Äidin hommat on niin kiireiset

Ministerit Laura Räty ja Susanna Huovinen ovat käyneet julkista keskustelua lasten kotihoidontuen sääntöjen muuttamisesta. Ministerien välillä on kiistaa vain siitä, onko tukea muuttavaa lakia edistetty nopeasti vai hitaasti. Lain sisällön edistyksellisyydestä vallitsee yksimielisyys. Perusteluna lakimuutokselle on Rädyn mukaan huoli naisten palkoista ja urasta. Naiset ovat ministerin mukaan liian pitkään kotona ja saavat (osittain siksi) huonompaa palkkaa kuin miehet.

Tasoltaan verrattain alhainen kotihoidontuki ei kuitenkaan ole ainoa merkittävä äitiystukiin sisältyvä naisten palkkoja alentava ja kotona olemista lisäävä tekijä.

Työnantaja joutuu usein työehtosopimuksen perusteella maksamaan palkkaa äitiysvapaalla olevalle työntekijälle (Kela tosin korvaa osan tästä). Lisäksi lain mukaan työntekijän lomat kertyvät äitiysvapaan aikana ja vapaalla olevalla on tehostettu irtisanomissuoja. Kaikki nämä säännöt toimivat aivan samalla tavalla kuin lastensaamisiässä olevien naisten palkkaamista koskeva erityisvero.

Kuten aiemmassa suositussa verotusta koskevassa kirjoituksessa todettiin, markkinataloudessa lainsäätäjä ei määrää sitä, kuka kantaa veron. Näin ollen suuri osa äitiyttä koskevien määräysten rasituksesta kohdistuu naisiin itseensä alempien palkkojen ja pienemmän työllisyyden muodossa. Tästä kärsivät tietysti erityisesti ne naiset, jotka eivät saa lapsia. He ovat pelkästään maksavana osapuolena eivätkä pääse nauttimaan eduista. Mutta kaikkien naisten palkka alenee.

Jos huolena on naisten pysyminen kotona, katseen voi kääntää myös äitiyslomalla maksettaviin päivärahoihin. Nämä ovat avokätisiä ja sitä suurempia kuta suuremmat ovat tulot. Esimerkiksi 5000 euroa kuussa ansaitsevalle äidille maksetaan keskimäärin lähes 3500 euroa kuussa kymmenen kuukauden ajan siitä, että hän ei mene töihin. Sama luku 2000 euroa tienaavalle on noin 1500. (Jos siis laskimme oikein.)

Yksi syy ihmetellä tätä on tietysti se, että julkisia varoja syydetään tiukassa taloustilanteessa kaikkein parhaiten toimeentuleville kotitalouksille. Naisten työssäkäynnin kannalta merkittävää on se, että järjestelmässä lahjotaan naisia olemaan menemättä töihin. Ja mitä tuottavampi nainen on työntekijänä, sitä suurempaa lahjusta hänelle tarjotaan kotiin jäämisestä.

Jos ministerit siis ovat tosissaan naisten työssäkäynnin kannustamisesta, kotihoidontuen puolittaminen tuntuu aika vaatimattomalta yritykseltä. Äitiys- ja vanhempainrahakauden lyhentäminen ja tason alentaminen tuntuisi rohkeammalta avaukselta.

Asiasta on muuten myös vähän tutkimustietoa. Norjassa tehdyn huolellisen tutkimuksen tuloksena oli, että ainoa asia johon palkallisen äitiysvapaan pituudella oli vaikutusta oli äidin kotonaoloaika. Mitään myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi lasten hyvinvointiin, naisten pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen, avioeroihin tai hedelmällisyyteen ei löytynyt.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Vanhempainvapaan aikana karttuneen vuosiloman palkan kustannukset Kela korvaa työnantajalle. Kaikki lakisääteiset kustannukset siis tasataan jo täysmääräisesti. Ainoastaan työehtosopimuksissa sovitut kustannukset jäävät työnantajan harteille: siis palkallinen vapaa (palkan ja päivärahan erotus), TESeissä sovitut lomarahat, palkallinen tilapäinen hoitovapaa. Eli sikäli kun haluat muutoksia työnantajien kustannuksiin, niin oikea osoite on työehtosopimuspöydät, ei niinkään ministerit. Työehtosopimuspöydissä on edustettuna työntekijät ja työnantajat, niin luulisi asian korjaantuvan jos palkalliset vapaat aiheuttavat ongelmia molemmille osapuolille. Ehkä vaikutus ei olekaan niin paha kuin teoria väittää?

    Se on tietysti erillinen kysymys onko ansiosidonnainen vanhempainvapaa ja sen mahdollistama kotona olo ylipäätään hyvä. Mun mielestä se on kiva, helpottaa ihmisten elämää kun ei tarvitse niin paljoa taloudellisesti varautua lasten hankintaan. Vanhempien kotonaolo ensimmäisen noin vuoden ajan on ihan kiva juttu. En tiedä onko sillä vaikutuksia lasten koulumenestykseen tai muuhun helposti mitattavissa olevaan, mutta sen arvoa voi arvioida myös subjektiivisesti. Mun mielestä vanhempien ja vauvan yhdessäolo on jollain tapaa itseisarvo, sitä ei tarvitse perustella koulumenestyksellä tai sellaisella. Se on ihan kiva juttu, ihan ok että yhteiskunta vähän tukee.

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Ilkka, mun mielestä ois "ihan kiva juttu", jos antaisin sulle tilinumeroni ja laittaisit sinne 1000€. Onnistuisikohan?

    -Kikka

    • 2.1

      Anonyymi sanoo

      Sori Ilkka, ei ollut tarkoitus trollata, mutta kun tarjosit niin mehevän kohteen.

      -Kikka

    • 2.2

      sanoo

      Jos sulla on lapsia, niin ilmoita tilinumerosi Kelalle ja saat sitä kautta minunkin maksamia verorahoja yli 1000€ vuodessa. En tiedä onko niilläkään rahoilla mitään objektiivisesti mitattavissa olevaa hyötyä, muuta kuin nyt vain tykätään siitä että lapsiperheet saavat tukea.

      Pointti on se, että poliittisesti voidaan ihan perustellusti käyttää rahaa ilman että sillä on konkreettista positiivista vaikutusta vaikkapa koulumenestykseen tai työllisyysasteeseen. Jos enemmistö katsoo että valtion rahan jakamisesta vaikkapa taiteilijoille tulee kollektiivisesti hyvä fiilis, niin se on perusteltu käyttötapa yhteisille rahoille.

      Tärkeää on tietysti se kollektiivinen hyvä fiilis rahan käytöstä, ei pelkästään se että vastaanottoja tykkää saada rahaa. Lapsiperheiden tuen kohdalla se pätee paremmin, mutta anonyymin Kikan kohdalla ei niinkään.

    • 2.3

      Anonyymi sanoo

      Jos ihmiset ymmärtäisivät, että samaan tavoitteeseen voisi päästä paljon tehokkaamminkin, niin ehkä heillä olisi vähemmän hyvä fiilis palkallisesta äitiyslomasta?

      -Kikka

    • 2.4

      sanoo

      Parahimmat Kikka ja Ilkka,

      Joudun enimmäkseen olemaan Kikan kanssa samaa mieltä. Ilkka, en ensinnäkään ole varma ketä tarkoitat "meillä". Minä en ainakaan kuulu "meihin". En saa lainkaan hyvää mieltä siitä, että minulta verotetaan rahaa, joka menee minua rikkaammille eikä aikaansaa mitään muuta hyvää. Uskoisin, että aika monet muutkaan eivät kuulu "meihin". Jos tarkoitat "meillä" ihmisten enemmistöä, niin ei kai ole ihan varmaa, että enemmistöllä on itsestäänselvästi oikeus pelkän "hyvän fiiliksen" takia ottaa muilta rahaa mihin tahansa yhtään sen enempää kuin diktaattorilla on oman hyvän fiiliksensä takia oikeus varastaa toisten rahoja. Ainakaan tällainen ei ole yleisesti perusteltua minkään taloudellisen hyvinvointikriteerin näkökulmasta.
      Ja kuten Kikka toteaa, jos olisi yleisesti tiedossa, ettei vanhempainvapaajärjestelmä tuota mitään erityisen merkittäviä hyötyjä, näinköhän tuo "meidän" hyvä fiilis edes säilyisi.

    • 2.5

      mhaa sanoo

      Lapsiperheiden tuet ovat (ja pitääkin olla) nimenomaan tulonsiirto lapsettomilta lapsellisille, EI rikkailta köyhille. Jos lapsia ei synny, yhteiskunnalla ei tule olemaan rahaa maksaa myöskään lapsettomien eläkkeitä, ja sikäli lapsettomat elävät lapsiperheiden "siivellä". Lapsiperheet luovat uuden veronmaksajasukupolven ja yhteiskunta (aivan oikein) kannustaa siihen.

    • 2.6

      PetjaY sanoo

      Se maksavatko lapset tulevien vanhusten eläkkeitä on sen ajan valtiaidemme päätös, se että tämänhetkiset valtiaamme näin määräävät ei tarkoita että näin olisi kymmenien vuosien päästä.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Netistä löytyy kasapäin tutkimuksia, joiden mukaan äitiyslomalla on merkittäviä, suotuisa vaikutuksia lapsen ja äidin somaattiselle ja psyykkiselle terveydelle. Teidän kannattaisi nyt laatia terveystaloustieteellinen katsaus maksullisen äitiysloman terveystaloudellisista vaikutuksista. Ilman sitä, teidän toiveenne maksullisten äitiyslomien poistamisesta jää ideologiseksi sivallukseksi. Ja koska olette huomioineet rakentamatta jätettyjen tornitalojen kuvitteellista asukkaiden mielipahoja kirjaamisen arvoisiksi menetyksiksi niin huomioikaa myös sairastumisten aiheuttamat vastaavat menetykset, siis se, että ihmiselle on elämänlaadullisia menetyksiä. Nehän ovat vakavampia ja todellisempi kuin ne menetykset, joita tulee siitä, että joku kuviteltu anonyymi henkilö ei saa asua jossain tietyssä kerroksessa jossain talossa jota ei koskaan rakennettu tai että satuhenkilö ei saanutkaan jotain tiettyjä pöksyjä. Matti Apunen tosin voi olla tästä pöksyt / terveys asiasta toista mieltä.

    • 3.1

      Anonyymi sanoo

      Lomathan voitaisiin pitää palkattomana sitten, saataisiin tutkitusti hyvät vaikutukset äidin ja lapsen somaattiseen ja psyykkiseen terveyteen ja säästyneet verotulot voitaisiin allokoida johonkin muuhun.

    • 3.2

      Anonyymi sanoo

      Jos äitiyslomalla on niin suuri positiivinen vaikutus äidin ja lapsen somaattiselle ja psyykkiselle kehitykselle, niin eikö lapsensa parasta ajatteleva vanhempi silloin pitäisi lomaa ilman tukeakin? "Muttakun ei kaikilla ole rahaa olla lomalla". Jos tulonjaosta ollaan huolestuneita, niin annetaan köyhille mielummin suoraan rahaa, mielummin kuin ylläpidetään regressiivistä, palkallista äitiyslomaa.

      -Kikka – See more at: http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/12/aidin-hommat-on-niin-kiireiset.html?showComment=1418823811378#c945243130694831092

    • 3.3

      sanoo

      Parahimmat Anonyymi ja Kikka,
      Netti on täynnä kaikenlaista, erilaisia tutkimuksia (ja jopa epäilyttäviä blogeja). Suurimpaan osaan ei kannata luottaa. Jos haluat suhteellisen kattavan katsauksen tietoon, jota asiasta on, kannattaa lukea kirjallisuuskatsaus http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:702820/FULLTEXT01.pdf alkaen s. 23.
      Kikka, osuit naulan kantaan. Jos halutaan auttaa köyhiä, annetaan rahaa köyhille. Jotta hyvin toimeentuleville äideille kannattaisi antaa rahaa, pitäisi paitsi osoittaa, että äitiyslomalla on suuret positiiviset vaikutukset lapseen, myös se, etteivät äidit ota tätä vaikutusta tarpeeksi huomioon omissa päätöksissään.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Jos äitiyslomalla on niin suuri positiivinen vaikutus äidin ja lapsen somaattiselle ja psyykkiselle kehitykselle, niin eikö lapsensa parasta ajatteleva vanhempi silloin pitäisi lomaa ilman tukeakin? "Muttakun ei kaikilla ole rahaa olla lomalla". Jos tulonjaosta ollaan huolestuneita, niin annetaan köyhille mielummin suoraan rahaa, mielummin kuin ylläpidetään regressiivistä, palkallista äitiyslomaa.

    -Kikka

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Toivoisin aiheesta lisää tutkimista ennen hutkimista. Usein nämä jutut menevät lähinnä tunnepitoisena mutu-keskusteluna. Suuntaa antavana tuloksena koen Norjassa tehdyn tutkimuksen lohduttavaksi, sillä itse haluaisin palata työelämään heti kun on mahdollista ja lapsien kannalta järkevää.

    • 5.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Sinullekin suosittelen aiemmassa kommentissa olevaa linkkiä Nordic Economic Policy Reviewin asiaa käsittelevään kirjallisuuskatsaukseen.

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Ehkä koko väestön osalla äitiysetuudet eivät keskimäärin Norjassa paljonkaan vaikuta lasten hankkimiseen mutta Suomessa ne ainakin vaikuttavat toimeentulotuen saajiin:

    "Talousahdinko ajaa perheitä väärinkäyttämään sosiaalietuuksia", Helsingin Sanomat 3.8.2010 s. A8. HS:n haastattelema diakoniatyöntekijä: "Meillä on asiakkaana moniongelmaisia perheitä, joissa on monta lasta. Vanhemmat ovat kertoneet, että he tekevät lisää lapsia sopivin väliajoin vain siksi, että lapsilisät ja muut sosiaalietuudet elättävät perheen."

    Toimeentulotuella lapsista saa paljon suurempia etuuksia kuin muut saavat. Onko järkevää, että juuri niitä, usein moniongelmaisia, jotka eivät pysty elättämään itseään ja lapsiaan, kannustetaan muita paljon vahvemmin tekemään enemmän lapsia?

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    Siitä Norjan tutkimuksesta: Aika mitättömältä vaikuttaa tehty interventio: 18 viikosta 35 viikkoon. Enpä kyllä odottaisikaan näkeväni suurta muutosta lopputulemissa, jos interventio on viikkoja eikä vuosia ja verrokkiryhmän lapset hoidetaan yksityisellä hoitajalla, kodinomaisissa olosuhteissa. Kasvatuksen asiantuntijathan nimenomaan ovat korostaneet, ainakin sen mitä minä olen lukenut, että ei hoitopaikalla tai sillä hoitaako lasta isä, äiti vai kumminkaima ole niin väliä, vaan sillä vastaako hoidon laatu lapsen kehitysvaihetta, onko pysyvä hoitaja tms.

    "Not only is there no evidence that each expansion in isolation had economically significant effects, but this null result holds even if we cumulate our estimates across all expansions from 18 to 35 weeks."

    Suomessa asiat tietenkin sotketaan keskenään ja ajatellaan, että jos kotihoidosta on jotain hyötyä lapselle tai perheelle, siihen pitää valtion kannustaa verottamalla ja tulonsiirroilla sen sijaan, että luotettaisiin, että lapsen isä ja äiti osaavat tehdä perheen ja lapsen tulevaisuuden kannalta hyviä päätöksiä aivan itsenäisesti.

    Menee puurot ja vellit tässä ihan sekaisin.

    Jos työnteon sivukulut olisivat matalammat, moni perhe voisi palkata kotiin hoitajan eikä lasta tarvitsisi viedä vielä alle 2-vuotiaana päiväkotiin. Puolet ajastahan menee kuitenkin noin alle 2-vuotiailla päiväkotilapsilla sairastamiseen eli heidän joudutaan kuitenkin hoitamaan kotona, vaikka olisivat päiväkodin listoilla.

    • 7.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Olen samaa mieltä lähes kaikesta. Valtion tuki on tarpeen vain, jos vanhemmat eivät halua tai pysty tekemään lapsen kannalta viisaita päätöksiä. Mitä tulee intervention pienuuteen, niin eikö Suomessa järjestelmän kehitys ole ollut aika samanlainen ja sitä on pidetty merkittävänä edistyksenä? Kustannusvaikutuksiltaan pidennys on varmasti merkittävä, ja siksi on kiinnostavaa, ettei sillä ole havaittuja vaikutuksia.

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    Katsotaanpas, eli tätä siis suositeltiin:
    http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:702820/FULLTEXT01.pdf#sthash.DrDzWHGB.dpuf

    Varsin kiinnostavia tuloksia:

    Norway
    "Carneiro et al. (2010) study a 1977 reform that increased paid maternity leave entitlements from zero to four months. They find that the reform decreased high school dropout rates. The largest effects were observed for children of the least educated mothers and those whose mothers were in the bottom two quartiles of expected leave-taking prior to the reforms (i.e. mothers who pre-reform would have been anticipated to take 0.4 to 5.1 months of leave). They also find positive impacts of the leave expansions on male IQ and height."

    Sweden
    "Liu and Skans (2010) study a reform extending parental leave benefits from 12 months to 15 months. Analyzing test scores and grades at the age of 16, the authors find no average effect of the reform on school performance and are able to reject the possibility of large benefits. However, the results vary by maternal education, with children of well-educated mothers benefiting from the extension. These results suggest that children with well-educated parents do gain from being home with their parents at 12-15 months."

  9. 9

    sanoo

    Parahin Anonyymi,
    Kiinnostavia tutkimustuloksia. Katsaus siteeraa kuutta tutkimusta, neljää, jotka koskevat aikuisia / vanhempia lapsia ja kahta, jotka koskevat pieniä lapsia. Olet poiminut tähän ne kaksi joissa jotakin vaikutuksia löytyi. Neljä muuta tutkimusta ei löytänyt vaikutuksia. Katsauksen tekijöiden oma johtopäätös oli, että vaikutuksia ei ole löytynyt tai ne ovat olleet pieniä. Katsotaan siteeraamiasi tutkimuksia.
    Liu ja Skans havaitsevat, että korkeasti koulutettujen äitien lasten koulumenestys paranee, kun kotonaoloaika pitenee. Tutkijat eivät havaitse mitään vaikutuksia vähemmän koulutettujen lasten menestykseen. Eivätkä muuten myöskään esimerkiksi äitien tuloihin, lasten terveyteen, lasten lukumäärään, avioeroihin tai äitien mielenterveyteen. Liun ja Skansin johtopäätös on että vanhempainetuuksien laajentamista ei voida perustella lasten edulla ainakaan maissa, joissa jo on melko avokätinen vanhempainetuusjärjestelmä.
    Carneiro ym. havaitsevat, että 1970-luvulla toteutetulla muutoksella, jossa äitiyslomaa pidennettiin nollasta neljään kuukauteen oli vaikutuksia koulupudokkuuteen ja (miesten) älykkyyteen. Tämä oli ainoa kuudesta tutkimuksesta, jossa saatiin merkittävämpiä tuloksia. Tarkasteltava uudistus oli äitiysloman pidentäminen nollasta neljään kuukauteen, eli aika radikaali uudistus, jolla kenties voi olla vaikutuksia.
    Yleisenä tuloksena on siis, että mitään merkittäviä vaikutuksia äitiysvapaalla ei ole, ei ainakaan jo aiemmin monta kuukautta pitkien vapaiden pidentämisellä. Eli tutkimuksista ei löydy mitään näyttöä nykyisten pituisten palkallisten vapaiden hyödyllisyydelle.
    Lisäksi pitää huomata, että vaikka kotonaolo olisi hyödyllistä, se ei tarkoita että hyvätuloisille äideille pitää maksaa useita tuhansia kuussa kotona olemisesta. Jotta tämä olisi perusteltua, täytyisi 1) hyvätuloisten vanhempien olla itse ottamatta lasten hyötyjä huomioon ilman julkisista varoista maksettua rajua kannustinta ja 2) hyötyjen täytyisi ylittää merkittävät kusrtannukset.

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    "Jos enemmistö katsoo että valtion rahan jakamisesta vaikkapa taiteilijoille tulee kollektiivisesti hyvä fiilis, niin se on perusteltu käyttötapa yhteisille rahoille."

    Minulle tulisi paljon parempi henkilökohtais-kollektiivinen fiilis, jos valtio jakaisi vain niitä rahoja, joita ei ole lainattu muualta.

  11. 11

    sanoo

    'Naisten työssäkäynnin kannalta merkittävää on se, että järjestelmässä lahjotaan naisia olemaan menemättä töihin'

    -Lapsen ollessa noin 9 kk loppuu vanhempainvapaa ja hoitovapaalle jäävä saa noin 350 euroa kuussa. Hieman ihmetyttää kirjoittelu että suuri rahan saanti kannustaisi äitejä jäämään kotiin… Tuon ensimmäisen 9 kk aikana äidit mm. imettävät lapsiaan melko tiuhaan. Vai halutaanko siirtyä purkki ruokintaan tehokkuuden nimissä.

    • 11.2

      sanoo

      Raha ei ole motiivi kotona oloon. Muissa Pohjoismaissa ansiosidonnainen vapaa on pidempi, mutta paluu työelämään aikaisempi kuin Suomessa. Hoitovapaan 350 euroa kuukaudessa ei ole selitys kotiin jäämisestä vaan kotona oloa arvostetaan korkeammalle kuin paluuta töihin. Suomessa kotona olo on tehty mahdolliseksi 3 vuotiaaksi asti ilman työpaikan menetystä. Mutta toistan vielä, raha=350 e ei ole motiivi.

  12. 12

    Wovon man nicht sprechen kann sanoo

    Järjellinen äitiysloman pituus lasketaan vuosissa. Miksi linkittää maksullisten paperien ilmaisia tiivistelmiä, kun saatavilla on myös esimerkiksi aiheen parissa elämäntyönsä tehneen professori Keltikangas-Järvisen näkemyksiä? Voisin kuvitella suositustensa pohjautuvan hieman enempään kuin toisessa yhteiskunnassa tehtyyn pienehkön aineiston meta-snapshottiin, jossa ehdotetaan penninvenytystä.

    Universaali lapsien aikainen sullottaminen vähän niin ja näin mitoitettuun sekä hoidettuun massamittakaavan varhaiskasvatukseen on herkimpien osalta teurastusta, joka tulee keskipitkällä aikavälillä erittäin kalliiksi. Tämä johtuu siitä, että liian varhaiset ja väkinäiset ryhmäkokemukset tekevät huomattavaa ja pysyvää vahinkoa ihmisen stressinsietokyvylle.

    Yritätte pseudo-optimoida vääriä asioita pikkuruisessa ikkunassa, joka ei edes osu asiantuntijoiden tolkullisena pitämälle alueelle.

    Tämä on ylipäätään asia, joka ei millään tavoin kuulu taloustieteen piiriin, eikä sitä pitäisi lähestyä taloustieteen näkökulmasta. Viimeisimpänä kaikista taloustieteilijöiden pitäisi siitä olla päättämässä. Vallan kolmijako kansallisvaltioineen ei tule häviämään mihinkään, ja raha edellä viskattu bumerangi palaa aina takaisin. Eri mieltä olevat saavat kyllä sisällissotansa.

    • 12.1

      Anonyymi sanoo

      Aivan loistokirjoitus täynnä vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä ilman ainuttakaan viitettä siihen, että ne perustuvat johonkin muuhun kuin kirjoittajan ennakkoluuloihin. Mitä arvelet mahtaisinko minä olla kiinnostuneempi keskustelemaan blogin aiheesta sinun kanssasi vai taloustietelijöiden kanssa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *