Kevään 2009 runotarjonnasta

Tässäpä aihetta keskusteluun.

Tämän kevään runotarjonta on ollut, jälleen kerran, keskinkertainen. Ainoat todella maininnan ansaitsevat kirjat ovat Vesa Haapalan Termini ja Sanna Kalströmin Harry Harlow’n rakkauselämät. Haapala kirjoittaa kiinnostavalla tavalla uudestaan Rooma-myyttiä ja Kalströmin kokoelma puolestaan on tekijänsä ehein ja kiinnostavin tähän asti.

Näitä kahta kirjaa voisi ajatella luettavan tulevaisuudessa, tulevina vuosina. Muuten on ollut hiljaisempaa. Tietysti joitakin klassikkoja on taas julkaistu uusintapainoksina. On Haavikkoa, Shakespearea ja Kalevalaa. Vanhoihin voi taas luottaa, mutta etenkin uusien runokirjojen osalta anti on ollut tähän mennessä laihaa. Esimerkiksi Ville Hytönen, Helena Kallio ja Kaisa Ijäs kirjoittavat sinänsä käypää lyriikkaa, mutta klassikoiksi heidän kirjoistaan ei ole.

Runotarjonnan mitäänsanomattomuutta kuvaa ehkä parhaiten Gummeruksen helmikuussa ilmestynyt Runot 2009 – Suuren runokilpailun antologia. Kirja sisältää, edelleen, kohtalaista lyriikkaa, mutta ei mitään mieleenpainuvaa. Se hämmästyttää. Kertakäyttörunouden mestareihin, kuten vaikkapa Tommy Tabermanniin, voi tietysti aina luottaa, mutta että muutkin sortuvat keskinkertaisuuteen? Paljon on puhuttu kotimaisen lyriikan uudesta kultakaudesta ja kirjoituksellisesti viriilistä 2000-luvusta, mutta tänä keväänä on ainakin poettu pienoista julkaisukrapulaa. Ehkä sitten kesemmällä, syksymmällä?

Helsingin Sanomien kevään 2009 kirjalista:

Dan Fante: Moottorisahasähkeitä. Bukowskimaista lyriikkaa. Sammakko

Vesa Haapala: Termini. Runoja Rooman maisemista. Otava

Paavo Haavikko: Puhua, vastata, opettaa. Aforismikokoelman uusi painos. Otava

Eeva Heilala: Tässä iässä. 30-vuotinen lyyrikontaival jatkuu. Tammi

Ville Hytönen: Idän musta joutsen. Runoissa matkataan Euroopan halki. Tammi

Jukka Itkonen: Laululinnun saarella. Hiljaisia runoja. Kirjapaja

Arto Juurakko: Rakkauden kipunoota pohojalaasittain. Murrerunoja lemmestä. Minerva

Kalevala. 160-vuotias kansalliseepos uudessa ulkoasussa. Otava

Helena Kallio: Kalarakastaja. Tekijän ensimmäinen runokokoelma. Teos

Sanna Karlström: Harry Harlow’n rakkauselämät. Apinakokeiden innoittamia runoja. Otava

Pekka Kejonen: Pohjoinen on kunniallinen juttu. Kaukaiset valitut 1983–2000. WSOY

Tapani Kinnunen: Amerikkalainen parranajo. Kootut runot 1994-2009. Savukeidas

Marianna Kurtto: Maisemasta läpi. Tekijän toinen kokoelma. WSOY

Arto Lappi: Lumiputous. Antikvariaatinpitäjän runoja.

Asko Lehtonen: Tuuli vei kuistilta hatun. Toimittajan toinen runokokoelma. Enostone

Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään. Runoja kuudelta vuosikymmeneltä. Otava

Maija Paavilainen: Mummobalettia. Piirrosaforismeja. Kirjapaja

Torsten Pettersson: Seendets rike. Runotrilogian päätös. Söderströms

Oscar Rossi: Funny. Det vi vet om Jones är att Brown. Leikillistä ja lainailevaa runoa. Söderströms

Runot 2009 – Suuren runokilpailun antologia. Runokilpailun parhaimmisto. Gummerus

Ema Saikoo: Tunteeni eivät ole tuhkaa. Parisataa vuotta sitten eläneen japalinaisen lääkärin lyriikkaa. Basam

William Shakespeare: Titus Andronicus. Paljon melua tyhjästä. Uudet suomennokset. WSOY

Anni Sinnemäki: Aleksis Kiven katu. Runoja ystävyydestä, rakkaudesta ja parisuhteesta. Otava

Heli Slunga: Varjomadonna. Runoja pohjoisesta. Minerva

Tommy Tabermann: Eroottiset runot. Suositun lemmenlyyrikon runollinen vaahtokylpy. Gummerus

Rabindranath Tagore: Toiselle rannalle. Nobelistin säkeitä. Kirjapaja

Johanna Venho: Tässä on valo. Shamanistisia elementtejä ja arjen ilmiöitä. WSOY

Kyllikki Villa: Koipitoipilas. Hoitokodin sängyssä kirjoitettuja runoja. Like

Gösta Ågren: Bottniska nätter. Runoissa aukeaa ikkuna karuun maisemaan. Söderströms

Kommentit
  1. 3

    sanoo

    No mutta hienoa, jäänpä odottelemaan innolla! Mikään otus ei tiettävästi ole uteliaampi kuin omasta tekstistään palautetta odotteleva runoilija. Narsisteja kaikki tyyni…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *