Mies, joka ei pelännyt tunteita

”Kun kirjoitamme rehellisesti, sanat lämpenevät ja sen tuntee. Kun alamme aristella totuutta, sanat viilenevät.”

-Julia Cameron: Tyhjän paperin nautinto

Baareissa ei kovin usein tapaa ihmistä, jonka kanssa voisi puhua kirjallisuudesta lauantaiyönä klo 3.30. Toisinaan näin kuitenkin voi käydä. Mies, jonka kanssa juttelin kerran Loosessa valomerkin aikaan, piti etenkin Albert Camus’sta. Kotimaisista kirjailijoista hän ihaili lähinnä Juha Seppälää. Ymmärsin, että kotimaiset romaanit olivat hänen mielestään usein liian suunniteltuja, juonenlangat liian tarkoin solmittuja. Niiden taidokkaat rakennelmat eivät puhutelleet häntä.

Hän esittikin minulle ja muille kirjailijoille toiveen.

”Kirjoittakaa siitä, miltä teistä tuntuu.”

Tuo lause jäi pyörimään mieleeni. Se kaikui päässäni, kun luin Camus’n Putoamisen tai kun ahmin Karl Ove Knausgårdin koskettavia omaelmäkerrallisia romaaneja tai kirjoitin omaa kirjaani.

Kuinka moni uskaltaa kirjoittaa siitä, miltä todella tuntuu?

”Miksei kukaan sanonut mitään? Miksei kukaan huutanut ääneen”, Charles Bukowskikin ihmetteli nuorena miehenä, kun hän yritti löytää Los Angelesin kaupunginkirjastosta hyvää luettavaa; kirjoja, jotka puhuisivat juuri hänelle ja joissa olisi intohimoa ja rohkeutta.

Lopulta Bukowski löysi sattumalta John Fanten romaanin Ask the Dust, joka teki nuoreen kirjailijan alkuun vaikutuksen jo ensiriveistä lähtien. Vihdoin hän oli kohdannut miehen, joka ”ei pelännyt tunteita”, kuten Bukowski kirjoittaa Fanten romaanin esipuheessa.

Ask the Dust -romaanin on suomentanut Juhana Rossi.

Rehellisesti ja aidosti kirjoittaminen ei aina ole helppoa, se vaatii kirjoittajalta rohkeutta ja heittäytymistä. Rehellisyys on kuitenkin yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kirjoittamiseen. Se myös auttaa oman äänen löytämisessä.

Puhun näistä asioista lisää huomenna Imagen kirjoittajakoulutuksessa. Uusin siellä marraskuussa pitämäni luennon, jonka aiheena on ”Kirjoittajan oma ääni ja tyyli”.

Tilaisuus näyttää olevan jo loppuunmyyty. Ehkä joku teistäkin on siellä, toivon niin.
Nähdään!

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Kannattaa lukea! Suosittelen myös Bandini Quartet -nimistä kokoelmaa, johon on koottu neljä teosta Fantelta (yksi niistä juuri tuo Ask the Dust). Tykkäsin niistä kaikista. Niissä seikkailee Arturo Bandini, jota pidetään Fanten fiktiivisenä alter egona.

    Ja kiitos, ihana kuulla että tykkäsit Madonna-jutusta! Oli hauskaa päästä kirjoittamaan omasta idolista 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *