Terrence Malickista ja elokuvasta Badlands (1973)

Terrence Malick

Terrence Malick (s. 1943) tekee elokuvansa huolella. Hän on tähän mennessä tehnyt vasta neljä kokopitkää elokuvaa: Hollywood-klassikoiksi luettavat rainat Badlands (1973) ja Days of Heaven (1978), kehutun sotaelokuvan Veteen Piirretyn Viivan (1998) ja Pocahontas-tulkinnan The New World (2005). Tänä vuonna on tulossa viides elokuva, The Tree of Life. Turhaa kiirettä ei siis pidetä. Ohjaaja-käsikirjoittajalla on rapakon takana lähes legendaarinen maine. Syystä. Hän on yksi harvoista nykyohjaajista, joiden elokuvien voi hyvällä syyllä väittää olevan taidetta.

Martin Sheen ja Sissy Spacek.

Badlands-elokuvan taustatarina ei ole kaunis. Se perustuu löyhästi tositapahtumiin. Vuonna 1957 James Deania pakkomielteisesti ihaillut 19-vuotias Charles Starkweather ryhtyi lainsuojattomaksi. Hän murhasi ihmisiä ja pakeni oikeutta. Mukaansa hän otti tuolloin vasta 14-vuotiaan tytön Caril Ann Fugaten. Pari pidätettiin seuraavana vuonna. Starkweather joutui sähkötuoliin, Fugate vankilaan. Heistä tuli välittömästi ikävä osa amerikkalaista populaarikulttuuria.

Malickin kaltaisen visiönäärin käsissä synkkä tarina saa kauniit puitteet. Loistavasti näyttelevät Martin Sheen ja Sissy Spacek esittävät päärooleja, niminään Kit ja Holly. Taustaäänikerronnasta vastaa Holly. Tämä antaa elokuvalle romanttisen tunnun. Kauniit kuvat ja maisemat tukevat sitä, toiminta puolestaan ei. Juuri tämä kontrasti tekee Badlandsista niin loistavan elokuvan. Kit on sosiopaatti, joka päätyy tappamaan kaiken tielleen asettuvan. Tyttöystäväänsä hän ei sentään teilaa, mutta ei kykene myöskään aloittamaan tämän kanssa yhteistä elämää. Mies pakenee, viaton tyttö seuraa mukana. Selviää, että murhaaja tavoittelee lopulta ainoastaan kuuluisuutta. Jäätyään kiinni hän paistattelee salamavalojen loisteessa, ja on ylpeä siitä, että saa nimensä lehtiin.

Malick osuu heti esikoisohjauksellaan nappiin. Monenlaisten, mm. rahoitukseen liittyneiden vaikeuksien kautta syntynyt Badlands on osa elokuvahistoriaa. Viisi vuotta sen jälkeen valmistunut Days of Heaven saattaa olla Richard Geren ainoa hyvä elokuva, mutta Badlands on silti omaa luokkaansa. Se on puhdasta Amerikkaa kuvastoa ja mytologiaa myöten. Tästä huolimatta myös ei-amerikkalainen katsoja saa paljon irti elokuvan ajattomista teemoista, kuten nuoruuden kapinasta, ulkopuolisuudesta ja epätoivoisesta halusta nousta tuntemattomuudesta, nimettömyydestä. Badlands on tarina, joka kannattaa kokea ja kertoa.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *