Geof Huthin runoista

Kirjan kansi

Geof Huth on paitsi niin kutsutun visuaalisen runouden kirjoittaja, myös aktiivinen blogaaja. Viime kesänä hän kävi Suomessakin, Karri Kokon organisoimassa Vispo-työpajassa. Huthin ajatuksia työpajasta ja Suomesta voi lukea täältä.

Toinenkin kytkös Suomeen löytyy. Ntamo on julkaissut yhden Huthin kirjoista, nimihirviön a book of poems so small I cannot taste them. Tekijälle tyypillistä on, että pitkää otsikkoa seuraa rykelmä hyvin pieniä runoja. Huth pitää tällaisista vastakohdista. Hän on tosin viime aikoina tehnyt itseään tunnetuksi nimenomaan lyhyiden runojen tekijänä. Projektiin liittyy myös uudissanoja, kuten vaikkapa Ntamon julkaiseman kirjan sanat ”sadnest” tai ”rhytme”.

Kirjan esittelyssä nostetaan esiin olennainen: ”This book, being about winter, is published in Finland, a land renowned for its ability to accept snow and the pleasures thereof.” Kirja koskettaa yhä, jopa näin kevään kynnyksellä. Tähän tapaan: ”thought of snowflake’s caress / her cheek exposed”. Kirja etenee rauhallisesti, kiirehtimättä. Huth on sanoilla onnistunut luomaan kiireettömän, talvisen tunnelman.

a book of poems so small I cannot taste them on kuvalähtöinen. Sanat muodostavat vahvoja yksittäisiä kuvia: talvisia maisemia, lumihiutaleita ja kinoksia. Tässä suhteessa kirja edustaa Huthin ajamaa visuaalista runoutta, vaikka kirjassa ei varsinaisia kuvia olekaan. Kansikin koostuu kirjaimista ja sanoista.

Näin loskakeleillä on hyvä muistuttaa itseään siitä, ettei nykytalvi ole pelkkää loskaa ja räntäsadetta. Se on myös kauneutta.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *