

        • 14.1.1.1

          OS sanoo

          ”Esitän että velkaa verrataan varoihin, tarkemmin julkinen velka (financial liabilities) suhteutetaan julkisiin rahoitusvaroihin (financial assets).”

          Mutta eikö tuokin ole vähän huono mittari. Oletetaan vaikka hypoteettinen maa, jolla on (absoluuttisesti) saman verran mainitsemiasi julkista velkaa ja varoja, mutta maan talouden ja väestön koko on sama kuin Yhdysvalloilla. Tuo ehdottamasi suhde olisi tälle hypoteettiselle maalle sama, vaikka mielestäni maan rahoitusasema olisi selvästi Suomea parempi.

          ”BKT ei ole mittari koko kansantalouden tuloista, vain tuotannossa syntyneistä tuloista.”

          Voisin toistaa tähän kysymyksen eräästä ylempänä olevasta viestistäni:

          Siis eikö BKT ole ainakin suunnilleen sama kuin kansantalouden kaikki tulot yhteenlaskettuna sopivilla määritelmillä (esim verot katsotaan maksajalle negatiiviseksi tuloksi)?

          Ehkä tällainen määritelmä ei vastaa noita mainitsemiesi standardien määritelmiä, mutta kenties Wessman puhuikin vähän epäformaalisti.

          Mitä muuta tuloja koko kansantalouden tuloihin muuten sisältyisi? Mittaako se mitään mielekästä?

  14. 15

    OS sanoo

    ”Saarimaan omaisuus on alle 0.001 % Bill Gatesin omaisuudesta.”

    Huomasin muuten, että tämähän ei ole ”olennaisesti virheellinen väite”. Jos Saarimaan omaisuus ei muodosta osaa Bill Gatesin omaisuudesta, on Saarimaan omaisuus 0% Bill Gatesin omaisuudesta ja 0% < 0.001%. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *