Viikko

Olen ollut tällä viikolla ahkera: olen ollut peräti kolmessa kulttuuritapahtumassa! Ne kaikki olivat ystävien tarjoamia, enkä siis itse valinnut kohteita. Näin Pirkko Saision uuden näytelmän Slavan ensi-illassa. Esityksen alku tuntui vähän sekavalta, ehkä siksi, että menin teatteriin ihan kylmiltään, enkä ollenkaan tiennyt, millaista juttua olin menossa katsomaan. Pian esitys vei mennessään ja oli mielestäni loistava. Pidin siitä, että orkesteri oli lavalla, eikä montussa. Esityksen musiikki oli mahtavaa ja esiintyjät huippuja.

Kuva: Kansallisteatteri (kuvakaappaus)

Torstaina olin EMMAssa katsomassa pop-taide-näyttelyä. Se oli kiinnostava ja sopi mainiosti yhteen museon brutalistisen arkkitehtuurin kanssa. Hauska sattuma, että olen juuri urakoinut Mad Men -sarjaa uudelleen aika nopeassa tahdissa. Mad Men liittyy oleellisesti moniin 1950–1960-luvun pop-taiteen elementteihin. Sekä sarjassa että näyttelyssä korostuu miehinen katse – en ollut oikeastaan aiemmin tullut ajatelleeksi, miten miehistä pop-taide oli. Kaikki näyttelyn teokset ovat miestaiteilijoilta ja nainen esiintyy lähinnä mainosmaisena ja erotisoituna objektina. Pop-taide pyrki nimenomaan irvimään Madison Avenuen mainostuotannolle ja se yritti vetää yltiökaupallisen asenteen överiksi, mutta naiseen kohdistuva katse on ihan sama kuin Don Draperilla.

Kuva: Emma (kuvakaappaus)

Eilen olin Macy Grayn keikalla Circuksessa. Esitys jäi vähän etäiseksi: hassua kyllä, se vertautui mielessäni Slavaan, jossa oli ihan erilaista uljautta. Macy Grayn sopottelva tyyli häiritsi, mutta bändi oli kyllä loistava.

Muistin taas, että elävässä esityksessä on maagista energiaa!

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *