Henkäys

Näin 1960-luvun naistenlehdessä maininnan Anne Philipen kirjasta Kuin henkäys (Le temps d’un soupir, suom Ulla-Kaarina Jokinen, Otava, 1966). Kirjavarastosta sain sen luettavaksi. Teos perustuu Philipen omiin kokemuksiin: hänen miehensä menehtyi nuorena aggressiiviseen syöpään ja vaimo jäi yksin pienten lasten kanssa. Kuin henkäys on omakohtainen kuvaus surutyöstä.

Jostain luin, että Philipe ei kirjoittanut varsinaisesti romaaneja, vaan päiväkirjan, runon ja romaanin yhdistelmiä. Luonnehdinta sopii tähänkin teokseen. Se on aiheesta huolimatta äärettömän kaunis ja lyyrinen. Surutyö on kuvattu todella koskettavasti – minullakin nousi pala kurkkuun, vaikken ole kokenut mitään samankaltaista.

Ainoa mikä teoksessa häiritsi oli, että aviomies oli maailman ihanin, eikä parin välillä ollut muuta kuin valtavaa rakkautta. Jokin särö olisi tehnyt hyvää. Kuvittelisin, että tuollaisessa tilanteessa muistelisi riitoja tai jotain tilannetta, jossa on itse käyttäytynyt kohtuuttomasti, ja tuntisi syyllisyyttä.

Kirja oli kuitenkin hieno lukuelämys. Kirjailijan elämäkerta on kiinnostava: hänen ensimmäinen teoksensa oli päiväkirja Kiinasta, missä hän oli 1948. Hän matkusti kauppamiesten kanssa Silkkitietä. 1951 hän meni naimisiin filmitähti Gérard Philipen kanssa. Mies kuoli maksasyöpään 1959. Anne Philipe työskenteli toimittajana ja dokumenttielokuvien tekijänä.

Kuin henkäys -romaania voi suositella omaisensa menettäneille.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *