Verotetaan ihmisiä, ei yrityksiä

Vero-oikeuden professori avasi Hesarin vieraskynässä ajatuksiaan yhteisöverosta. Professorin mukaan yhteisöveron poisto johtaisi merkittäviin haittoihin. Poisto loisi kannustimia verosuunnitteluun holdingyhtiöjärjestelyiden avulla, kun tuloja ohjattasiin verovapaasti yhtiöihin, jolloin staattiset verotuottolaskelmat… Zzzz.

Verojuridiikan sijaan pohditaanpas jotakin mielenkiintoista eli sitä, miksi yhteisövero on ylipäänsä olemassa.

Usein yhteisöveroa perustellaan sillä, että myös yritysten on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Ongelma tässä ajattelussa on se, että vain ihmiset maksavat veroja, eivät yritykset. Kuulostaa itsestään selvältä, mutta näin ei tunnu olevan. Jopa taloustieteen Nobel-palkittu voi joskus unohtaa tämän tosiasian, kun ajettavana on tarpeeksi tärkeitä poliittisia agendoja.

Yritys toki tilittää veron valtiolle, mutta yritys ei kanna veron rasitusta. Osa yhteisöveron kannattajista tietenkin ymmärtää tämän ja heidän logiikkansa onkin se, että yhteisöverolla päästään verottamaan rikkaita yritysten omistajia. Valitettavasti tämäkään ei pidä paikkaansa. Markkinataloudessa lainsäätäjä ei nimittäin voi määrätä sitä, kuka minkäkin veron rasituksen lopulta kantaa.

Kuka yhteisöveron sitten lopulta maksaa? Yllätys yllätys: pääasiassa työntekijät. Tämä johtuu siitä, että pääoma voi virrata vapaasti maasta toiseen. Korkean yhteisöveron maahan ei kannata investoida, mikä lopulta johtaa työn tuottavuuden ja palkkojen laskuun.

Me täällä Asiattomassa emme täysin ymmärrä, mihin yhteisöveroa tarvitaan, kun ihmisiä voi verottaa suoraan. Todennäköisesti yhteisöveron suosio liittyy edellä kuvattuihin harhakäsityksiin verorasituksen jakautumisesta.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Kyllä kai eläkeläisetkin maksavat yhteisöveroa? Onhan eläkevarallisuutta sijoitettu yhtöisöveroa maksaviin assetteihin. Mikä lie sitten nykyisten työntekijöiden ja eläkeläisten jako-osuus?

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Ongelmaksi voi ehkä muodostua se, jos työtä verotetaan raskaasti ja yritystuottoja ei veroteta lainkaan. Tässä tilanteessa monille voi tulla mieleen perustaa oma pienyritys, jonka kautta tosiasiallisesti tehtäisiin ns. palkkatyötä, mutta kuitenkin laitettaisiin tulot yritykselle ja saataisiin siten huomattavaa veroetua verrattuna perinteiseen palkkatyöhön. Toki rahan siirtäminen yrityksestä henkilökohtaiselle tilille ei olisi täysin ongelmatonta, mutta sitä voisin hyvin kuluttaa kaikkiin niihin menoihin, jotka eivät ole täysin puhtaasti henkilökohtaisia, ja sitten nostaa palkkana vain välttämätön minimimäärä rahaa.

    • 2.1

      Anonyymi sanoo

      Tuollainen olisi helppo torpata, esim Briteissä vuonna 2000 tuli voimaan "IR35" jolloin esim jos konsultoi oman yhden miehen/naisen firman kautta vain yhdelle(?) asiakkaalle niin ei voi nostaa osinkoina vaan verotetaan kuin palkkatuloa, koska toiminta lähempänä "palkkatyötä".

      Toki Suomessa kun ollaan niin pitäisi keksiä se pyörä taas uudelleen ja miettiä tämä alusta asti vaikka maailmalla on jo vastaavaa lainsäädäntöä jota voisi kopioida Pölhölän lainsäädäntöön.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    "…vain ihmiset maksavat veroja…"

    Tämäpä kummallinen lause. Aivan silmämääräisestikin pitäisi olla selvää että yritykset maksavat kaikki verot. Ihmiset vain kuvittelevat maksavansa tuloverot, ALVit, jne itse mutta yrityksen tuloista ne rahat todellisuudessa ovat peräisin. Koska kaikki verot ovat pois yrityksen voitoista päästäänkin siihen miksi maailman korkeimmin verotettujen maiden joukkoon kuuluvassa Suomessa ei ole kilpailukykyistä tehdä enää yhtään mitään.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Arvoisa Katsastaja, kirjoitat "Yritys toki tilittää veron valtiolle, mutta yritys ei kanna veron rasitusta". Selittäisitkö tätä maallikolle?

    • 4.1

      sanoo

      Arvoisa anonyymi,

      Ajatus on yksinkertaisuudessaan se, että vain ihmiset voivat kantaa veron rasituksen. Yritys ei kärsi yhteisöverosta sen enempää kuin talo kärsii kiinteistöverosta. Tämä lienee selvää.

      Mielenkiintoisempi kysymys on se, kuka kantaa veron rasituksen. Tarkastellaan yhteisöveron sijaan yksinkertaisempaa esimerkkiä, jossa kahviloille asetetaan arvonlisävero (tai niiden veroa korotetaan).

      Kahvilayrittäjä tilittää alv:n valtiolle, mutta hän ei välttämättä kanna veron rasitusta. Tämä johtuu siitä, että veron myötä kahvilayrittäjä tai asiakkaat tai molemmat muuttavat käyttäytymistään.

      Kahvilayrittäjä ei tietenkää haluaisi tinkiä voitostaan, vaan haluaisi nostaa hintoja täsmälleen uuden veron verran. Jos hinnankorotus onnistuu, kuluttajat kantavat veron rasituksen korkeampina hintoina. Hintojen nosto ei kuitenkaan välttämättä onnistu, koska asiakkaat saattavat kaikota. Jos nosto karkottaa asiakkaita, yrittäjä kantaa veron rasituksen. Näin käy esimerkiksi silloin, kun kotona tehty kahvi on lähes yhtä hyvää kuin kahvilan.

      Todennäköisesti käy niin, että kahvila voi nostaa jonkin verran hintojaan, jolloin verorasitus kohdentuu sekä yrittäjille että kuluttajille. Tällöin vero on alentanut yrittäjän kahvikupista käteen jäävää tuloa mutta on toisaalta nostanut kuluttajan maksamaa hintaa.

      Toivottavasti tämä esimerkki selvensi asiaa.

    • 4.2

      Anonyymi sanoo

      Arvoisa Katsastaja, pyydän kysyä itselleni epäselvää asiaa: Kun yritys tekee voittoa, niin maksaako yritys tästä voitosta ensin verot ja se mikä verojen maksun jälkeen jää jäljelle, jaetaan osakkeenomistajille ja jätetään yrityksen kassaan?

      Tämä tieto oikaistuna tai vahvistettuna auttaa minua ymmärtämään mielenkiintoista aihetta.

    • 4.3

      sanoo

      Kyllä. Yhteisövero peritään siis verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot.

    • 4.4

      Anonyymi sanoo

      "Todennäköisesti käy niin, että kahvila voi nostaa jonkin verran hintojaan, jolloin verorasitus kohdentuu sekä yrittäjille että kuluttajille. Tällöin vero on alentanut yrittäjän kahvikupista käteen jäävää tuloa mutta on toisaalta nostanut kuluttajan maksamaa hintaa…"

      Tässä on taas ajattelutyö jätetty puolitiehen. Jos kahvila ei korota hintaa, veronkorotus viedään yrityksen tuloksesta. Jos kahvila korottaa hintaa, veronkorotus viedään sen yrityksen tuloksesta missä kahvinjanoinen asiakas on töissä.

      Verot siis viedään aina jonkun yrityksen tuloksesta. Se että ihmiset mukamas maksaisivat veroja on kuvitelma jota pidetään yllä vain poliittis-ideologisista syistä.

    • 4.5

      Anonyymi sanoo

      "Verot siis viedään aina jonkun yrityksen tuloksesta. Se että ihmiset mukamas maksaisivat veroja on kuvitelma jota pidetään yllä vain poliittis-ideologisista syistä."

      Käsittääkseni tässä haetaan sitä, että jokaisen yrityksenkin taustalla on ihmisiä; yritys itsessään ei siis veroja maksa, vaikka niin kirjanpidossa ehkä lukeekin. Jos yritykseltä viedään rahaa, niin maksajina ovat omistajat. Omistajat kuitenkin usein yrittävät saada menetettyä tuloa takaisin esimerkiksi nostamalla hintoja tai irtisanomalla henkilöstöä. Eri veroratkaisuilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, missä suhteessa yrityksen omistajat, työntekijät ja asiakkaat veroja maksavat, mutta joka tapauksessa kaikki verot tulee ihmisten taskusta.

      Professorin kannat siitä, miten valtio menettäisi tuloja yhteisöveron poiston takia olivat mielestäni puolueellisia ja yhdeltä kannalta katsottuja. Valtion tulot toki yhteisöveron osalta häviävät ja pysyvät yritysten kassoissa. Näitä yrityksien lisääntyneitä varoja verotetaan kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun omistajat nostavat sieltä varoja osinkoina. Näin "menetetty" summa jää jo heti paljon pienemmäksi.

    • 4.6

      sanoo

      Viimeisin anonyymi osuu oikeaan.

      Kannattaa miettiä yksityisyrittäjää. Kantaako hän verorasituksen vai onko sekin poliittisideologisista syistä ylläpidetty kuvitelma?

    • 4.7

      Anonyymi sanoo

      "Käsittääkseni tässä haetaan sitä, että jokaisen yrityksenkin taustalla on ihmisiä…"

      Olisi pitänyt puhua yrityksen omistajista mutta kuvittelin tämän olevan intuitiivisesti selvää.

      Varsinaista toteamusta tämä ei muuta miksikään: yritykset (omistajat) maksavat kaikki verot.

    • 4.8

      sanoo

      Ymmärsinkö oikein? Ajattelet, että jos alv lasketaan esimerkiksi nollaan, hinnoille ei tapahdu mitään? Yritykset eivät ole lainkaan onnistuneet siirtämään veroa hintoihin? Kuulostaa jokseenkin epäuskottavalta.

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Kyllä yrityskin kantaa verojen rasituksia, koska merkittävä osa investoinneista rahoitetaan kumminkin tulorahoituksella ja yhteisövero iskee suoraan siihen mitä kassaan jää. Toisin sanoen yritys jonka tulosta verotetaan, rahoitusasema ei ole niin vahva kuin sellaisenn yrityksen joka tekee saman tuloksen, mutta pystyy tavalla tai toisella välttämään kaikki verot.

    Yhteisöveron yksi kannatuksen syy lienee siinä, että sillähän päästään verottamaan myös ulkomaalaisia ihmisiä. Jos suomalaisella yrityksellä on ulkomaalaisia omistajia, niin hekin maksavat osaltansa veroja. Ulkomaalaisethan vapautuisivat kokonaan veroista jos esimerkiksi yhteisövero olisi nolla ja pääomatuloveroa korotettaisiin vastaavasti.

    Viron malli olisi aika näppärä, mutta eihän se täällä onnistu koska. NO me ollaan Suomessa, täällä pitää vaan verottaa ja mieluiten tuplasti.

    – Syltty

    • 5.1

      sanoo

      Jaahans, pohdin ensin etten vastaa tähän alkuperäiseen kirjoitukseen mitenkään, mutta muutin mieleni.
      Ensiksi Mr. veroproffan H. Niskakankaan kirjoitus on oiva kirjoitus suomen nykytilanteesta. Rivien välistä on helppo lukea sitä kauhistuttavaa "ägöniä", joka liittyy verotuksen kilpailukykyyn tai verotuksen muutokseen. Savoksi sanottuna "ei rahhoo ja varraa ruppee muuttamaan."
      Tästä päästäänkin siihen tilanteeseen missä nyt ollaan. Rakas hyvinvointivaltiomme kulurakenne on niin suuri ettei sitä nykyisellä verorakenteella voida ylläpitää.

      Pointsi onkin tässä kaikessa tuskassa se, että hyvinvointivaltiomme on nykymuodossaan päättynyt. Valtiomme ei pysty kannattelemaan nykymuotoista elintasoa ja kulutusta, jonka se avuaalisti jakaa kansalaisilleen. Edut ja kulutuksen taso on valtion tukemana päättynyt.
      Uskokaa pois.

      Minusta on oivallista tutustua oheseen tutkimukseen kansainvälisestä verotuksen kilpailukyvystä vuonna 2014. Tämän läpyn ovat duunanneet "Arto Tannisen- frendit" Waashiiiktonista.

      http://www.taxfoundation.org/sites/taxfoundation.org/files/docs/TaxFoundation_ITCI_2014.pdf

      Pikainen analyysi. Suomi on OECD maiden 34 kpl

      Tässä ränking listalla nro 1. on paras eli vähiten rasittava.

      Kokonaisverotuksen listalla 11/34
      Yritysverotuksen listalla 9/34
      Kulutusverojen listalla 15/34
      Yksityisverotuksen listalla 23/34
      Kv verotus listalla 18/34
      Kiinteistöverotuksen listalla 9/34
      Tässä ns. yhteistoverotuksen listalla 20% kun joissain maissa on 39% ( USA )

      Tässä valossa lista ei näytä niin pahalle. Tosin, ovat unohtaneet meidän iki-ihanat pisteverot. esim. auto, alkoholi-veromme.

    • 5.2

      Anonyymi sanoo

      Olet oikeassa, että valtio ei voi taata enää nykymuotoista elintasoa ja kulutusta. Mutta ei se mitään, koska kun valtion roolia vähennetään saavutetaankin korkeampi elin- ja kulutustaso. Tässä prosessissa sosiaalidemokraattisia virkamiehiä vähennetään ja he joutuvat keksimään tekemistä, jota markkinat arvostavat. Lienee helppoa nähdä ketkä vastustavat muutosta.

  6. 6

    sanoo

    Iltaa Anonymous,

    Logiikkasi ei ole aivan täsmällistä, koskien toista lausettasi. Se ei pidä paikkaansa, KAIKILLE.
    Tämä on sellaista, josta Suomen absoluuttinen tasa-arvo ajatus törmää suuriin vaikeuksiin.

    Ajattelin kirjoittaa ensimmäiseen viestiini yhden ajatuksen koskien koko verotusta. Minusta on hassua, itseasiassa todella hassua seurata vero/ hyvinvointivaltio keskustelua koska se on " jälkeensä jäänyttä" ja todella "rekan alle jäänyttä" ajattelua vuoden 2008 kriisin jälkeen. Jengi/politiikka on todella halutonta muuttumaan.

    Itseasiassa Suomesta ei löydy yhtäkään puoluetta tai " kamikaze-politiikkoa" ajamaan ikäviä välttämättömiä asioita läpi. Niinkuin Matti Alahuhta juuri kertoi " Suomi tulee muuttumaan vasta kriisin jälkeen" pitää paikkansa. Pelkäänpä pahoin, että Suomi ajatetaan seinään, jota seurataan kuin hidastetussa elokuvassa. Suomen ja EUn pitää myös aloittaa muutos ajattelussaan kohti federalistista mallia, joka on välttämättömyys EUn tulevaisuuden kannalta. Tämä tarkoittaa, niin velkamarkkinoita, verotusta, budjettia ….

  7. 7

    sanoo

    Arvon lehdostönruotijat ovat oikeassa, että yritys ei maksa mitään veroja koskaan, vaan taloudessa on lopulta kyse ihmisistä. Mutta Wallenbergit pyörittävät Ruotsin talouselämää säätiöiden kautta. Tämä onkin erikoistapaus. Tällöin yksityishenkilöt eivät maksa veroa kuin palkasta, jonka saavat säätiöltä. Säätiö maksaa oikeushenkilönä kaikki ne verot mitä maksaa, mutta nehän ovat pitkälti verotuksesta vapautettuja.

    • 7.1

      Anonyymi sanoo

      Säätiö maksaa oikeushenkilönä kaikki ne verot mitä maksaa, mutta nehän ovat pitkälti verotuksesta vapautettuja.

      Voisivatko arvoisat blogistit kommentoida tätä?

      Kiitoksia raikkaista yksinkertaistuksista.

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    Eihän yrittäjä mitään verorasitusta kanna, höpön pöpön.

    Onhan se nyt aivan älytöntä olettaa että joku hyvää hyvyttään laskisi voittoaan ja tuotteiedensa hintoja jotta pääsisi kantamaan sitä verorasitusta joka on helposti hinnoissa siirrettävissä asiakkaalle.

    Kuluttaja kantaa aina kaiken verorasituksen, yrittäjään taas ei kohdistu mitään verorasitusta koska se siirretään aina kuluttajalle.

    😀 😀 😀

    Hei hyvät katsastajat kuulkaas nyt.

    Ihan aikuisten oikeesti nämä teidän kirjoituksenne aiheuttavat enimmäkseen myötähäpeää.
    Kehottaisin oikeasti harventamaan julkaisutahtia ja nostamaan tasoa. Kummankaan ei pitäs olla kovin vaikeaa.

    Alla riemukas Milton Friedman ja maailman tyhmin idesa- kommentaari. Suosittelen.
    http://www.forbes.com/sites/stevedenning/2013/06/26/the-origin-of-the-worlds-dumbest-idea-milton-friedman/

    • 8.1

      sanoo

      Kunpa vain tietäisit pöytälaatikkoon jäävien kirjoitusten tason.

      Valitettavasti en pystynyt lukemaan loppuun tuota Steve "Radical management" Denningin juttua. Oli sen verran sakeaa huttua. Mutta kiitos suosituksesta.

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Suomen yhteisöverokanta on matalampi kuin yhdessäkään merkittävässä kilpailijamaassa, esim saksassa yhteisöverokanta on 30%.

    Ruotsin yhteisöverokanta on ollut suomea matalampi yhtenä vuonna viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana.

    EU-15 keskiarvo 2014 on 26%, suomen verokanta taas 20%.

    https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/

    Yhteisöverotuksen on lähes mahdotonta nähdä olevan merkittävä haittatekijä sen ollessa näin paljon kilpailijamaiden keskiarvoa alempi, muutoinhan ruotsi tai saksa olisivat paljon suomea suuremmissa ongelmissa tuottavuuden, investointien ja talouden kehityksen suhteen.

    Suomeksi sanottuna, teoreettisesti kiinostava, käytännölliseltä merkitykseltään täyttä hölynpölyä.
    Muita selittäviä tekijöitä, please.

    n.n

    • 9.1

      Anonyymi sanoo

      "Yhteisöverotuksen on lähes mahdotonta nähdä olevan merkittävä haittatekijä"

      1. yhteisöverouudistuksen jälkeen kukaan ei varmasti ole väittänyt nimenomaan yhteisöveron olevan Suomessa kilpailijoita merkittävämpi haittatekijä. Edes EK ei vaatinut omassa ohjelmassaan yhteisöveron alennusta.

      2. vaikka yhteisövero olisi kaikissa kilpailijamaissa korkeampi, se ei tarkoita etteikö se voisi olla siitäkin huolimatta merkittävä haittatekijä. Vrt. jos ammun jalkaani .22 pistoolilla, en voi kyllä väittää etten tehnyt itselleni merkittävää vahinkoa, koska pahin kilpailijani ampui itseään jalkaan haulikolla.

      3. Varsinkaan Saksan yhteisöverokantaa ei voi suoraan verrata Suomeen, sillä nimellisesti tiukasta prosentista huolimatta verojärjestelmä ei ole samanlainen. Vrt. vaikka suomalaisen perintöveron todella kova nimellinen prosentti ja sitten todellinen todela matala prosentti kun perijä onkin yrityksen jatkaja (pelkkä perijä maksaa kuitenkin todella kovalla prosentilla). Saksassa yhteisöveroja kannettiin vuonna 2008 noin 1,9% kun Suomessa niitä kannettiin samaan aikaan 3,5%.

      – Syltty

    • 9.2

      Anonyymi sanoo

      Saksassa yhteisöveroja kannettiin vuonna 2008 noin 1,9% kun Suomessa niitä kannettiin samaan aikaan 3,5%.

      tuosta jäi pois BKT:sta.

      Eli

      Saksassa yhteisöveroja kannettiin vuonna 2008 noin 1,9% BKT:sta kun Suomessa niitä kannettiin samaan aikaan 3,5% BKT:sta.

      – Syltty

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    Kaikki kulut ja verot maksaa aina kuluttaja. Se on kuluttajan tehtävä eikä mitään muita maksajia edes voi olla olemassakaan. Veroja voidaan kutsua eri nimillä ja periä eri vaiheessa ketjua, mutta lopulta kaiken maksaa aina se viimeinen, eli se joka ei pysty siirtämään maksujaan enää eteenpäin muiden maksettavaksi.

    • 10.1

      sanoo

      Muista kuitenkin, että esimerkiksi alv:n tapauksessa kuluttaja voi jättää tuotteen ostamatta, jolloin voi välttyä verolta.

  11. 11

    Anonyymi sanoo

    Nimimerkki Herrasmieshymy kirjoittaa tutkittua tietoa Suomen verotuksen suuruudesta verrattuna OECD-maihin.

    Minulle maallikolle olisi hyödyllistä nähdä miten Suomen valtion vero kertyy eri verolajeista euroina ja samalla saada itselle mielikuva eri verolajien merkityksestä valtiontaloudelle. Verokertymän luokitus vois olla vaikka Herramieshymyn kirjoituksen mukainen.

    Minua kiinnostaa tämä tieto vaikka onkin selvää, että verot maksaa se, joka ei niitä pysty siirtämään eteenpäin (kuten Anonyymi 16.12. hyvin selkein sanakääntein toteaa)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *