Jalan

Pekka Seppänen kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnissaan Kuka kukin on -kirjaan kirjatuista harrastuksista:

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten suosituimmat liikuntaharrastukset ovat kävelylenkkeily ja kotivoimistelu.


Ei uskoisi, kun selaa Suomen eliitin ystäväkirjaa eli tuoretta Kuka on kukin -teosta. Yli kolmestatuhannesta kirjassa esittäytyvästä suomalaisesta yksikään ei harrasta kotivoimistelua, ja kävelyäkin vain muutama.

Sitäkin tyypillisemmin eliitti kertoo harrastavansa golfia, tennistä, purjehdusta ja veneilyä. Juostujen maratonien lukumääriä mainitaan. Ratsastajia on huimasti enemmän kuin kävelijöitä, vaikkei se katukuvassa näykään.”

Ennen kolumnin lukemista ei tullut mieleen, että kävelykin voi olla harrastus. Olen himokävelijä, mutta se on jotenkin itsestään selvää, vähän niin kuin syöminen. En tykkää kävellä muuten vain – jos lähden lenkille, juoksen mieluummin. Mutta kävelen mielelläni paikasta toiseen. Viime viikolla kävelin kaksi kertaa Lauttasaaresta Tapiolaan, tällä viikolla kerran saman matkan sekä kahdesti Lauttasaaresta keskustaan.



Kävellessä näkee eri tavalla kuin autossa tai bussissa istuessa. Kävellessäni eräänä päivänä Punavuoressa panin merkille, että on edelleen olemassa seksikauppoja, joissa on katselukoppeja. Kaikille ei siis riitä netin tarjoama tuhma materiaali. Kun kävelin Siltasaaressa, huomasin, että siellä oli tosi paljon parturi- ja kampaamoliikkeitä. Kun eräänä päivänä kävelimme lapsen kanssa Kaisaniemestä Vironniemen terveysasemalle, näimme hassun pikku kaupan, jossa myytiin kaikenlaista tiibetiläistyylistä tavaraa (lapsi olisi halunnut suuren kivitavaramorttelin).


Kävellessä tulee ajateltua eri tavalla kuin kirjoituspöydän ääressä. Samalla askelten rytmi rauhoittaa. Kävelyllä on tietysti paljon terveysvaikutuksia, ja päätellen siitä, että seuraavana päivänä on välillä takapuoli tosi kipeä (!), se myös treenaa lihaksia. Perheen partiolaiset eivät tietysti pidä kävelyäni minään saavutuksena, koska partiovaelluksilla on kävelty paljon pitempiäkin matkoja.

Ainoa huono puoli kävelyssä on, että tällä hetkellä parhaat kävelykenkäni ovat vanhat, rupsahtaneet talvisaappaat, jotka näyttävät aivan hirveiltä!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Myös Kampissa olen havainnut tuollaisen seksikaupan, jossa on katselukoppeja. Kävin jopa Revitään rikki se rakkaus -kirjaa kirjoittaessa tutkimusretkellä siellä: kopit olivat huippuahtaita ja ankeita, mielikuvitusta kiihottavia, kuin toisesta aikakaudesta tosiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *