Elokuvasta Che: El Argentino

Vallankumoustaisteilija Ernesto ”Che” Guevaran (1928-1967) nimi ja naama ovat tuotemerkkejä. Marxilaisia aatteita kannattanut Guevara varmasti kääntyisi haudassaan, jos tietäisi kuinka hänet on kapitalistisessa maailmassa tuotteistettu. On paitoja, pinssejä, laukkuja, kyniä, kaikkea maan ja taivaan välillä. Vallankumous elää, mutta vääristyneenä.

Nyt on sitten elokuvakin. Onneksi Che ei sorru perinteisiin suuren elokuvan kliseisiin: siinä ei ole käytetty amerikkalaista rahoitusta, suurin osa dialogista on espanjaksi, eikä kyseessä ole yksioikoinen ylistyselokuva.

Che on jaettu kahteen osioon, jotka kestävät yhteensä neljä tuntia. Ensimmäinen, El Argentino, käsittelee Guevaran ja Fidel Castron vallankumoustaistelua Kuubassa. Jälkimmäisessä elokuvassa Guevara nähdään Boliviassa, jossa hän kohtasi loppunsa.

Nimiroolia esittävä Benicio Del Toro palkittiin Cannesin edellisillä filmifestivaaleilla ansaitusti parhaan miesnäyttelijän palkinnolla. Hänen karismansa kantaa ja vie elokuvaa eteenpäin, vaikka hyvin näyttelee Castroa esittävä Demián Bichirkin. On mielenkiintoista, että vaikka Del Toro on tunnettu näyttelijä, se ei haittaa illuusiota. Tapahtumiin uppoutuu, eikä katsoja välillä tunnu katsovan elokuvaa ollenkaan.

Niinikään on mukava nähdä, että ohjaaja Steven Soderberg on palannut vakavampien elokuvien pariin. Ocean’s-elokuvia kun alkaa olla jo enemmän kuin tarpeeksi. Che on Soderbergin paras työ sitten Trafficin. Se miellyttänee monia katselijakerroksia, koska se on toiminnallinen mutta herättää myös ajatuksia. Eri aikatasot on rytmitetty mestarillisesti.

Toisaalta ohjaajan lupaukset Guevaran puolueettomasta tarkastelusta eivät aivan toteudu El Argentinossa. Ehkä toisessa osassa, joka tiettävästi on ensimmäistä synkempi, nähdään vallankumoustaisteilijan makaaberimpia puolia. El Argentinossa Guevara on pelkästään sympaattinen, viisas ja sydämeltään hyvä ihminen, joka pakon edessä joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja. Hän on ihanteellisesti kansan puolella.

Toisissa käsissä kiehtova aihe olisi kuitenkin varmasti mennyt hukkaan. Hieno käsikirjoitus, osaava pääosanesittäjä ja hyvä ohjaaja tuovat Che Guevaran lähelle. Parasta El Argentinossa on kuitenkin sen maanläheisyys. Se ei ole pompöösi Hollywood-elokuva, vaan kertoo ihmisestä ja ihmisistä. Kyseessä on yksi vuoden 2008 parhaista suurista tuotannoista.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *