Täydellinen tasa-arvo

Näyttökuva 2016-01-12 kello 18.11.58

Viime päivinä somen ja median seuraaminen on jättänyt hämmentyneen olon. Jotkut poliisit sanovat yhtä, toiset toista ja kun pääministeri kommentoi, lausunto on kummallisen kepeä. Oikeat tiedotusvälineet tuntuvat toimivan kuin rikkinäinen puhelin. Huhut paisuvat lehtien sivuilla näennäistotuuksiksi ja matkaavat maasta toiseen, joten onko ihme, että netissä ne vasta paisuvatkin? Lähdekriittisyys näyttää edelleen olevan hukassa: eilen italialaiset lehdet kertoivat, että Tahririn aukiolla 2012 kuvattu ahdisteluvideo on lähtenyt uudelle kierrokselle, paitsi että tällä kertaa se on muka kuvattu Kölnissä. On vaikea tietää, mitä Kölnissä todella tapahtui, mutta se ei ole estänyt saksalaisia uusnatseja lähtemästä rällästysretkelle hajottamaan döner kebab -kuppiloita, aivan kuin ongelma sillä ratkeaisi. Oman maamme johto ei ole kummemmin ottanut kantaa, vaikka kansalaisia selkeästi pelottaa.

Välillä tuntuu, että netissä äänekkäimpiä ovat besserwisserit. Heillä on mielipide ihan kaikesta, eikä estoja kertoa mielipidettään vaikka tuhat kertaa, kuten kävi Lääppijät-twitterkampanjan yhteydessä. Kampanjassa naiset (ja jotkut rohkeat miehetkin) kertovat kokemastaan ahdistelusta. Valtaosa miehistä otti tempauksen asiallisesti vastaan, jopa järkyttyi. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, miksi joidenkin miesten välitön reaktio oli, että kyseessä oli vihapuhe suomalaisia miehiä vastaan. Jotkut väittivät, että naisten kokemukset olivat keksittyjä. Joissakin kommenteissa miehet syyttivät naisia huumorintajuttomuudesta, kun seksuaalisävytteinen ”läpänheitto” esimerkiksi oman esimiehen taholta ei jaksa naurattaa.

Naisvihaa ei Suomessa ole, mutta varmasti jotain pientä huulenheittoa on vaikkapa työpaikoilla. Ei sitä nyt pidä niin vakavasti naisten ottaa. Jos minä olen osa ongelmaa niin sitten ei teidän ongelmat kovin suuria ole. Kiva kuitenkin kun järjestö minuunkin aikaansa käyttää. Äh, ei mulla riitä aika tutustua kaikenlaisten ompeluseurojen ja marttakerhojen puuhasteluun.”

Näyttökuva 2016-01-12 kello 18.11.34

Jotkut miehistä älähtivät, että suomalaista miestä syyllistetään. Siis kun naiset kertovat, että miehet ovat käyneet käsiksi vasten heidän tahtoaan, se on automaattisesti syyllistämistä. Toiset taas viisastelivat, että mitä hyödyttää länkyttää netissä: jos on tapahtunut rikos, pitää mennä poliisin puheille. Osa ahdistelusta tai häirinnästä on kuitenkin sellaista, mikä ei täytä rikoksen kriteereitä. Ensimmäisessä työpaikassani (naispuolinen) esimieheni tuli aina sattumalta pukuhuoneeseen tupakkatauolle juuri, kun vaihdoin vaatteita ja tuijotti. Koin tilanteen hyvin ahdistavana, mutta ujona teininä en tietenkään uskaltanut sanoa mitään kenellekään. Olisiko pitänyt soittaa poliisit ja valittaa, että täti tuijottaa, kun riisun paidan?

Te ette kerta kaikkiaan ymmärrä, että kaikki ne tasa-arvon oikeudet, fyysisen koskemattomuuden oikeudet, kaikki nämä saavutetut oikeudet ovat sekundäärisiä sille, onko teillä alun perin fyysinen oikeus oman vartalonne koskemattomuuteen. Sen turvan voi teille antaa ainoastaan suomalaiset miehet. Miksi te sitten yritätte halveksia heitä, jotka yrittävät tämän turvan teille antaa? Sitä asiaa en ymmärrä. Kaikki nämä teidän puheet rasistisista liikkeistä, koko katupartiotoiminnan tai ylipäätään naisten turvaamisen demonisoiminen on totaalista miesvihaa. Miksi?”

Minunkin on vaikea ymmärtää, miten se on automaattisesti miesvihaa, ettei halua uusnatseja kaduille.

jouni

Kuvakaappaus Perussuomalaisen puolueen julkisilta Facebook-sivuilta. Onko nainen sama asia kuin pala maata?

Jotkut twitter-miehet päivittelivät, että eihän kohta enää uskalla koskea naisia ollenkaan, pitääkö siihen pyytää lupa. Jos lukee toisen ihmisen reaktioita niin huonosti, ettei tajua, koska koskettelu on ei-toivottua, kannattaa varmaan tosiaan kysyä lupa. Ja jos esimerkiksi rötkähtää istumaan naisten pöytään baarissa ja nämä ilmoittavat kauniisti, että haluavat jutella omia asioitaan, kannattaa poistua, eikä haukkua naisia huoriksi.

pihtarit

”/…/ tuntuu, että kun on asiat saatu jo helvetin hyvällä tolalle niin pitää sitten ruveta puuttumaan ihan lillukanvarsiin kuten joihinkin seksistisiin kommentteihin. Ne voisi jättää vain omaan arvoonsa. Tuleeko koskaan tilannetta, että naisasialiittoa ei enää tarvittaisi? Vai haluaako se ja feminismi olla olemassa aina ja ikuisesti?”

Niin kauan kuin nuoret tytöt joutuvat kokemaan sellaista kuin tämä tyttö, Unionia ja muita järjestöjä todellakin tarvitaan (lisätietoja täällä). Häkellyttävää on, että Lääppijä-kampanja kääntyi joidenkin miesten ymmärryksessä siihen muotoon, että kaikki feministit haluavat suojella turvapaikanhakijoita, jotka ovat syyllistyneet ahdisteluun. Kun Naisasialiitto Unioni kirjoitti Facebook-sivuillaan, että ennen leimaamista pitäisi olla tarkempaa tietoa siitä, mitä Kölnissä tai Helsingissä tapahtui uudenvuodenaattona, se vääntyi nopeasti siihen muotoon, että ”kaikki feministit” haluavat ”suojella” turvapaikanhakijoita. Aivan kuin kukaan täysjärkinen haluaisi suojella raiskaajia, vaikka nämä olisivat Marsista.

Suomessa on pitkät perinteet järjestötyössä ja järjestöt ovat saaneet aikaan monia tärkeitä yhteiskunnallisia parannuksia. Pikkuhiljaa alkaa pelottaa, että kohta kukaan ei enää jaksa toimia järjestöissä. Punaisen ristin vapaaehtoisia uhkaillaan ja unionilaiset saavat raiskausuhkauksia sekä muuta törkyä niskaansa. Miten kukaan jaksaa sellaista vapaaehtoistyössä? Naisten Linjan FB-sivuille tulee jatkuvasti väkivaltaisia törkyviestejä. Vapaaehtoisilta menee loputtomasti aikaa niiden siivoamiseen.

Näyttökuva 2016-01-12 kello 18.01.59

Suomen perustuslaki

Olen todella uupunut siihen, että jos vain mainitaan naisten asema puolella sanalla, jostain ilmestyy besserwisser-inttäjämiesten joukko, joiden mielestä naisilla ei ole Suomessa mitään ongelmia, Suomi on täysin tasa-arvoinen, kaikesta ei pidä vetää hernettä nenään, nakukalenterit ovat vain huumoria, ei kannata laittaa avokaulaista puseroa jos ei halua, että rintoja tuijotetaan, Suomalainen Mies kyllä kunnioittaa naisia, se kuuluu meidän kulttuuriin. Besserwisser-inttäjä tietää kaikkein parhaiten, millaisia feministit ovat, millaista porukkaa kuuluu naisjärjestöihin ja miten naisten asiat pitäisi järjestää. Olen uupunut siihen, että kaikkitietävät miehet (joista iso osa oli luultavasti vaipoissa, kun päätin olevani feministi) tunkevat netissä naamalle kertomaan, että naiset eivät tajua mistään mitään. Ja ei, en ole miestenvihaajatelaketjufeministi. Lähelläni olevat miehet ovat ihania ja valtaosa suomalaisista miehistä on fiksuja ja kivoja (sekä hyviä isejä). Itsestään selvää pitäisi myös olla, että feministinä en hyväksy kenenkään harjoittamaa ahdistelua tai väkivaltaa ketään kohtaan.

spinning-in-fear

Kiitos Naisasialiitto Unioni, Katju Aro, Pihtarihuorat ja kaikki muut, jotka jaksatte!

(Lainaukset Naisasialiitto Unionin FB-seinän julkisista keskusteluista.)

Kommentit (7)
  1. Minä olen kyllä aika aika pettynyt suomalaisten naisjärjestöjen yleislinjaan…. aika moneen niistä itse siis kuulun. Esimerkiksi lause ”On vaikea tietää, mitä Kölnissä todella tapahtui” on todella häpeällinen. Toistetaan ”Suomessa on naisväkivaltaa…lääppimistä…ollut aina”. Uskomatonta, mielestäni elän yhdessä maailman parhaassa maassa naisten aseman osalta.

    1. Olen aidosti iloinen kuullessani, ettei sinua ole koskaan tämän maan kaduilla ahdisteltu.

      Mutta pyydän, että pohtisit tätä: kun ystäväsi kertoo sinulle, että hänelle on diagnosoitu syöpä, vastaatko: ”Voi ei! Onko asialle mitään tehtävissä? Jos on, niin mitä?”

      Vai vastaatko: ”Jaa-a, ei minulla kyllä ole koskaan ollut syöpää! Tämä maa on yksi maailman terveimmistä! Mitä sinä oikein valitat?”

      1. Jussi Hagman
        16.1.2016, 14:03

        Vähän huonot esimerkit. Jos ystäväni kertoisi joutuneensa ahdistelun tai väkivallan (seksuaalisen tai ei) uhriksi on reaktio sama kuin syövän tapauksessa ”miltä susta tuntuu, saatko parasta mahdollista hoitoa, voinko jotenkin auttaa?”. Reaktioni ei olisi lähteä poistamaan väkivaltaa tai syöpää täydellisesti. Toki molemmat ovat pitkällä tähtäimellä hyviä (toki hieman epärealistisia tavoitteita).

        Tässä keskustelussa, kuten monessa muissakin viimeaikaisessa on minua häirinnyt keskustelun raju polarisoituminen ja sensaatiohakuisuus. Siinä missä toiset ovat sanoneet, että ahdistelua ei ole Suomessa, koska eivät ole nähneet, sanovat toiset, että ahdistelu on Suomessa kaikkia naisia koskeva jokapäiväinen todellisuus. Ja molemmat ovat todennäköisesti väärässä.

        Otetaan esimerkiksi #lääppijä kampanja, hyvä ajatus ja hienoa, että asiasta puhutaan, mutta sen tarinoista ei olisi pitänyt tehdä liian nopeasti johtopäätöksiä asian yleisyydestä. Tarinat kun olivat kaikkea raiskauksen ja ”pojat tuijottivat koulussa tissejäni” välimaastosta ja milloin tahansa kertojan elämän aikana. Kannatan asian tutkimista tieteellisemmin jotta saadaan parempi kuva ilmiön eri asteiden yleisyydestä. Järkevä kysymysasettelu ei ole ”onko sinua koskaan”, koska sillä kysymyksenasettelulla monesta muustakin asiasta (vaikka muista väkivaltakokemuksista) saataisiin polemisoitua paljon suurempi ongelma kuin mitä se ehkä on.

        Arvostukseni Naisasialiitto Unionia kohtaan laki huomattavasti kun he Twitterissään jakoivat ja sen jälkeen puolustelivat artikkelia, joka kommentoi Kölnin tapahtumia seuraavasti: ”tekijöitä ei yhdistä etnisyys vaan sukupuoli”. Niinpä niin. Kun feministille sopii ei sukupuolissa ole mitään eroa, kaiken selittää naista alistavaa kulttuuri ja yhteiskunnan rakenteet. Toisessa tapauksessa sitten kulttuurilla ei ole mitään selitysvoimaa, syy on sukupuolessa. Molemmat ääriargumentit ovat todennäköisesti väärässä.

  2. Miten selvitetään, mistä johtuu seksuaalinen ahdistelu, jotta asiaa voidaan alkaa parantaa? Mikä on niin objektiivinen taho että voi löytää uskottavia syitä? Suomi tarvitsee totuuskomission. On suuri määrä asioita selvitettävänä alkaen v.1918 / 35000 punaisen murhaamisesta.

    Olen 63 vuotias journalisti. Lehtikuvaaja ja siksi työtön.
    1970 luvun puolivälissä toimituksissa vallitsi riehakas ilmapiiri, ekat kymmenkunta vuotta.
    Siis lehtien toimituksissa. Seksuaalista ahdistelua oli puolin ja toisin. Jos nyt yritän arvioida niin ehkä 80% oli miesten tekemää ja loput naisten.
    Nyt kun mietin sitä aikaa, niin saatoin mennä naiskuvatoimittajan luokse, joka oli kirjoittanut yön captioneita kuviin ja hieroa kipeitä hartioita. Ilman mitään ajatustakaan seksuaalisesta toiminnasta. Luulen ettei niin voisi enää tehdä??? En tiedä kun en ole enää työelämässä.
    Sitten oli toimituksia, joissa eteenpäinpääseminen edellytti kiertokäyntiä toimituspäällikön sängyn kautta ja joissa me miehet kirosimme, ettei meillä ollut samaa mahdollisuutta. Ja sitten olivat ne toimitukset, joissa miehet kähmivät kaikkia toimituksen naisia kokoajan, yleensä ne olivat urheilutoimituksia.

    Koko hyväksikäytön sektori oli olemassa. Pienessä mitassa myös nuoria miehiä käytettiin hyväksi, jos he halusivat esimerkiksi parempia kuvauskeikkoja. Mutta kun astui ulos toimituksista ( joissa ihmisillä oli verbaalisia kykyjä hoitaa ongelmia) tuli täyteen sodomaan ja gomorraan.
    Tanssikapakoissa nainen oli riistaa, kodeissa miehet hakkasivat ja raiskasivat vaimojaan, koulujen kerhoissa ja välitunneilla pojat olivat kokoajan kiinni tyttöjen rinnoissa ym. Sitä oli kaikkialla. Raískauksia oli valtavasti enemmän kuin nyt, myös joukkoraiskauksia.
    Silloinen ulkoministerimme oli lentoemäntien kauhu, aina takamuksessa kiinni plus sata muuta juttua aiheesta jotka eivät sovi tähän.

    No mistä tuo johtuu. Katson että kyseessä on uskonto ja evankelisluterilaisen kirkkomme patriarkaalinen naista halveksiva toimintamalli. Näin ja ainoastaan se. Naisen asema määräytyy maan ja valtauskonnon mukaan. Uskonnot halveksivat naisia ja niin siis kirkotkin. Sieltä tämä kaikki tulee.
    Miten siihen voi vaikuttaa?
    Olen siis 63, mikään ei ole muuttunut syntymästäni paremmaksi, maailma on yhä kamalampi paikka heikoille ja erillaisille. Toivoa ei ole.

    Toivoa ei ole lestadiolaisten suhteen joille tytön ensimmäinen mies on usein oma isä tai veli. Toivoa ei ole kun 2500 miestä vuodessa matkustaa Thaimaahan raiskaamaan 8-10 vuotiaita tyttöjä. Mutta, aina on mutta.
    Gambiaan matkustaa jokseenkin sama määrä keski-ikäisiä varakkaita naisia. Heidän suhteitaan murrosikäisiin poikiin siellä,—-ei pidetä kaiketi pahana. mene tiedä. Mies on aina paha yhteiskunnan moraalisessa arvotuksessa, ja mies on Suomessa väkivaltainen, raiskaa ja pahoinpitelee ja dokaa. Siitä ei pääse mihinkään.

    Mies saa nyt toisaalta rangaistuksensa vuosisataisesta naisen alistamisesta. Kouluissa pojat syrjäytyvät, koska naisopettajia on valtava enemmistö. Naissosiaaliviranomaiset tukevat etäännyttämisprosessilla pelaavia naisia ja lapset viedään isiltä. Rahat kuitenkin kelpaavat. Naisen ei tarvitse käydä armeijaa, jossa satoja poikia tuhoutuu eri tavoin vuodessa. Nainen elää ( miesten raaempien työolojen takia) kymmenkunta vuotta kauemmin ja nauttii eläkettä miestä pitemmän ajan, jolloin kokonaiskatsannossa ( siis noin 7-10 vuoden kuolinaikaodotusero) miehen euro on noin 95 C.
    Mitä tämä merkitsee?
    Sitä että me miehet saamme nyt mitä tilasimme. Mutta yleensä ihminen – sukupuolesta riippumatta- on niin paha että keskittyy kostamaan aaltoliikkeenä historian vuorovedessä.

    Kunpa kaikki olisi toisin, itse sitä en koskaan näe 🙁

    Jore Puusa
    http://rasismiavastaan.blogspot.fi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *