Pulpetteja ja Raamattuja

Näyttökuva 2017-05-09 kello 11.31.26

Puiset kainalosauvat leijuvat keskellä gallerian salia, paitsi että ne eivät olekaan oikeita kainalosauvoja. Ne on tehty vanhoista pulpeteista. Kainalosauvojen pihdeissä on xhosa-kielelle käännettyjä Raamattuja, joita hampaat puristavat.

Hampaat on tehty eteläafrikkalaisen nykytaiteilijan Kemang Wa Lehuleren hampaiden mallin mukaan. Kainalosauvat muodostavat siipimäisen asetelman, ja teoksen nimi onkin Broken Wing (2016). Moniselitteinen teos. Kemang Wa Lehulere käyttää teoksissaan usein koulualusteiden osia. Koulu symboloi eteenpäin menemistä, oppimista ja tietoa, mutta myös kontrollia, tiedon suodattamista ja ajatusten muokkaamista. Raamatut viittaavat Afrikan maiden kokemuksiin lähetyssaarnaajien kanssa. Eurooppalaiset toivat kristinuskon, mutta veivät jotain, usein maa-alueita ja luonnonvaroja. Installaatiossa on mustaa huumoria.

Kemang Wa Lehuren näyttely on esillä Deutsche Bankin Kunsthallessa Unter den Lindenillä (18.6. 2017 asti, ilmainen sisäänpääsy maanantaisin). Lintuteema kulkee kaikissa teoksissa mukana, se on viittaus Etelä-Afrikan ensimmäiseen naistaiteilijaan Gladys Mgudlandlun teoksiin. Lintu viittaa vapauteen, häkissä elämiseen, katoavaisuuteen, mutta myös voimaan.

Näyttökuva 2017-05-09 kello 11.53.53

Kuvat: KunstHalle by Deutsche Bank

Kemang Wa Lehulere, Broken Wing, 2016, Holz von aufgearbeiteten Schultischen, Zahnprothesen und Xhosa Bibeln, 51 Stück, je 135 x 26 x 14 cm

Foto: Mathias Schormann © Kemang Wa Lehulere, courtesy STEVENSON Cape Town and Johannesburg

Kemang Wa Lehulere, Every Song, 2017, Wandschnitt, 260 x 360 cm, Foto: Mathias Schormann © Kemang Wa Lehulere

Painajaisia museossa

Näyttökuva 2017-05-08 kello 22.01.24

Jokin aika sitten törmäsin netissä sattumalta Jan Tooropin (1858–1928) maalauksiin. Niiden omaperäinen painajaistunnelma pysäytti. Tuntui huikealta, että joku on maalannut niin omaperäisiä teoksia 1800-luvun lopulla.

Berliinissä on sattumalta tänä keväänä Tooropin näyttely. Se on Bröhan-museossa, jossa kannattaa käydä muutenkin, mikäli jugend-tyyli kiehtoo. Museon vakiokokoelmaan kuuluu ihania jugend-huonekaluja ja astioita.

Tooropin näyttely on häkellyttävä monessakin mielessä. Olin nähnyt vain taiteilijan fantasiamaalauksia. Uransa aikana Toorop risteili tyylistä toiseen: hän maalasi hollantilaisen ja symbolistisen realismin tyyliin, pariinkin otteeseen hänellä oli pointillistinen kausi. Teosten värimaailma muuttui heleästä hyvin tummaksi, siitä heleään pointillismiin, pastellisävyiseen realismiin ja loppukauden uskonnollisissa töissä taas synkkiin sävyihin ja tukkoiseen pintaan.

Näyttökuva 2017-05-08 kello 22.02.01

Taiteilijan omakuva

Sekin yllätti, että Toorop maalasi erikoisimmat teoksensa aika alkuvaiheessa uraansa. Tuntuu, että yleensä tuon ajan taiteilijat aloittivat realismilla ja löysivät oman tyylinsä kypsyessään.

Tooropin fantasiamaalaukset ovat hämmentäviä. Hän käyttää aaltoilevaa jugend-viivaa luomaan painajaismaisia näkyjä. Taiteilija loi itse oman kuvakielen, jossa kaikki yksityiskohdat symboloivat jotain. Katsojan silmissä teoksissa yhdistyvät erilaiset myytit ja yksityiset näyt synkäksi ja jopa ahdistavaksi kokonaisuudeksi, jossa on kuitenkin sadunomaisuutta.

Ahdistavuutta lisäävät oudot, venytetyt prepuberteettiset hahmot, jotka näyttävät nälkiintyneiltä. Fantasiamaalaukset ovat täynnä tavaraa, tiheitä, ryteikköisiä. Tooropin viivasta tulee mieleen Carl Larsson ja Alphonse Mucha, mikä vain korostaa outouden tunnelmaa. Miten kaukana fantasiamaalaukset ovatkaan Larssonin ja Muchan aurinkoisista teoksista! Maalaukset ovat tylyjä ja samaa tylyyttä on Tooropin kirjankansissa sekä julisteissa. Ihmishahmot ovat kyllä jugend-tyylisiä, mutta myös jäykkiä ja kulmikkaita.

Näyttökuva 2017-05-08 kello 21.53.43

Fantasiamaalaukset olivat vain yksi vaihe taiteilijan tuotannossa. Niiden jälkeen hän siirtyi heleään pointillismiin ja dramaattiseen realismiin, pastellisävyihin ja valoon. Jäi mietittymään, mikä taiteilijan sisimmässä sai luomaan hurjia, painajaismaisia näkyjä. Näyttely oli erittäin kiehtova, paikoin varsin kummallinen.

Kuvat Bröhan-Museum

Jan Toorop
FATALISME (Fatalismus), 1893, Kröller-Müller Museum, Otterlo

Jan Toorop, SELBSTPORTRÄT, 1915, Gemeentemuseum Den Haag

Jan Toorop, DE TOI VIL ANIMAL, – POUR PÉTRIR UN GÉNIE O FANGEUSE GRANDEUR! SUBLIME IGNOMINIE! (Aus dir, niedrig Geschöpf, den Genius zu gestalten – O Größe voller Schmutz! Schmachvoll erhabnes Walten!), 1891, Gemeentemuseum Den Haag