Andrea Pirlosta

Andrea Pirlo on
ilmoittanut lopettavansa uransa ensi vuonna Brasiliassa pelattavaan jalkapallon maailmanmestaruusturnaukseen.
Kesällä 2014 koetaan tunteikkaita hetkiä, kun Pirlo, eräs Italian arvostetuimmista urheilijoista, poistuu parrasvaloista. Saapasmaalainen keskikenttämies
kuuluu niihin harvoihin pelaajiin, joilla näyttää olevan loputtomasti aikaa kentällä.
Pirlo ei pallon saadessaan hätäile, vaan tekee ratkaisun kaikessa rauhassa. Hän
muistuttaa tässä suhteessa vastaavia legendoja, kuten Jari Litmasta, Juan Román
Riquelmeä ja Zinedine Zidanea, jotka tunnettiin ennen kaikkea kärsivällisyydestä.
Prässäämisen lisääntyminen on johtanut tilan vähenemiseen kentällä. Pelaajan on
tehtävä ratkaisunsa hetkessä, mistä syystä Pirlon kaltaisista peliä rytmittävistä
kapellimestareista on tullut painonsa arvoisia kullassa. Italialainen aloitti
uransa Bresciassa vuonna 1995. Sieltä matka jatkui Inter Milaniin, AC Milaniin
ja lopulta Juventukseen, jonka riveistä hän siirtyy pian nauttimaan
ansaituista eläkepäivistä.
The Guardian kirjoitti kesäkuisessa artikkelissa, että Pirlo pudotettiin
nykyiselle tunnetulle pelipaikalleen keskikentän pohjalle valmentaja Carlo Ancelottin
toimesta vasta vuonna 2002. Ennen häntä peluutettiin ylempänä, varsinaisten hyökkääjien
takana. Sopivan paikan löydyttyä Pirlo alkoi onnistumaan eräässä tavaramerkissään,
millintarkassa vapaapotkussa. Viimeisimmän erikoistilannemaalin hän teki
sadannessa maajoukkuepelissään Meksikoa vastaan Maracanã-stadionilla
Confederations Cupissa. Gazzetto
dello Sportissa
todettiin: ”Hän on valo, majakka, aurinko. Andrea Pirlo on
vertauskuvien inspiroija ja adjektiivien aiheuttaja. Mutta ennen kaikkea hänen
taitonsa ilmenee hänen kyvyssään jättää meidät kaikki sanattomiksi.”
Pirlo on eräs harvoista parrakkaista ammattijalkapalloilijoista. Hän on
tervetullut poikkeus aikana, jolloin monet pelaajat näyttävät tatuoiduilta maitonaamoilta. Pirlon rauhallinen olemus, yhdistettynä partaan ja tuuheaan
tukkaan, on saanut jotkut kutsumaan häntä filosofiksi. Marcelo Lippin mukaan Pirlo on hiljainen johtaja, joka puhuu jaloillaan. Zbigniew Boniekin mielestä pallon syöttäminen Pirlolle on kuin kätkisi sen kassakaappiin, jossa peliväline pysyy turvassa.
Pirlon hiljattain ilmestynyt elämäkerta, René Descartesin kuuluisalla
ajatuksella nimessään leikkivä Penso quindi gioco (Ajattelen, siis pelaan),
vahvistaa käsitystä parrakkaasta italialaisesta järkevänä ihmisenä, joka pohtii asioita
keskivertourheilijaa enemmän. Alessandro Alciaton kirjoittamasta ja Pirlon
sanelemasta kirjasta selviää monia kiinnostavia asioita, ja onkin harmi ettei
sitä todennäköisesti tulla kääntämään suomeksi. Kielitaitoiset voivat tutustua
alkukieliseen teokseen tai englanninnokseen, joka julkaistaan myöhemmin.
Aniharva jalkapalloilija on älykkö, eikä Pirlostakaan Penso quindi giocon perusteella
saa leivottua filosofia. Hän kertoo kirjassa muun muassa maanisista
videopelisessioista, joissa hän otti AC Milanissa pelatessaan mittaa hyvästä
ystävästään Alessandro Nestasta. Toisaalta Pirlo puhuu järkevästi ylistäessään
menestysvalmentaja Josep Guardiolaa, jota suurisuinen Zlatan Ibrahimović pyrki solvaamaan kutsumalla häntä filosofiksi. Filosofina olemisessa ei ole Pirlon mielestä kuitenkaan mitään pahaa, mitä moni miljonääriurheilija tuskin myöntäisi.
Muutama vuosi sitten juorulehdet levittivät huhua, jonka mukaan Pirlo on romani,
mutta tämä laajalle levinnyt tieto kielletään elämäkerrassa. Pirlolla ei ole
mitään romaneja vastaan, mutta hän toteaa olevansa sataprosenttisesti
brescialainen ja lombardialainen. Tällainen juurien korostaminen ja nurkkakuntaisuus
on Italiassa tärkeää, koska maa yhtenäistyi vasta vuonna 1861 ja koostui sitä
ennen keskenään kilpailleista pienistä kuningaskunnista. Mielenkiintoista kyllä,
Pirlo määrittelee Penso quindi giocossa Italian kauniiksi koneeksi, joka koostuu
huonosti yhteen sopivista osista. Hän kertoo pitävänsä Italian maajoukkueesta, jossa on voittanut muun muassa maailmanmestaruuspokaalin.
Uransa lopetettuaan Pirlon odotetaan vetäytyvän viinitilalleen Lombardiaan.
Italiassa kaikki ovat tunnetusti kulinaristeja, mutta oman viinin tekeminen on maan jalkapalloilijoiden keskuudessa silti harvinaista. YouTubesta voi
katsoa lyhyen videon, jossa vieraillaan Pirlon tiluksilla. Kultivoitunut
maistelu sopii hyvin mielikuvaan herrasmiespelaajasta, joita on nykyään
valitettavan vähän. Onneksi viimeistä potkua ei ole vielä annettu.
Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *