Keijut markkinoilla

Minä, Ilkka Ahola-Luttila ja Miinan saapas.

Tiedoksi niille, joita tämä asia on vaivannut päivin, öin: selvisin ihan hyvin elämäni toisesta paneelista.

Se järjestettiin viime sunnuntaina Korjaamon vintillä kirjamarkkinoiden yhteydessä.

Väkeä vintillä oli tosin aika vähän. Siskoni näki asiassa kuitenkin positiivisen puolen: ”Onhan täällä yleisöä enemmän kuin panelisteja!”

Ja vähitellen ihmisiä kerääntyikin paikalle kuulemaan keskustelua.

Panelistit eli minä, Leena Parkkinen ja Miina Supinen puhuimme muun muassa kirjailijan työstä ja huumorista.

Opin keskustelusta paljon, esimerkiksi sen, ettei edellisena iltana kirjoitettua tekstiä kannattaisi aamulla lukea lainkaan. Pitäisi vain kirjoittaa eteenpäin.

En koskaan tee niin. Ja kärsin syvästi.

Miina Supinen kertoi kuulleensa, että jos teksti näyttää aamulla todella huonolta, asiasta voi syyttää vain ”paskatekstikeijua”.

Huomasin juuri, että kyseisellä keijulla on oma Facebook-sivustonsa. Sivustolla lukee:

”Kun illalla kirjoittamasi loistava, tyylikäs ja hämmästyttävän valmis
teksti muuttuu yön aikana itsekseen totaalisen paskaksi, asialla on
ollut PASKATEKSTIKEIJU. Tämän sivun tarkoitus on lisätä ihmisten
tietoisuutta paskatekstikeijusta.”

Puhuimme myös paljon muusta, jota on hankalaa tiivistää tähän. Ilkka Ahola-Luttilan vetämä keskustelu virtasi niin soljuvasti, että 50 minuuttia hurahti yhdessä hujauksessa.

Jälkeenpäin tosin jäimme miettimään, olisiko alun perin suunniteltu (ja hylkäämämme) otsikko ”Samppanjaa, leivoksia ja mekkoja” houkutellut paikalle enemmän porukkaa kuin nyt käytössä ollut ”Tosissaan muttei totisesti – ei yhtä nuottia naiskirjailijoille”.

”Samppanjatarjoilu olisi vielä ollut hyvä lisä”, siskoni huomautti.

Tässäpä oiva vinkki kirjallisuuspaneelien järjestäjille!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Haluan nähdä sen Disney-elokuvan, jossa esiintyy tylsän Helinä-keijun sijasta Paskatekstikeiju.

    Tai Disney Ice Shown, jossa Peter Pania ahdistelisi Helinä-Keijun sijasta jäällä Paskatekstikeiju.

    Ehkä sellainen elokuva on enemmän Tim Burtonin heiniä. Mut oishan se aika makee Disneynä.

    Ehkä lähimmäksi kirjailijan ja Paskatekstikeijun henkistä suhdetta on tähän mennessä päässyt elokuvissa Coenin veljesten Barton Fink.

  2. 2

    sanoo

    Hah, mä haluaisin kans nähdä tällaiset Disney-tuotannot 😀 Luulen, että näille olis yleisöä.

    PS. Täytyypä katsoa se Barton Fink – saadakseni voimaa aamuihin.

  3. 5

    Anonyymi sanoo

    Olisin mieluusti tullut kuulemaan, kun kolme suosikkikirjailijaani oli lahjottu yhtä aikaa samaan tilaan lausumaan viisauksia, mutta valitettavasti satuin lukemaan tuosta paneelista vasta juuri täsmälleen samaan aikaan kun se jo alkoi!

    Nuorten kirjailijaneitojen live-pin-up-kuvaukset voisi olla paljon mediahuomiota takaava paneelimuoto, jos yleisöä kaivataan 🙂

    Lykkyä tykö panelointiin jatkossakin!
    T. Katia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *