Pohjoismaisesta runoudesta

PRECIPe-lehden kansi

Olen mukana kanadalaisen PRECIPe-lehden uusimmassa numerossa, joka käsittelee skandinaavista runoutta. Olen hyvässä seurassa, sillä lisäkseni mukana on kattava rykelmä runoilijoita: Lillian Allen, Phanuel Antwi, Kemeny Babineau, Kate Braid, Caitlin Burt, Rita Dahl, Amanda Earl, Roger Farr, Julia Fiedorczuk, Ryan Quinn Flanagan, katrine marie guldager, Linn Hansén, Niels Hav, Tytti Heikkinen, Martin Högström, Keith Inman, Silja Järventausta, Satu Kaikkonen, Jørgen Leth, Lee-Ann Liles, Angela Long, Niels Lyngsø, Bartłomiej Majzel, Daphne Marlatt, Malcolm Matthews, rob mclennan, Leigh Nash, Eiríkur Örn Norðdahl, Fredrik Nyberg, Malte Persson, Pearl Pirie, Niina Pollari, Dan Post, Cia Rinne, Jenny Sampirisi, Richard Scarsbrook, Martin Glaz Serup, Kate Siklosi, Chet Singh, Carolyn Smart, Bradley Somer, Morten Søndergaard, Kathleen Szoke, Sheila Watson ja Andy Weaver.

Käänsin lehteä varten muutaman oman lyhyen runoni englanniksi. Osa näistä englanninnoksista on julkaistu jo aiemmin, esimerkiksi Nordic Poetry Centerissä. Säkeet ovat lyhyitä pyyhkäisyjä kulloinkin käsittelemäänsä aiheeseen. Olen yhä enenevässä määrin kiinnostunut siitä, miten paljon muutamalla sanalla voi ilmaista.

PRECIPe-lehden projekti herättää tuttuja kysymyksiä. Eräs näistä ikuisuusaiheista on kysymys kulttuurien välisestä yhteistyöstä. Pohjoismaista runousyhteistyötä soisi olevan enemmänkin. Välillä tapahtuu tietenkin runoesiintymisiä ja sílloin tällöin julkaistaan runolehden teemanumero. Tuntuu kuitenkin, ettei tässä ole tarpeeksi. Ainakin meillä Suomessa eletään kulttuurityhjiössä, jossa esimerkiksi tanskalainen ja norjalainen runous jäävät hyvin vähälle huomiolle. Luemme kyllä runoja englanniksi, mutta emme juurikaan skandinaavisia tai balttialaisia ystäviämme.

Hyvä esimerkki hienosta kulttuuriyhteistyöstä on muutaman vuoden takainen Tämä ei ole fiktiota -runoantologia. Sama kirja ilmestyi Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa. Se syntyi laajan pohjoismaalaisen yhteistyön tuloksena. Vastaavaa voisi olla enemmänkin. Olisi esimerkiksi mukavaa, jos kerran vuodessa järjestettäisiin iso tapahtuma, jossa skandinaaviset runoilijat esittäisivät tekstejään. Näin runoja saatettaisiin lähemmäksi suurta yleisöä ja maat saataisiin lähemmäksi toisiaan. Tällä hetkellä on toki rykelmä eri maiden runomessuja ja -festivaaleja, mutta mitään yhtenäistä ei vielä ole.

PRECIPe-lehden runoilijoista ainakin Martin Glaz Serupia ollaan tuomassa esiintymään Suomeen. Eiríkur Örn Norðdahlillakin on vahvat kytkökset maahamme. PRECIPe on pienlehti, mutta se auttaa osaltaan herättämään kiinnostusta skandinaaviseen runouteen ja kulttuuriin. Pohjoismaat on verrattain pieni kolkka maailmassa, mutta kulttuuritarjontansa puolesta se on maailman verevimpiä. Kaikissa Pohjoismaissa kirjoitetaan hienoa runoutta. Umpiossa elämällä se vain tuppaa unohtumaan.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *