Enpä ajatellut tänäänkään

Maamme johtava taloustiedekriitikko Lauri Holappa iskee jälleen. Kohteena ei tällä kertaa ole ainoastaan tavanomainen taloustieteilijoiden ja kapitalistien salaliitto vaan järjen käyttö yleensä. Holappa esittää Nyt-liitteen kolumnissaan, etteivät ihmiset saisi uskoa tieteellistä konsensusta vaan kaikkien pitäisi itse arvioida mikä argumentti kulloinkin on vakuuttavin.

Holappa on havainnut, että hänet samaistetaan muiden tieteenalojen humpuukimaakareihin, kuten homeopaatteihin, rokotevastustajiin ja ilmastomuutoksen kieltäjiin. Kuten homeopaatit, Holappa omalaatuisine ajatuksineen on tieteellisen konsensuksen ulkopuolella. Miten päästä eroon tästä ikävästä viiteryhmästä?

Holappa valitsee erikoisen strategian. Hän väittää, että tieteellinen konsensus on toki oikeassa rokotteiden ja ilmastonmuutoksen suhteen, mutta vain sattumalta. Se, että tutkijoiden suuri enemmistö on sitä mieltä, että rokotteet ovat hyödyllisiä, ei ole Holapan mukaan mikään syy uskoa rokotteisiin. Se, että tiedeyhteisö sattuu olemaan oikeassa mitä tulee ilmastonmuutokseen, ei tarkoita että sitä pitäisi kuunnella muissa asioissa. Ja siksi vaikka kukaan alan tutkija ei usko Holappaa, hän on kuitenkin oikeassa.

Holappa jättää epäselväksi, millä perusteella meidän sitten pitäisi arvioida rokotteita tai taloustiedettä. Ilmeisesti arviointi pitäisi jotenkin suorittaa ottamatta huomioon tiedeyhteisön mielipidettä. Miksi? Holappa kertoo meille, että konsensusta kuunneltaessa sorruttaisiin filosofiassa argumentum ad populum -nimellä tunnettuun virhepäätelmään.

On ilmeistä, että latinankielisestä käsitteistöstä huolimatta tässä ei ole mitään järkeä. Yksi tärkeimmistä oppimisen muodoista on katsoa mitä muut tekevät. Jos kukaan muu ei työnnä kättä sirkkeliin, ehkä käden työntäminen sirkkeliin ei ole niin hyvä idea. Erityisen huonosti periaate soveltuu tieteeseen.

Tieteeseen kuuluu olennaisesti erikoistuminen. Tieteentekijät perehtyvät oman erityisalansa kysymyksiin ja väittelyä käydään toisten samaan asiaan erikoistuneiden kanssa. Parhaatkin meistä voivat erikoistua vain muutamiin asioihin. Kaikissa muissa asioissa meidän täytyy luottaa siihen, että tieteellinen prosessi useimmiten tuottaa järkeviä vastauksia. Tämä ei ole sokeaa uskoa auktoriteetteihin vaan perusteltua uskoa tieteen toimintaperiaatteisiin. Olisi älytön ajatus, että meidän kaikkien täytyisi osallistua säieteoriaa tai epigenetiikkaa koskeviin keskusteluihin.

Holappa sanoo, että tieteellisessä keskustelussa on vain yksi sääntö: paras argumentti voittaa. Kenties, mutta kenttä, jolla argumentit taistelevat, on alaan erikoistuneiden tieteilijöiden keskustelu, eivät tupaillat tai Nyt-liitteen kolumnit. Se, että suurin osa tutkijoista on jotakin mieltä, tarkoittaa juuri sitä, että tietty argumentti on voittanut niiden ihmisten keskuudessa, joiden mielipiteellä on väliä.

Tietenkin kaikenlaista keskustelua saa olla, myös tieteestä. Mutta tärkein keskustelu tieteen kannalta on tieteentekijöiden välistä. Merkittävä syy siihen, etteivät oikeat tieteentekijät halua jutella Holapan kanssa lehtien palstoilla on luultavasti se, että heillä on kiire osallistua näihin oikeasti tärkeisiin keskusteluihin. Myös Holappa on tervetullut esittämään näkemyksiään sinne, missä tieteestä oikeasti keskustellaan.

Holappa jatkaa vielä toteamalla, että tieteelliseen konsensukseen perustuva ajattelutapa on helppoa kaapata palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä. Todellisuudessa asia menee tietenkin aivan päinvastoin. Holappalainen näkemys on, että kenen tahansa ajatukset voivat olla oikeita yhtä hyvin kuin tiedeyhteisönkin, kunhan argumentit kuulostavat hyviltä. Nimenomaan tällainen ajattelutapa on helppo kaapata palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa eilinen Holappa-ilta, jossa vieraana on ministeri Antti Rinne. Rinne ei varmaankaan ollut paikalla, koska haluaa taloustieteen uudistuvan, vaan koska Holapan näkemykset sattuvat yksiin hänen poliittisten tavoitteidensa kanssa.

Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Juuri noin. Jos tiedeyhteisöstä 97 % pitää ilmastonmuutosargumentteja parhaina argumentteja, ilmastonmuutosteoria on paljon todennäköisemmin lähellä totuutta kuin se teoria, jonka argumentteja Holappa tai minä pidän parhaina. Sama koskee taloustiedettä, jossa talouspoliitikko Holappa ei ole lainkaan merkittävä tutkija, vaan hänen painokertoimensa siinä tiedeyhteisössä on ehkä 0,0000001.

    Tieteellinen metodi on vähiten epäluotettava keino lähestyä totuutta, ja tiedeyhteisön valtakannat sekä parhaiden tiedelehtien tutkimusyhteenvedot ja pääkirjoitukset ovat vähiten huonoja keinoja tunnistaa "parhaat argumentit" ja tieteellisen metodin parhaiksi löytämät teoriat, ei minun tai Holapan arvio.

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Älkää sekoittako yhteiskuntatieteitä (esim. taloustiede) ja luonnontieteitä (esim. fysiikka) menetelmiltään keskenään.

    • 2.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Yhdyn jäljempänä kommenttiketjussa esitettyyn kysymykseen. Voisitko tarkentaa? Olemme näet täällä Asiattomassa taipuvaisia ajattelemaan, että tieteessä on nimenomaan kysymys siitä, että sovelletaan samaa lähestymistapaa tutkimuskohteesta riippumatta.

    • 2.2

      Urkki sanoo

      Poliittisessa taloustieteessä, kuten niin usein politiikassakin, taidetaan kyllä soveltaa sitä lähestymistapaa, joka johtaa ennalta päätettyyn tulokseen.

    • 2.3

      Anonyymi sanoo

      Voin tarkentaa, mutta tuskin se teidän ajatteluun vaikuttaa: 1) Älkää käyttäkö yhteiskuntatieteissä luonnontieteellisiä analogioita (esim. rokotteet, säieteoria, epigenetiikka). En usko että ymmärrätte juurikaan luonnontieteistä.

      2) Luonnontieteellinen menetelmä eroaa huomattavasti ihmistieteistä, joten "tieteellisen prossesin", tuotetun tiedon ja argumenttien arviointi eroaa myös luonnontieteissä ja ihmistieteissä (yksinkertaisin esimerkki erosta on kontrolloidut kokeet ja hypoteesien vahvistaminen, ja vastauksena heti: ei, mikrotalouden tilastollinen menetelmä ei ole kontrolloitu koe…)

      3) Yhteiskuntatieteiden sisällä tuotettua tietoa (="tieteentekijöiden välinen keskustelu") tulee arvioida ihmistieteellisistä lähtökohdista. Esim. taloustiedettä arvioidaan eri tavalla kuin lääketiedettä. Taloustiede on aina normativiisempaa.

    • 2.4

      sanoo

      Parahin Anonyymi,

      Kiitos tarkennuksista. Kohdan 1) alku on vain aiemmin toteamasi toistamista. Kirjoituksessa juuri todettiin, että meidän olisi älytöntä ruveta arvioimaan säieteoreettisia argumentteja, koska emme tiedä fysiikasta tarpeeksi.

      Kohdan 2) aluksi toistat taas väitteen jota sinun piti perustella, eli että luonnontieteet poikkeavat jotenkin merkittävästi ihmistieteistä. Jos väitteesi on, että luonnontieteet perustuvat aina kontrolloiduille kokeille, se ei tietenkään pidä paikkaansa, kuten evoluutiobiologia, meteorologia, tähtitiede jne. osoittavat. Kontrolloituja kokeita on myös täysin mahdollista järjestää ihmistieteissä. Pari linkkiä taloustieteelliseen kokeelliseen tutkimukseen (nämä linkit esitetty jo aiemmin tässä blogissa) https://www.aeaweb.org/articles.php?doi=10.1257/jep.25.3.3
      http://home.cerge-ei.cz/richmanova/UPCES%5CLevitt,%20List%20-%20Field%20experiments%20in%20economics.pdf
      Tieteen määritelmässä keskeistä ei ole se, onko kohteesta saatavissa kokeellista vai havaintoaineistoa. Keskeistä on, että kaikkea saatavissa olevaa informaatiota hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

      3) Jälleen toistat sen väitteen, mitä sinun piti perustella. Kysymys oli juuri miksi ihmistieteellistä tietoa pitäisi arvioida eri tavalla kuin lääketiedettä. Meidän mielestämme ei pitäisi. Tiede on tiedettä, sitä määrittää menetelmä, eikä tutkimuskohde. Taloustiedettä pitää arvioida aivan samoin perustein kuin lääketiedettä, ja ne tutkimukset jotka eivät tällaista arviota kestä, ovat huonoa tutkimusta. Ei ole mitään syytä, miksi yhteiskuntatiede olisi sen "normatiivisempaa" kuin muukaan tiede.

    • 2.5

      Anonyymi sanoo

      1) En sanonutkaan että teidän pitäisi arvioida fysiikkaa, vaan että älkää käyttäkö niitä analogioissa.

      2) Pakko kysyä: Oletko tosissasi että sinun mielestäsi luonnontieteet eivät poikkea ihmistieteistä? Ja taas väärin ymmärretty pointti. En sanonut luonnontieteiden perustuvan aina kontrolloiduille kokeille. Se on vain selkeä ero näin yleistyksen tasolla luonnontieteiden ja ihmistieteiden välillä. Havaintoaineiston ja kokeellisen aineiston ero: yleistettävyys.

      Pystytäänkö mielestäsi ihmistieteissä järjestämään yleistettäviä kontrolloituja kokeita?

      3) Nyt sinä toistat omaa väitettäsi ("tiede on tiedettä" jne). Tiedettä määrittelee juurikin tutkimuskohde, josta pyritään saamaan tietoja eri menetelmiä ja dataa käyttäen. Mahdollisuus käyttää menetelmiä riippuu juuri tutkimuskohteesta. Esim. et voi luoda vaihtoehtoista maailmaa, jossa muuten kaikki samalla tavalla, ceteris paribus, mutta palkkoja lasketaan 5% ja katsotaan seurauksia.

      Voitko perustella minkä takia taloustiedettä pitäisi arvioida samoin perustein kuin lääketiedettä?

      Btw. tuntuu kommenteistanne päätellen, että ymmärrätte eron luonnontieteen tietynasteisen determistisen järjestelmän (vaikka nyt pilkunviilauksenne takia sanotaan tämänkin olevan yksinkertaistus) ja todennäköisyyksiin perustuvan järjestelmän välillä, joka usein syntyy juuri ihmisten interaktioista. Mutta ymmärrettekö esim. sen, että vaikka oletamme ihmistieteisiin pätevän ja pystyttävän soveltavan todennäisyyksiin perustuvaa järjestelmää, emme pysty tulevaisuuden suhteen näitä todennäköisyyksiä määrittämään? Tai että jopa menneisyyden havaintoaineiston suhteen jakaumaoletukset (esim. normaali (luonnon järjestelmä) vai ei normaali (ihmisen järjestelmä) määrittävät paljon siitä, miten datan ymmärrämme?

    • 2.6

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Vastaukset kohtaan 2): Olen tosissani. En vieläkään ymmärrä mitä tekemistä kontrolloiduilla kokeilla on ihmistieteiden ja luonnontieteiden erottelussa. Tähtitieteellisten ja evoluutiobiologisten kokeiden järjestäminen on aika vaikeaa, monien taloustieteellisten kysymysten kokeellinen tarkastelu verrattain helppoa. Ehditkö jo käydä lukemassa kaksi edellisessä kommentissani olevaa linkkiä taloustieteellisiin kokeisiin? Kokeellinen tutkimus ei mitenkään ole edellytys tieteen tekemiselle.
      Taloustiedettä pitäisi arvioida samoin perustein kuin lääketiedettä, koska lääketiedettä pitää arvioida samoin perustein kuin lääketiedettä, samoin kuin biologiaa, fysiikkaa, kemiaa jne. Tieteellinen lähestymistapa on sama tutkimuskohteesta riippumatta. Tiedettä määrittää menetelmä, ei tutkimuskohde.
      Sillä, mallinnetaanko jotakin asiaa deterministisellä vai stokastisella mallilla ei ainakaan ole mitään tekemistä tämän kanssa. Ihmistieteissä käytetään joskus deterministisiä malleja, joskus stokastisia, niin kuin luonnontieteissäkin. Esimerkiksi kaikki tutkimukset, joissa sovelletaan tilastotiedettä, käyttävät stokastista mallintamista riippumatta mistä tieteestä on kysymys.

    • 2.7

      Anonyymi sanoo

      Parahin Katsastaja,

      Et vastannut kysymyksiini. Jos et ymmärrä mitä tekemistä tiedon keruulla ja sen yleistettävyydellä (kokeet, havainnointi jne) on tutkimuskohteen kanssa, sinun ei pitäisi kommentoida tieteentekoa 😀 Taloustieteellinen koe ei ole luonnontieteellinen, enintään pyrkii (virheellisesti) sitä jäljittelemään.

      Lisäksi tässähän täysin kehäpäätelmä eikä mitään sisältöä:

      "Taloustiedettä pitäisi arvioida samoin perustein kuin lääketiedettä, koska lääketiedettä pitää arvioida samoin perustein kuin lääketiedettä"

      öö mitä? Tieteellinen lähestymistapa ei voi olla sama tutkimuskohteesta riippumatta, sillä tutkimuskohteet eivät ole samanlaisia luonteiltaan. Sehän on kategorisen ihmis/sosiaalitieteet ja luonnontietet välisen jaottelun tarkoitus. Esim. ihmistieteissä tutkimuskohteet ovat muuttuvia ja normatiivisia, ja jopa tietyssä mielessä relativistisia.

      Ihmistieteissä ei tulisi käyttää determistisiä malleja. piste. Jos olet toista mieltä, haluaisin kuulla hyvät perustelut, muut kuin että "determistisiä malleja tulisi käyttää, koska niitä käytetään" tms

      Ihmistieteissä käytetään väärin tai ymmärretään väärin stokastistisiin malleihin ja menetelmään perustuvat todennäköisyydet ja tutkimuskohteen jakaumat. Se että ihmistieteiden kohteet voidaan yleisesti määrittää sisältävän todennköisyyksiä (tämäkään ei näin yksinkertaista, sillä jälkikäteen todennäköisyyksien määrittely jo sanan todennäköisyys-mielessä hiukan kyseenalaista) ei tarkoita että näitä voitaisiin 1) etukäteen tietää ja 2) pystymään määrittämään dataa tai ilmiöitä käsitellessä tai sen luonteesta johtaen. Totesin saman jo viime kommentissa. Esim. taloustieteessä tehdään jo ihan perustason matemaattiminen virhe, kun sekoitetaan keskekään (matemaattisesti) riskit ja epävarmuus.

    • 2.8

      sanoo

      Ei ole mitään kategorista erottelua ihmis-/sosiaalitieteiden ja lääketieteen välillä. Jos lääketiedettä pitää arvioida jollakin perusteella, samalla perusteella tulee arvioida myös taloustiedettä. Eli lyhennettynä: taloustiedettä pitää arvioida kuten lääketiedettä, koska lääketiedettä pitää arvioida kuten lääketiedettä. Mitä tulee determinismiin ja stokastiikkaan, on kerta kaikkiaan mahdotonta ymmärtää mistä ihmeestä puhut. Missään tapauksessa stokastisten ja determinististen mallien käyttö ei ole merkityksellinen tekijä yhteiskunta- ja luonnontieteiden erottelussa. Esimerkiksi epävarmuuden mallintaminen tapahtuu stokastisten mallien avulla olipa tiede sitten mikä hyvänsä.

    • 2.9

      Anonyymi sanoo

      Eli et löydä perusteluita väitteillesi tai vastaa kysymyksiini vain väitteillä että "ei ole" tms. Teidän alkuperäiseen juttuun liittyen tässä hyvä esimerkki muuten virheellisestä argumentoinnista:

      "Taloustiedettä pitää arvioida kuten lääketiedettä, koska lääketiedettä pitää arvioida kuten lääketiedettä"

      X = Y, koska Y = Y?

      Valitettavaa että et ymmärrä mitä yritän sanoa. Ehkä tämä viesti aukenee joskus, toisaalta edes kokeneet tiedontuottajat eivät tuota aina ymmärrä. Myöntäminen ettei tiedä jotain on tarpeellista ja siihen tulisi kannustaa, jotta osataan sanoa mitä tiedetään. Mutta on sääli, että tiedot perusrakenteista eivät ole hallussa, kun samalla kommentoidaan ajankohtaisia aiheita. Siksi alunperin kommentoin vain lyhyesti, että älkää sekoittaku luonnontieteellistä ja ihmistieteellistä menetelmää keskenään.

      btw vielä asiasta: epävarmuutta ei pysty mallentamaan etenkään ihmistieteissä matemaattisesti (tämä eri asia kuin se, että sitä virheellisesti kuitenkin tehdään), sehän on juuri se virhe mistä puhun 😀

    • 2.10

      Anonyymi sanoo

      Luulen, että tässä parahin anonyymi on nimenomaan sekoittanut epävarmuuden käsitteen tieteellisiin menetelmiin. 'Kovissa' luonnontieteissä usein tulosten virhe on niin pieni, ettei sillä ole näkyvää vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Esimerkiksi elektronin varauksen epävarmuutta ei tarvitse ajatella sähkölaskun suuruutta selvitellessä.

      Sen sijaan monissa 'ihmistieteissä' tulos on usein samaa suuruusluokkaa virheen kanssa. Esimerkiksi jokin ruoka saatetaan määritellä terveelliseksi jos sen terveysvaikutukset ylittävät sen myrkyllisyyden (lohi…). Tulosten manipulointi on myös helpompaa esim. lääketutkimuksissa, mutta silloin tutkimus on muuttunut epätieteelliseksi.

      Eli tavalliselle pallon tallaajalle kovat luonnontieteet näyttävät tarkoilta ja toistettavilta, kun taas ihmitieteen tulokset näyttävät epätarkoilta ja subjektiivisilta. Ero aiheutuu usein siitä miten tulokset julkaistaan.

    • 2.11

      Anonyymi sanoo

      Mitä tarkoitat epävarmuuden käsitteen sekoittaminen tieteelliseen menetelmään? Tämä ei nyt oikein avaudu. Epävarmuutta ei pystytä matemaattisesti mallentamaan. Ja todennäköisyyksien laskennassa tehdään usein virheitä. Suurin on sekoittaa epävarmuus ja "riski" keskenään.

      Muuten kommentiisi liittyen, juurihan kirjoitin todennäköisyyksistä (stochastic system). Jos luulet että kyseessä tiedon julkaisun erot tiedon tuotossa, olet hyvin hakoteillä. Se että ihmistieteissä tehdään matematiikkaan ja logiikkaan liittyviä perusmenetelmävirheitä, ei tarkoita etteikö virheitä olisi luonnontieteissäkin. Itseasiassa tilastollisissa menetelmissä tehdään juuri biologiassa monia perusvirheitä. Kommenttini tarkoitus on tuoda esille, että Katsastajat eivät sekoittaisi arvioissaan luonnontieteellistä ja ihmistieteellistä keskenään. En väitä etteikö virheitä olisi.

      Liittyen vielä mainitsemiisi "riskeihin": Luonnollisissa ilmiössä usein yhden casen vaikutus on skaalariippuvainen (ei aina, mutta usein), ihmisen järjestelmissä samanlaista skaalariippuvaisuutta ei ole (ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Tämä selittää kommenttisi alkuosan "vaikutusta jokapäiväiseen elämään" (law of the big numbers kuten sanotaan). Mutta juuri tämän takia meidän tulee olla tarkoina, missä, miten ja millä tavalla todennäköisyyksiä, jakaumia, tilastollisia menetelmiä jne käytetään

    • 2.12

      Anonyymi sanoo

      Tää on iha ykköstä. Kirjoittajan mielestä ihmistieteet ja luonnontieteet, kuten biologia, ovat erilaisia. Ilmeisesti ihminen ei ole osa luontoa. Tätä en olisi itse tajunnut. Onneksi kirjoittaja antaa vielä vinkkejä siitä, miten tiedettä pitäisi tehdä. Uskali Mäen huippuyksikkö palkkaa ihmisiä, jotka tietävät miten taloustiedettä pitäisi tehdä, vaikka eivät ole sitä itse koskaan tehneet. Jollet jo ole töissä huippu1kössä hae ihmeessä.

    • 2.13

      Anonyymi sanoo

      Anonyymi 3.12: Vielä tarkennuksena: Ihminen on tietenkin osa luontoa. MUTTA: ihmisen järjestelmät eivät ole luonteeltaan samanlaisia kuin luonnon järjestelmät (esim. jakauma). Lue tarkkaan aikaisemmat viestit niin ehkä ymmärrät asian.

  3. 3

    sanoo

    Vähän outoa kritiikkiä Holapan tekstiä kohtaan. Ilmeinen tosiasia, että tiedekonsensus on usein väärässä. Tiede kehittyy, välillä hitaasti, välillä loikkauksin. Kenneth/Rogoff-keissi, tai eurooppalainen keskustelu eurosta ennen sen käyttöönottoa ja aika moni muu keissi tukee ajatusta, että konsensukseen vetoaminen on vaarallista, johtaa huonoihin ratkaisuihin ja toimii tulppana tieteen kehittymiselle. Se, että asia pitää olla perusteltavissa argumentilla ja datalla ei mielestäni ole mitenkään outo ajatus. Se, että järkevän puheenvuoron esittäjä on Holappa, ei tee puheenvuoron sisällöstä hölmöä.

    Ymmärrän, että monia häiritsee Holapan tyyli. Epäilen kuitenkin, että mitään ongelmaa ei olisi, jos hänen viestinsä olisi päinvastainen. Moni totaalinen amatööri ja jotkut ammattilaisetkin vaativat austerity-linjaa. Jos Holappa liittyisi EK-setien ja mattivanhasten leiriin ja kuvittelisi kansantalouden olevan kotitalous, en usko, että hänen persoonansa herättäisi minkäänlaista keskustelua. Päinvastoin, monet nykyään häntä inhoavat pitäisivät häntä järkevänä. Siedetäänhän meillä Risto EEJII Penttilää, Jouko Marttilaa ja tsiljoonaa muuta ärsyttävää, välillä heikosti argumentoivaa henkilöä.

    • 3.1

      sanoo

      Parahin Juhani,
      Tiedekonsensus on joskus väärässä. Mutta tiedekonsensuksesta poikkeavat mielipiteet ovat väärässä paljon useammin. Kun tiedekonsensus on väärässä, korjausliike tulee yleensä tiedeyhteisön sisältä, eikä ulkopuolisilta Havukka-ahon ajattelijoilta. Tieteellisessä keskustelussa ei tietenkään voi vedota pelkkään konsensukseen, mutta on selvä että niin arkielämässä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin tieteellinen konsensus on hyvä lähtökohta. Ei siksi, että se on erehtymätön, vaan siksi että se erehtyy harvemmin ja siinä on sisäänrakennettu virheenkorjausmekanismi.
      Usko tieteeseen ei siis ole sokeaa auktoriteettiuskoa. Se on uskoa tieteeseen prosessina, joka epätäydellisyydestään huolimatta on osoittautunut erittäin hyödylliseksi tiedon tuottajaksi. Vaikka emme ole kaikkien alojen asiantuntijoita emmekä ymmärrä kuin korkeintaan pienen osan tieteellisestä argumentoinnista, voimme ymmärtää miten tiede toimii ja siksi luottaa sen tuottamaan tietoon.
      Tieteelliset tosiasiat ja tieteellinen todistaminen ovat vain toinen nimi tieteelliselle konsensukselle. Joka uskoo, että jotain voidaan edes jossakin määrin osoittaa tieteellisesti, uskoo tieteelliseen konsensukseen. Tieteelliset tosiasiat eivät ole mitään muuta kuin asioita, joista suurin osa tieteilijöistä on samaa mieltä.
      Asioiden täytyy olla perusteltavissa argumenteilla ja datalla toisille tieteentekijöille. Tieteen tuloksia ei tarvitse joka kerran todistaa uudestaan televisionkatsojille tai Nyt-liitteen lukijoille.
      Asiattomalla ei ole mitään julkisen talouden linjaa. Asiattomassa ei ole koskaan väitetty, eikä tulla väittämäänkään, että EK:n tai muiden julkisuudessa esiintyvien edunvalvojien mielipiteisiin kannattaa yleensä luottaa tai että ne perustuvat johonkin vedenpitävään tieteelliseen argumentointiin.
      Kirjoituksessa ei myöskään lainkaan viitattu Holapan persoonaan. Asiattoman väellä ei itse asiassa ole aavistustakaan hänen persoonastaan eikä mitään syytä uskoa, etteikö hän henkilönä olisi mitä viehättävin.

    • 3.2

      sanoo

      Korostettakoon, että epäilyni kaksoisstandardeista ei koskenut Asiatonta, vaan aiheen ympärillä muualla vellonutta keskustelua. Passiivia käyttäessäni ilmeinen vaara on, että asian voisi ymmärtää tältä osin väärin, ja hyvä, että tuli selvitetyksi.

      Oma näkemykseni on, että iso osa nopealiikkeisemmästä taloustutkimuksesta on karannut journaaleista, julkaisuista ja kirjoista working-papruihin, pankkien ja muiden instituutioiden tuottamaan vertaisarvioimattomaan tutkimukseen sekä blogeihin.

      Perinteinen tieteenteon tapa on rikki tietyillä sovellusalueilla. Tieteellistä konsensusta jostain asiasta ei välttämättä ole ehtinyt edes syntyä, kun tilanne on jo ohi, tai konsensus on vanha ja toisenlaisen regiimin aikana syntynyt. En ole case Holappaan perehtynyt ollenkaan. Mielestäni tässä keskusteltu artikkeli oli hyvä muistutus siitä, että tieteellinen konsensus saattaa joskus olla väärässä, ja että asioita pitää kyseenalaistaa. "Crackpot crankin" ja uteliaan skeptikon välinen ero voi olla joskus hyvin pieni.

  4. 4

    Anonyymi sanoo

    Vaikeneeko Asiaton lehdistökatsaus tämän kirjoituksenne logiikan mukaan tulevaisuudessa siis kaikista aiheista, jotka eivät suoranaisesti koske tieteenalanne malleja? Suuri osa bloginne kirjoituksista käsittelee aiheita, joita tutkitaan pääasiallisesti muilla tieteenaloilla, kuten sosiaalipolitiikassa, yhteiskuntapolitiikassa ja tiedotusopissa.

    • 4.2

      Anonyymi sanoo

      Parahin Katsastaja,

      Olisikohan kuitenkin parasta vaieta asioista, joita ei ymmärrä?

    • 4.3

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Olet oikeassa, innostuimme liikaa. Lupaamme pyhästi vaieta kaikesta, mitä emme ymmärrä. Tai jos emme vaikene vaikkemme ymmärräkään, niin emme myöskään vaikene siitä ettemme ymmärrä.

    • 4.4

      Anonyymi sanoo

      Onhan se ymmärrettävää, että Apusen Masan seireenilaulua kuunnellessa usko omiin kykyihin on loputon, vaikka kuinka olisi vaikkua korvissa.

    • 4.5

      Anonyymi sanoo

      Minä odotan Katsastajilta objektiivisia kommentteja ja mielenkiintoisia aloitteita keskusteluille. Mitä tulee Apuseen, hän tarvitsisi "apua" yksipuolisiin näkemyksiinsä.

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Ansiokasta analyysiä, mutta samalla taistelua tuulimyllyjä vastaan. Kolumnissaan Holapan keskeisin väite on kritisoida argumentum ad populum -virhepäättelyä, ei tiedeyhteisön konsesusta sinällään. Toisaalta on ihan relevanttia Katsastaja H:n tavoin kysyä, miksi tämä ei ole ns. tavalliselle ihmiselle riittävä peruste hyväksyä kulloinkin käsiteltävä väite. Ne argumentit, jotka ovat yhteisön vakuuttaneet, eivät välttämättä aukene lainkaan sen ulkopuoliselle. Siitä ei tarvitse päätellä näiden argumenttien olevan virheellisiä.

    Jos Katsastaja H yrittää esittää, että tiedeyhteisön konsesus tarkoittaa samaa kuin erehtymättömyys, ollaan hakoteillä. Konsesus voi osoittautua vääräksi. Paremman evidenssin puuttuessa ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa näin käyvän.

    Onneksi kaikki eivät tosiaan ole kaiken asiantuntijoita. Eivät edes tieteenfilosofian. Tutkimusta, hyvää sellaista, voi tehdä tietämättä aivan tarkkaan, miksi menetelmät ovat luotettavia. Silloin on ihan relevanttia uskoa siihen, mitä asiaan todella perehtyneet aiheesta sanovat.

    Summa summarum: Hyviä huomioita Katsastaja H:lta. Mutta ihan alimpaan helvettiin ei taida Holappakaan joutaa. Ei mitään niin hyvää, ettei jotain pahaa.

    • 5.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Holapan keskeinen väite on kritisoida argumentum ad populum -virhepäätelmää ja meidän keskeinen tarkoituksemme oli kritisoida argumentum ad populum -virhepäätelmä -virhepäätelmää. Järkevä ihminen käyttää päätöksiä tehdessään hyödyksi kaikkea informaatiota, jota on saatavilla. Keskeinen informaation lähde ovat muut ihmiset. Ainoa kriteeri muiden kuuntelussa ei tietenkään ole tietyn näkemyksen kannattajien lukumäärä. Mutta silläkin on väliä. Kun näkee leijonan ensimmäistä kertaa on ihan järkevää juosta pakoon vain koska kaikki muutkin juoksevat.
      Mutta kirjoituksessa ei edes puhuttu siitä, miten järkevää on seurata suosituinta mielipidettä, vaan siitä, miten järkevää on luottaa asiantuntijoihin. Putkimiehet ovat toki joskus väärässä putkiongelmien syistä, mutta paljon harvemmin kuin ei-putkimiehet. Luottamus putkimiesten ammattitaitoon ei ole sokeaa luottamusta auktoriteetteihin, vaan luottamusta niihin yhteiskunnallisiin järjestelyihin, jotka tuottavat putkimiehiä.
      Tieteenfilosofiaan vetoaminenkaan ei auta Holappaa. Tieteellisessä tiedossa ei ole kysymys siitä, voidaanko jokin väite loogisesti osoittaa todeksi. Kysymys on siitä, miten kaikki käytettävissä oleva informaatio hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti erilaisten hypoteesien uskottavuuden arviomiseksi. Tieteen kieli ei ole logiikka, vaan todennäköisyyslaskenta. (Jotkut pitävät todennäköisyyslaskentaa logiikan yleistyksenä). Se, että asiantuntijoiden konsensusnäkemys ei ole loogisesti välttämättömästi totta, ei ole kiinnostavaa. Kiinnostavaa on se, että asiantuntijoiden konsensus antaa meille informaatiota kilpailevien väitteiden uskottavuudesta. Menee liian korkealentoiseksi, siispä lopetan.

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Voisiko 21. marraskuuta 2014 13.26 kirjoitanut anonyymi täsmentää, miltä kaikilta osin taloustieteen menetelmät eroavat luonnontieteistä, koska aloja ei näiltä osin hänen mukaansa pidä sotkea?

    • 6.1

      Anonyymi sanoo

      Vastasin yleisesti jo ylempänä. Jos vakvasti kysyt tätä, niin tässä lyhyt selostus:

      Ihmistieteissä (esim. taloustieteessä) lopputulemaan vaikuttaa ihmisten käyttäytyminen, joka perinteisesti katsotaan jo eroavan luonnontieteistä siinä, että tämä on ei-determistinen järjestelmä (sanotaan vaikka Stochastic system eli todennäiköisyyksiin perustuva). Kuitenkin näiden todennäköisyyksien ymmärrys ja tapa niitä mallentaa on usein virheellinen myös ihmistieteissä, taloustiede hyvä esimerkki. Voidaan siis ajatella että stochastiseen järjestelmään perustuva ajatelu on virheellinen, joko siksi että todennäiksyyslaskelmia käytetään väärin tai niitä ei ylipäätänsä pitäisi käyttää.

    • 6.2

      Anonyymi sanoo

      Ootko kuullut kvanttifysiikasta? Mitä mieltä olet sen determinismistä verrattuna taloustieteen determinismiin?

      Voitko antaa yksinkertaisen esimerkin siitä, miten ihmistieteissä ja erityisesti taloustieteessä mallennetaan ei-determinismiä väärin?

    • 6.4

      Anonyymi sanoo

      Siis en ole mitään mieltä kvanttifysiikan determinismistä verrattuna taloustieteen determismiin. Tämä täysin typerä vertaus.

      Taloustieteessä (kuten ei myöskään esim. sosiologiassa) EI tulisi käyttää determistisiä, ja etenkään eksakteja arvoja, tuottavia malleja.

    • 6.5

      Anonyymi sanoo

      Ymmärränkö oikein, että mielestäsi taloustieteessä tulisi käyttää malleja, jotka antavat epäeksakteja tuloksia? Vai yritätkö sanoa, että ei tulisi lainkaan käyttää malleja? Kumpikin vaihtoehto vaikuttaa aika levottomalta.

    • 6.6

      Anonyymi sanoo

      En osaa ottaa kantaa, mitä malleja tulisi täsmälleen käyttöö. Tämä monitahoinen kysymys. Mutta ei tulisi ainakaan käyttää determistisiä ja eksakteja tulevaisuuteen liittyvä arvoja tuottavia malleja.

      Tutkimuskohteesta tulisi tuottaa tietoa menetelmillä, jotka pystyvät tuottamaan tietoa tutkimuskohteesta. Determististen mallien käyttö on järjetöntä taloustieteessä, koska ne tuottavat virheellistä tietoa.

    • 6.7

      Anonyymi sanoo

      Mahdatko ymmärtää, mikä on malli. Juttua sinulla riittää, mutta ei yhtään täsmällistä kantaa. Mielipiteesi voidaan ilmaista toisin, mutta yhtäpitävästi (ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan mukaan): Jos malleja käytetään, niiden tulee olla ei-deterministisiä tai ei-eksakteja tulevaisuuteen liityv(i)ä arvoja tuottavia.

      Tämä on viisainta, mitä tieteenteosta on ikinä sanottu: "Tutkimuskohteesta tulisi tuottaa tietoa menetelmillä, jotka pystyvät tuottamaan tietoa tutkimuskohteesta." Kiitos siitä. Yritän sulatella havainnon syvällisyyttä yöllä, kun muut nukkuvat.

      Väität myös: "Determististen mallien käyttö on järjetöntä taloustieteessä, koska ne tuottavat virheellistä tietoa." Jos todellakin on näin, niin eikö kannata käyttää deterministisiä malleja, koska kun saamme selville niiden tuottaman tiedon tiedämme, että maailma ei ole ainakaan niin kuin malli kertoo. Tällöin tietotasomme on isontunut ja väitteesi on osoittautunut vääräksi.

    • 6.8

      Anonyymi sanoo

      Minkätyyppisiä malleja te luulette talousteorian käyttävän? Oletteko koskaan muuten kuulleet sanaa peliteoria? Esim. dynaamiset markkinapelit epävarmuuden vallitessa? Sen ajan, jonka käytätte sellaisen asian kommentoimiseen, josta tiedätte hyvin, vähän voisitte käyttää vaikka muutaman hyvän tutkimuspaperin lukemiseen ja viisastumiseen.

    • 6.9

      Anonyymi sanoo

      Anonyymi 28.11. – 21.37: Eikö täsmällinen kanta ole, että 1) taloustieteessä sekoitetaan käsitteinä epävarmuus ja riskit ja 2) determistisiä, tulevaisuuden eksakteja arvoja tuottavia malleja ei tule käyttää?

      1) johtaa siihen, että esim. todennäköisyyslaskentaa käytetään virheellisesti.

      Anonyymi 29.11. Talousteoria ei "käytä" mitään malleja, se pohjautuu (virheellisiin) malleihin. Peliteoriaa käytetään monissa yhteiskuntatieteissä. Kiinnostampi kysymys on kuinka paljon yleistettävää tietoa (jos yhtään) voidaan saada näiden avulla.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    Ei taida Katsastajat tällä tavalla erittäin mielenkiintoinen kysymysvyyhti osoittaa aukeamisen merkkejä? Argumentum ad populumiin perustuvan kritiikin pyritte kaatamaan argumentum ad hominemilla. Apuselle tämäkin varmasti riittää, mutta toivoisin, että pidätte kirjoitustenne ihanteena vanhaa kunnon viisautta; ei se määrä vaan laatu.

    • 7.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Asiattoman näkemys on, että kirjoituksessa pidättäydyttiin huolellisesti ad hominem -argumenteista. Ainakin tämä oli jalo pyrkimys. Jos olet eri mieltä, pyydämme sinua yksilöimään.

    • 7.2

      Anonyymi sanoo

      "Jalo pyrkimys"… Joo, otsikoinnista ja tyylilajista alkaen. Viimeinen kappale erityisen humaania, sivistynyttä ja kohdettaan arvostavaa debatointia.

    • 7.3

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Meillä näyttää olevan eri ad hominem -standardi. Asiattomassa olemme sitä mieltä, että viimeinen kappale ei sisällä mitään henkilöönkäyvää. Siinä todetaan, että tieteellinen konsensus suojaa ihmisiä poliittisten tarkoitusperien vuoksi levitettävältä humpuukilta (kreationismi Yhdysvalloissa), eikä altista sille, kuten Holappa väittää. Ja empiirisenä esimerkkinä tästä on se, että holappalaista näkemystä levitetään tupailloissa, joihin osallistuu poliitikkoja. Olisi vaikea kuvitella Rinnettä osallistumassa akateemiseen seminaariin, jossa pohditaan työmarkkinoita.

  8. 8

    Anonyymi sanoo

    "Olemme näet täällä Asiattomassa taipuvaisia ajattelemaan, että tieteessä on nimenomaan kysymys siitä, että sovelletaan samaa lähestymistapaa tutkimuskohteesta riippumatta." Parahin Katsastaja H. Tuo siteeraamasi positivistinen tiedekäsitys edustaa vastaavaa uskomusmetodologiaa, jota olet pyrkinyt kumoamaan ja sen edustajat ovatkin pääosin marginalisoitu. Eikö sinun pitäisi siirtyä konsensusmenetelmien pariin, jos olet noin auktoriteettiuskoinen?

    • 8.1

      Anonyymi sanoo

      Positivisimi on aate, jonka mukaan kaikki väitteet paitsi sellaiset, jotka kuvaavat tai ennustavat havaintoja, ovat merkityksettömiä; älä käytä termejä väärin. Kotitehtäväksi annan sinulle miettiä, mikä johtopäätös on tehtävä, kun positivismin kriteeriä sovelletaan itseensä. Ootko muuten näitä aikuisia miehiä, jotka ovat sitä mieltä, että jokainen konstruoi oman todellisuutensa ja, että kaikki ovat oikeassa?

    • 8.2

      Anonyymi sanoo

      Tosikko? 😀 No leikitään hetki tosikkoa. (1) Positivismi on uskonnon suuntaus, jonka yksi käsky on, että tutkijalla ei saa olla muita uskontoja. Tsekkaa jos et usko. Asiassa pääsee alkuun konsensustieteen kehdossa: http://en.wikipedia.org/wiki/Positivism . (2) Positivismin hylkäys ei johda automaattisesti relativismiin. Toisaalta, kun olen nyt seurannut jonkun aikaa akateemista talousblogia ja pari päivää tätä blogia, niin olen täysin vakuuttunut että kohtuullisen monet taloustieteilijät ovat itse konstruoineet oman todellisuutensa. (3) Alkuperäinen pointti taisi hieman hukkua. Katsastaja H:n väite (in a nutshell): meidän pitäisi vain hyväksyä väitteitä joilla on eniten professorien peukkuja Facebookissa. Katsastaja H:n positivistinen tiedekäsitys (eli on vain yksi metodologiauskonto) tulee ehkä hyvänä kolmosena. Eikö nyt proffapeukutusten perusteella Katsastaja H:n pitäisi hylätä oma tiedeuskontonsa ja ottaa joku moterni populaariuskonto tiedekäsityksen pohjaksi? … No ehkä Katsastaja H tarkoitti että proffat ja katsastajat voivat käyttää omia aivojaan kun taas työläiset, naiset ja persut seuraavat johtajaa.

    • 8.3

      Anonyymi sanoo

      (2)-kohdan alusta olen kanssasi samaa mieltä. Täytyy ylipäänsä olla aika sekava ihminen, jos kuvittelee, että minkä tahansa väitelauseiden joukon hylkääminen johtaisi automaattisesti (itsetoimivasti) jonkun toisen väitelauseiden joukon hyväksymiseen; dziijus mikä urpo tällainen ihminen olisi, jos sellainen olisi. Loppu tästä kohdasta alkaa taas mennä sekavaksi. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, ettetkö olisi vakuuttunut mainitsemistasi asioista, mutta entä sitten. Sanot, että monet taloustieteilijät sitä ja tätä. Kenties kerrot kuinka monet niin voimme ryhtyä pohtimaan, kuinka merkityksellisestä ilmiöstä on kyse.

      Käsittääkseni olet ymmärtänyt (3)-kohdassa mainitsemasi seikan väärin; konsistenttia toimintaa.

    • 8.4

      Anonyymi sanoo

      Pitäisikö vastata tuohon kohdan (3) vastaukseen että "eipäs" tai että "olet väärässä"? No, perustellaan kuitenkin. Sarkastinen heitto siitä, että Katsastaja H:n argumentointi ei ole tältä osin sisäisesti validia. Sarkasmi tyylilajina lienee perusteltua kun ploki on kuitenkin Asiaton.

      Vastaus kohdan 2 kritiikkiin: Hei haloo?!? Onko ketään kotona? On se jännä että joukko akateemisia "tieteen popularisoijia" on valmis leimaamaan toisen joukon "tieteen popularisoijia" melko kevein ja paikoitellen asiattomin perustein – samaan aikaan kun hihat kärähtää pienimmästäkin läpästä että ehkä oma pesä ei olekaan täysin kunnossa.

    • 8.5

      sanoo

      Tuossa yllä sanotaan, että positivistisen tieteen filosofian hylkäys ei johda automaattisesti relativismiin, mutta rohkenisin olla eri mieltä. Positivismilla tarkoitetaan näkemystä, jonka mukaan on yksi todellisuus, joka on havainnoijasta riippumaton, ja jota voidaan "tieteellisellä metodilla" yrittää ymmärtää. Relativismi eri muodoissaan hylkää ajatuksen yhdestä todellisuudesta, ja hyväksyy ajatuksen, jonka mukaan todellisuus on "sosiaalisesti konstruoitu" kunkin korvien välissä. Paras tieteenfilosofinen lähtökohta on "kriittinen realismi" joka yhdistää edellä sanotut … mitähän tekemistä tällä keskustelulla on alkuperäisen aiheen kanssa 🙂

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Apusen kaverit, joita Roope Uusitalo -niminen Uppsalan ekonomi fanittaa ovat menettäneet malttinsa ja osan järkeäänkin käydessään ratsu reimana yhden jälkikeynesiläisen kimppuun "argumentein", joilla on harvinaisen vähän tekemistä kommentoimansa kirjoituksen kanssa.

    Kun Ahokas ja Holappa säännöllisesti pyyhkivät pöytää "vakavasti otettavien taloustieteilijöiden" kanssa keskustellessaan, tarvitaan tietenkin yhteistä ja anonyymiä voimaa puolustamaan asiakeskustelussa turpiinsa ottaneita. A-H julkaisee säännönmukaisesti blogissaan tekstejä, joita voi käydä kommentoimassa ja argumentoimassa vastaan. Herrat kyllä vastaavat kärsivällisesti väitteisiin, joita Keynesistä kerran kuulleet heille tavan takaa syöttävät. Joten jos lihaksia riittää Reijo Ruokasta parempaan taloustieteelliseen keskusteluun, voi itsensä käydä munaamassa myös ao. saitilla. Siellä tosin on esiinnyttävä oikealla nimellä, joten asia-argumenttien harvalukuisuudelle on selvä syynsä. Ihan ovat twitterissäkin puolustamassa vääräuskoisuuttaan, vaikkakin reiluun sataan merkkiin rajoittuva verkkovittuilu on enemmän Malirannan osaamisaluetta, kuin vakavasti asiaansa suhtautuvien tohtorikoulutettavien.

    Jos suomalainen taloustiede on näin kykenemätöntä asialliseen keskusteluun, ei ole ihme, ettei tänne tänne Nobeleita heru eikä Aalto-yliopisto hingustaan huolimatta nouse sinne itselleen sopivalle 500:n parhaan tavoitetason haminoille yliopistojen vertailussa.

    Olitte näköjään paikalla Rinne-illassa, kun tiedätte, millaista keskustelua siellä harrastettiin. Uudistuvaa taloustiedettä ei edusta se, että samoja kumottuja väitteitä esitetään uudestaan eri nimimerkkien takaa. Ensi viikolla Holappa muuten keskustelee Honkapohjan kanssa – ihan vaan siksi, koska Honkapohja on kommunisti ja homeopaatti tai ainakin haluaisi olla.

    • 9.2

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Toteat, että Holappa kumppaneineen pyyhkii pöytää taloustieteilijöillä ja että kaikki ovat tervetulleita kommentoimaan heidän hallinnoimaansa blogiin. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa. Mutta näin tapahtuu usein myös muissa kirjoituksessa mainituissa yhteyksissä. Ei ole tavatonta, että rokotekriitikot voittavat väittelyn rokoteohjelmasta vastaavan asiantuntijan kanssa televisio-ohjelmissa. Kreationistit ovat usein tiukkoja väittelijöitä ja kaunopuheisia yleisönosastokirjoittajia. Tosiasia on se, että tieteentekijät saattavat olla karismattomia nörttejä, joilla pyyhitään pöytää ja joiden blogikommentit ovat ankeita. Mutta tällä ei ole mitään väliä, koska väittelyn voittaminen blogikommentoinnissa tai koulun takapihalla ei ole tieteen tehtävä.

    • 9.3

      Anonyymi sanoo

      Eikö tieteen tehtävä ole karsia kestämättömät argumentit pois ts. "voittaa" argumentoinnissa? Mitä hyötyä on akateemikosta joka ei osaa argumentoida?

    • 9.4

      Anonyymi sanoo

      Parahin Inspector,

      Sitä ollaan näköjään niin tiedemiestä, niin tiedemiestä….

      Kuten toinenkin Anonyymi sanoi, tiede, joka ei kykene kommunikoimaan muun yhteisön kanssa on arvotonta – ainakin silloin, kun tieteen tulokset ovat suoraan ja olennaisesti sidoksissa harjoitettuun politiikkaan. Jos (talous)politiikan sisällöksi määriteltyjä tavoitteita ei onnistuta perustelemaan kuin häviämällä nolosti kaikki julkinen keskustelu, ei tällaisella pitäisi suurempaa legitimiteettiä pitäisi olla. Nyt on, mitä tämäkin blogi partiopoikana todistaa.

      Jos tiedeyhteisö tai edes sen yksittäiset edustajat ei pysty osoittamaan kritiikkinsä kohteessa mitään erityisempää väärää, kyseessä on keskiaikaisen papiston rooliin taantunut joukkio.

      Sinne vaan herrojen blogisaitille vääntämään ja kinaamaan, tilaa on mutkikkaammallekin esitystavalle. Eikö ole perin outoa, jos siihen eivät "tieteen" edustajat kykene? Nimettömään ja otsikointia myöten muuten vähättelevään kritiikkiin kyllä. Akateemisen talousblogin asiaa koskeva viestiketju osoittaa, että joillakuilla on otsaa munata itsensä ihan omallakin nimellään.

      Tieteen tehtävänä on edistää totuutta. Onko tällä blogilla mitään tekemistä asian kanssa?

    • 9.5

      sanoo

      Parahin Anonyymi / Anonyymit,
      Olette toki oikeassa siinä, että tieteentekijöiden pitää pystyä perustelemaan väitteensä. Enkä ole erityisen huolissani taloustieteilijöiden pärjäämisestä humpuukimaakareita vastaan.
      Pari huomautusta: talouspolitiikka ei ole taloustiedettä, vaan politiikkaa. On uskomaton näkemys, että Euroopassa harjoitettava talouspolitiikka olisi johdettu jostakin talousteoriasta.
      Kannattaa myös muistaa että koko jupakassa on kysymys mitättömän pienestä osasta taloustiedettä. Hyvin harva taloustieteilijä tekee mitään suhdannepoliittikkaan liittyvää tutkimusta. Taloustieteellinen lähestymistapa on osoittautunut menestyksekkääksi erittäin monilla tutkimusalueilla. Mitään merkkejä siitä, että taloustieteilijät olisivat häviämässä julkisessakaan keskustelussa ei ole olemassa.

    • 9.6

      Anonyymi sanoo

      No, alkaahan näitä myönnytyksiä omien kirjoitusten löperyydestä tulla. Mitä tulee taloustieteiden pärjäämiseen humpuukimaakareihin, voi toivoa samaa. Jäljet tosin pelottavat, jos ja kun taloustietieteilijät ovat yhtä kelvottomia erottelemaan humpuukia ja vakavasti otettavaa ajattelua kuin tämän saitin skribentit. On todellakin uskomatonta, että "Euroopassa harjoitettava talouspolitiikka olisi johdettu jostakin talousteoriasta", mutta kuka näin lienee tarkalleen väittänytkään. Eipä ole tullut eteen, mutta kenties tieteellistä metodiaan persoonallisesti soveltavat blogistit yksilöivät freudilaisen alkunäkynsä.

      Viimeinen kappale onkin sitten taas suoraan puppugeneraattorista. Mikä tässä jupakassa edustaa mitättömän pientä osaa taloustieteestä? Miksi siitä sitten kannattaa närkästyä niin pahasti, että perustaa kokonaisen blogikirjoituksen oman argumentaatiokyvyttömyytensä todistamiseen. Taloustieteellistä lähestymistapaa sinänsä ei kai kukaan ole kiistänyt, joten mikä motivoi tällaiseen huomion kääntämisyritykseen. Mutta taloustieteellinen lähestymistapa ei ole yksi monoliitti, vaikka skribentit haluasisivat sen sellaisena pitää. Kuka on kiistänyt, ettei taloustieteellä ole ansioita, vaikkakaan sen talouspolittisesti merkittävät sovellukset (ennusteet) ovat olleet liian usein kelvottomia ja johtaneet merkittäviin vahinkoihin koko maailman mitassa, mutta sattuuhan sitä. Merkkejä siitä, että taloustieteilijät eivät voi hävitä "keskustelua" varjokuvansa kanssa otellessaan on todellakin varsin paljon. Sen sijaan joku osa taloustiedettä voisi pyrkiä arvioimaan sisällöllisesti sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Eli nyt sinne A-H:n saitille, mars, osoittamaan kaksikon virheet. En ymmärrä, mikä siinä niin vaikeaa on, jos on olemassa selvät perusteet käydä sisällöllistä keskustelua.

    • 9.7

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      En nyt ihan ymmärtänyt mitä myönnytyksiä on tullut tehtyä, mutta mukava jos sinusta tuntuu siltä. En ymmärrä ihan kaikkea mitä sanot, joten sanon jotain siitä mitä ymmärrän. Suurimmalla osalla taloustieteilijöitä ei ole mitään tekemistä ennusteiden kanssa, eikä suurimmalla osalla ennusteita mitään tekemistä taloustieteen kanssa. Merkittävä osa taloustieteilijöistä on itse asiassa sitä mieltä, että taloudellinen ennustaminen on useimmiten mahdotonta. Minusta tuntuu, että sinulla on melko valikoitunut käsitys siitä, mitä taloustiede on ja millaista taloustieteellinen keskustelu on. Ja se, että olet niin vihainen tekee keskustelusta kanssasi vähemmän nautittavaa.

    • 9.8

      Anonyymi sanoo

      En epäile, ettet ymmärrä. Se nyt tiedetään peruskoulussakin, että vain osa taloustieteilijöistä tekee ennusteita, mutta käytännössä kaikki, jotka niitä tekevät, ovat taloustieteellisen koulutuksen saaneita. Mikä näyttää takaavan sen, että pieleen menevät kohtuullisen usein ja vieläpä varsin ikävin seurauksin. Ihmeellistä, että syytät muita "vakiotuneesta" käsityksestä, vaikka koko debatti on lähtenyt omasta järkkymättömästä uskostasi johonkin pysyvään, todistettuun ja muuttumattomaan, jota et kuitenkaan mitenkään pysyty puolustamaan. Erityisen ala-arvoista on se, että alat syyttää muita hyväksyttävän keskustelun sävyjen rikkomisesta, vaikka tuo koko jorinan alullepanema viestisi on melko täydellistä oman mielipahan synnyttämää kuraa alusta loppuun. Mene nyt sinne saitille, ja todista, että ymmärrät asiastasi jotakin.

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    Arvon Katsastajat ovat tainneet tässä valitettavasti sortua lukemaan Holapan artikkelia kuin kuuluisa piru raamattua: on haluttu varta vasten ymmärtää sanoma, jos ei nyt väärin, niin ei oikeinkaan.

    No ottamatta sen suuremmin kantaa Katsastajien ja Holapan maailmankatsomuksen eriäväisyyksiin, niin lienee syytä huomata, että Holappahan ei artikkelissaan kritisoi tai anna ymmärtää, että yleinen konsensus itsessään on väärässä. Sen sijaan kritiikki kohdistuu siihen, että tämän konsensuksen takana oleva argumentointi unohdetaan nykyisin liian usein ja yleisestä mielipiteestä tulee ikään kuin tosi huolimatta siitä, kuinka vahva tai huono argumentaatio sen takana on (vrt. propaganda). Ja tämähän puolestaan on erityisen validi näkökulma, mikä hyvin usein esimerkiksi täällä sosiaalisessa mediassa tuppaa ihmisiltä unohtumaan. Konsensus on tieteessä siis tärkeä, mutta sen pohjana pitää olla tieteellisesti todistettavat tosiasiat – ja nämä pitäisi myös jokaisen yleiseen konsensukseen vetoavan tuntea.

    Ehdottaisin Katsastajille taloustieteen lisäksi perehtymistä myös historiaan, mistä löytyy lukematon määrä esimerkkejä, joissa konsensus ei ole pelkästään ollut hakoteillä vaan suorastaan hukassa.

  11. 12

    Anonyymi sanoo

    Kyllä EVA:sta duunia löytyy, kun Apusen kaanoniin yhtyy. Hakupaperit vetämään. Taitaa tosin olla myöhäinen vinkki, kun sylttytehtaan bukee tuoksahtaa vahvasti jo nyt.

    • 12.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Valitettavan heikkoa on tähän asti ollut työtarjousten sateleminen täällä Asiattomassa. Mutta emme ole vielä antaneet periksi. Tämä siis tiedoksi kaikille suurpääoman edustajille, joilla olisi hyväpalkkaisia lakeijanduuneja tarjolla. Siihen asti bloggaamme ihan vaan mitä oikeasti ajattelemme.

    • 12.2

      Anonyymi sanoo

      Teillähän on takapuolen lipominen vasta alkutaipaleella, joten toivoa on. Kunhan vain muistatte olla yhtä säästeliäitä jatkossakin omien ajatusten esittämisessä ja tukeutua vahvasti viralliseen totuuteen. Sellaisille on aina paikka Eva:ssa tai Aalto-yliopistossa. Ennemmin tai myöhemmin.

  12. 13

    Anonyymi sanoo

    Mainio bloggaus, jälleen kerran. Ikävää, että lukutaidottomuus vaivaa useimpia kommentaattoreita.

  13. 14

    Anonyymi sanoo

    Jaahas, yksi kaverikin masinoitu kehumaan tätä tuubaa argumenttien ollessa samaa tasoa blogistuksen kanssa. Tai ehkä lukutaito on vain määritelty eri tavalla, apuslaisesti.

  14. 15

    Anonyymi sanoo

    Ilmastonmuutoksen tutkimus on vain parinkymmentä vuotta vanhaa. Näiden tutkijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja tämän tiedeyhteisön sisällä vallitsee hyvin tiukka konsensus. Vasta-argumentointia edes huipputiedemiesten taholta ei juurikaan sallita. Auringonpilkkujen vaikutus, pienet ja isommatkin jääkaudet ohitetaan olankohautuksella. Kaikki tämän alan tutkijat tietävät sen, että ellei ole myötäsukainen vallitsevalle konsensukselle, niin ei ole mitään mahdollisuutta uraputkeen eikä apurahoihin. Media on suurelta osin yhtynyt myös tähän konsensukseen. Esimerkiksi Hesari ei ole vuoden 2008 jälkeen suostunut julkaisemaan yhtään merigeologi, fil. tohtori Boris Winterhalterin kirjoitusta. Sen vuoksi hän on perustanut kaksi blogia. Maailmalla on paljon tiedemiehiä, jotka on julistettu pannaan kun ovat arvostelleet mm. ilmastonmuutostutkijoiden vääristeltyjä lustotutkimuksia ja "lätkämaila malliin" vääristeltyjä tilastoja.

  15. 16

    Anonyymi sanoo

    IPCC:n ympärille kehkeytyneestä tutkijayhteisöstä on muodostunut ainoaa oikeaa totuutta julistava, runsaasta rahoituksesta nauttiva uskonnollinen yhteisö, joka on Isiksen tapaan valmis katkomaan vääräuskoisten kaulat. Eurooppa ja Suomi eturintamassa ovat höynähtäneet tämän uskonnon maksumiehiksi.

  16. 18

    Anonyymi sanoo

    Alan tutkijat ovat parhaat tahot tunnistamaan ja verifioimaan, mitkä ovat alan "parhaat argumentit", ei maallikoiden huutoäänestys tai yhden holapan mielipide. Enkä edes tunne blogisteja, tuskin muutkaan kehujat kuten SAK-taustainen vasemmistolainen professori Roope Uusitalo.

  17. 19

    Anonyymi sanoo

    Ei kukaan luku- ja ymmärrystaitoinen missään ole väittänytkään, että yhden ihmisen mielipide olisi paras argumentti. Sen sijaan kuka tahansa voi antautua keskusteluun, jonka tiimellyksessä parhaat argumentit siiloutuvat esiin. Kai "tutkijoilla" on perusteensa esitettyjen argumenttien todistusvoimalle, laadulle tai loogisuudelle? Mitä muita mielikuvitushahmoja kuin "SAK-taustainen vasemmistolainen professori Roope Uusitalo" päässäsi liikkuu?

  18. 20

    Anonyymi sanoo

    Keskusteluun voi antautua, mutta silloinkin kannattaa pitää tieteilijöiden enemmistön kantaa varmemmin totena eikä holapoiden ja anttiheikkilöiden kantoja, vaikka näillä olisi kuinka myyviä argumentteja tahansa. Holapan teksti selvästi houkuttelee maallikoita uskomaan päinvastaista, ja juuri tuo asenne ylläpitää nykyongelmia rokotevastustuksesta ilmastoskeptisismiin.

    Professori Uusitalo oli ennen SAK:n työntekijä. Hän kirjoittaa tästä blogista: "Analyysi on oikein nokkelaa ja teksti värikästä. Suosittelen." ja Holapan ja Ahokkaan blogista vain: "vaikea ottaa ihan vakavasti." http://blog.hse-econ.fi/?p=6366

  19. 21

    Anonyymi sanoo

    Mitä järkeä on keskustelussa, jos pitää jo valmiiksi jotakin totena. Tuohan on aivan naurettava lähtökohta keskustelulle, jossa ennakkoluulottomasti pyritään totuuteen, perusteltavuuteen ja argumentin voimaan. Argumentin myyvyys on itse keksimäsi silmänkääntötemppu, koska kritiikin sisältö Holappaan kohtaan toistuvasti vetoaa juuri siihen, että valtavirta myy paremmin, eli sen väitteillä on enemmän ostajia ja siksi se on jo lähtökohtaisesti oikeassa.

    Ahokkaan ja Holapan tekstit eivät ole mitään kahden propellihatun mielipiteitä, vaan perusteltuja ja kohtalaisen ison, mutta monessa suhteessa taloustieteen valtavirtaukseen kriittisesti suhtautuvan tutkijajoukon, ajatuksia.

    Maallikoiden ja muiden uskosta vielä sen verran, että toivon hartaasti herrojen saitin täyttyvän omalla nimellä esitetystä perustellusta kritiikistä. Täysin selvää on, että näin ei tule tapahtumaan. Mikähän mahtaa olla syynä? Akateemisen talousblogin oksennutsetkin loppuivat aika pian, kun keskustelemaan päästiin.

    Milloin Uusitalo on ollut SAK:n palveluksessa? Hän on itse kertonut olevansa puolueeton, mutta vasemmistolainen hän lienee varmuudella 0.

    • 21.1

      Anonyymi sanoo

      Minusta on himpun verran hämmentävää, että tämä "taloustieteen valtavirtaukseen kriittisesti suhtautuva tutkijajoukko" tutkii pääsääntöisesti jotakin ihan muuta kuin taloustiedettä. Heillä harvemmin on taloustieteen tutkijakoulutusta, ja kritiikin perusteella vaikuttaa lähinnä siltä, että käytynä on ainoastaan perusopintojen kurssit.

      Kritiikki olisi helpompaa ottaa vakavasti, jos kritisoijat edes tietäisivät, mitä kritisoivat.

  20. 22

    Anonyymi sanoo

    Minulle on sen sijaan täysin käsittämätöntä, että heidän argumenttejään kukaan ei tunnu osaavan kiistää. Sen sijaan kiinnitetään huomio argumentoinnin ja täten asiallisen keskustelun kannalta täysin ulkopuolisiin seikkoihin. Nyt yksi kysymys: Miten Ahokas-Holappa voisi onnistua vakuuttamaan sinut edes teoriassa, kun kerran argumentointi on yksiselitteisen riittämätöntä? Asettautumalla kannattamaan austerityä, julkisella katumuksella, tango-Kanniaisen tunnustamalla oppi-isäkseen, osoittamalla Sayn lain täydellisen paikkansa pitävyyden, vai noituudella?

    • 22.1

      Anonyymi sanoo

      Akateemisessa talousblogissa on ainakin kiistetty Ahokas & Holappa -duon ajatuksia. Suositan tutustumaan.

      Lauri Holappa ryöpytti taannoin taloustiedettä Nyt-liitteen kolumnissaan, tai pikemminkin yritti ryöpyttää. Jo sen perusteella oli helppo nähdä, ettei hän ymmärrä tieteenalaa ja on siksi kelvoton esittämään uskottavia väitteitä taloustieteestä.

      Vakuuttavinta olisi, jos Ahokas ja Holappa olisivat oikeassa ja heillä olisi jonkinlaista kompetenssia puhua siitä, mistä he puhuvat.

  21. 23

    Anonyymi sanoo

    Akateemisessa talousblogissa on toki pyritty kiistämään, mutta todella huonolla menestyksellä. Argumentit – sikäli kuin niitä lainkaan oli – on niistetty kohta kohdalta. Kannattaa tosiaan lukea ja mikä tärkeämpää, pyrkiä ymmärtämään lukemaansa.

    Niin, siis koko tämä "keskustelu" lähti liikkeellä Nyt-liitteen kolumnista, joten huomautuksessasi uutisarvo oli nolla tai vähän vähemmän. Siihen tulleiden reaktioiden perusteella on ollut helppo nähdä, että vastustajilla ei ole yhtään sisällöllistä argumenttia, kuten ei sinullakaan.

    "Vakuuttavinta olisi, jos Ahokas ja Holappa olisivat oikeassa ja heillä olisi jonkinlaista kompetenssia puhua siitä, mistä he puhuvat." Katsotko tämän(kään) kommentin perusteella olevasi kyvykäs jatkamaan vääntöä?

  22. 24

    Anonyymi sanoo

    Se sisällöllisten argumenttien keskustelu käydään ensisijaisesti parhaissa tiedelehdissä. Maallikon on aika tyhmää kiistää sitä, mitä niissä arvioidaan parhaaksi. Jos joku syvällisesti asiaan perehtynyt tutkija arvioi, että peräti 12 %:n todennäköisyydellä Holappa on oikeassa ja tieteen konsensus väärässä, se kannustaa häntä tutkimaan ja julkaisemaan aiheesta niin, että todennäköisyydet muuttuvat, jne., kunnes maallikonkin on syytä alkaa uskoa tieteen uutta valtakantaa – siis jos Holappa on oikeassa, mikä ei ole todennäköistä. NYT-lehti on maallikoille ja siellä Holappa agitoi heitä rokotevastustajiksi, ilmastoskeptikoiksi ja muiksi tiedevastustajiksi.

    Väite SAK:sta on huolimaton: SAK on kyllä PT:n suurin palkanmaksaja ja Roope Uusitalo oli 2003 – 2007 PT:n tutkimuskoordinaattori.

    • 24.1

      Anonyymi sanoo

      Tieteellinen keskustelu sopii käytäväksi kaikilla foorumeilla, joissa argumentti on ratkaiseva – ei se, kuka sen esittää. Sen vuoksi täällä käytävä keskustelu on tarpeetonta, koska kukaan A&H:n kanssa eri mieltä oleva ei pysty esittämään yhtäkään virheellistä argumenttia, joita nämä herrat esittävät.

      Jos joku väittää Holapan missään agitoivan ihmisiä rokotevastustajiksi, ilmastoskeptikoikis tai tiedevastustajiksi, hän aivan ilmiselvästi valehtelee ja vain todistaa yllä sanotun oikeaksi. Tällaisen väitteen edustaja on kyvytön käymään keskustelua, jossa vaaditaan perusteita.

  23. 25

    Anonyymi sanoo

    Miten jatko-opiskelijalla voi olla niin olematon käsitys tieteellisestä metodista kuin Holapalla? Noin vahvasti tieteellistä metodia vastustava ja maallikoiden huutoäänestystä kannattava pystynee menestymään parhaiten poliitikon uralla, jossain äärivasemmalla, jossa faktatkin ovat "tahdon asia".

    • 25.1

      Anonyymi sanoo

      Mssä kohdin "tieteellinen metodi" kaverilla on hukassa? Kiitos yksityiskohtaisesta perustelusta jo etukäteen. Missä kirjoituksessaan hän vaatii maallikoiden huutoäänestystä? Kiitos myös jo etukäteen yksilöidystä analyysista. Se, että joku äänestää oikeistoa, ei tee hänestä hyvää tiedemiestä, vaikka tätä lienee edustamassa tiedemetodikäsityksessä vaikea uskoa.

  24. 26

    Anonyymi sanoo

    Holapalla ei ole kelvollista käsitystä taloudesta tai taloustieteestä. Mies on huuhaa-tasoa.

    • 26.1

      Anonyymi sanoo

      Holapalla on vankka käsitys taloudesta, taloustieteestä ja ennen kaikkea talouspoliittisen ajattelunperusteista. Miehen argumentointia ei näytä kukaan pystyvän kumoamaan. Voisitko sinä yrittää. Tai oikeastan, älä yritä.

    • 26.2

      Anonyymi sanoo

      Pyydän linkittämään tänne kaksi Holapan kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta.

      Holappa ei ole koskaan ymmärtänyt yhtään mitään taloudesta ja hänen argumentointi osoittaa ettei hän ymmärrä mitään talodesta. Vain kelvollinen ekonomisti pystyy ymmärtämään kuinka surkeita argumentteja hän esittää,

  25. 27

    Anonyymi sanoo

    Ei voi käsitää miksi Holapan ja Ahokkaan luokattomat analyysit saavat huomiota. Heidän analyysit ovat aivan täynnä alkeellisia virheitä. Heidän kirjoituksia seuraavat ihmiset eivät vain ymmärrä kuinka surkeaa analyysia miehet tekevät. Jokainen kelvollinen ekonomisti taatusti ymmärtää Holapan ja Ahokkaan kirjoitukset homeopatiaksi.

    • 27.1

      Anonyymi sanoo

      Johtuisikohan se siitä, että joku muu kuin sinä ymmärtää niistä jotakin. Sinun sammumaton vihasi viittaa patologiaan. Oletko ajatellut käydä kysymässä apua siihen?

  26. 28

    Anonyymi sanoo

    "Ehdottaisin Katsastajille taloustieteen lisäksi perehtymistä myös historiaan, mistä löytyy lukematon määrä esimerkkejä, joissa konsensus ei ole pelkästään ollut hakoteillä vaan suorastaan hukassa."

    Konsensus liikkuu aina kohti "totuutta".

    Oletataan, että konsensus näkemys olisi vuonna t "suositeltava määrä u-vitamiinia on x-yksikköä päiviässä". Vuonna t+7 näkemys taas on "suositeltava määrä u-vitamiinia on x+y-yksikköä päiviässä". Se että konsensus oli vuonna t ollut hieman väärässä htekn t+7 näkemyksen mukaan ei tarkoita, että homeopatia on totta.

  27. 29

    Anonyymi sanoo

    "Eli nyt sinne A-H:n saitille, mars, osoittamaan kaksikon virheet. En ymmärrä, mikä siinä niin vaikeaa on, jos on olemassa selvät perusteet käydä sisällöllistä keskustelua."

    Miksi tuhlata aikaa tyhmien virheiden korjaamiseen, kun A-H-saitti ei edes ole totuuden perässä, vaan sen tarkoitus on vain levittää vain disinformaatiota taloudesta. On hyödyllisempää lukea kunnon blogeja ja The Economistia.

    • 29.1

      Anonyymi sanoo

      Kunpa nyt osoittaisit edes yhden virheen, niin voitaisiin lähestyä alle 100 prosentin todennököisyyttä siitä, ettet ole trolli. Oho, että ihan Economistia… Mitä taloustieteellisiä blogeja luet ja mikä niistä on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen ja millaisella tieteellisellä argumentaatiolla. Jään odottamaan vastauksiasi.

    • 29.3

      Anonyymi sanoo

      Nöyrä yritys keskustalla A-H:n ongelmista. Pääsin "Rahatalouden haltuun" slaidille 2, jossa kuvataan herrojen rahataloutta koskevan filosofian perusteet. Todetaan mm., että

      "Rahatalousjärjestelmässä kaikkien toimijoiden elinehtona on säilyttää jatkuvasti oma maksukykynsä -> kaikkia tuloja ei aina kannata kuluttaa -> kokonaiskysyntä voi heilahdella millä tasolla tahansa"

      Vaihtokauppataloudessa näin ei kuulemma tapahdu, koska kaikki tulot (vaihdossa saadut hyödykkeet?) kannattaa aina kuluttaa. Silloin siis vaihtokauppataloudessa toimiva ei välttämättä pysty suoriutumaan niistä vaihtokauppavelvoitteista, joita hänelle (satunnaisesti?) lankeaa. Hänen tilanteensa on jostakin mystisestä syystä vähemmän hankala kuin sellaisen, joka ei pysty suoriutumaan niistä rahamääräisistä velvoitteista, joita hänelle lankeaa.

      A-H:n johtopäätösten taustalla täytyy olla oletus, että sillä, että jättämää maksamatta sovittu 100e arvoisen setelin (jolla voi ostaa kultahipun) on pahempi seuraus kun sillä, että jättää toimittamatta kultahippu tai muu toimitettavaksi sovittu hyödyke. Kuulostaa revolutionääriseltä. Toinen vaihtoehto on, että herrat ovat ymmärtäneet perustavaa laatua olevalla tavalla väärin, mitä vaihtokauppa- ja rahataloudella tarkoitetaan ja miten ne eroavat toisistaan. Tuskin maltan odottaa slaidille 3 pääsyä.

  28. 30

    Sui Rana sanoo

    Asiaton kannattaa konsensusta! Eikä blogin nimi velvoita haastamaan konsensus? Apusen pikku apulaiset.

  29. 31

    Anonyymi sanoo

    Luonnontieteiden ja ihmistieteiden rinnastaminen ei ole järkevää. Asiaan perehtynyt maallikko voi täysin validisti kyseenalaistaa esim. naistutkimukselle tai taloustieteelle ominaisia teoreettisia lähtökohtia tai kyseisten tieteenalojen "konsensusta", kun taas luonnontieteissä tieteellisen konsensuksen takana on tyypillisesti vankka empiirinen todistusaineisto. Homeopaattien ja ilmastonmuutosdenialistien väitteet voidaan kumota varsin yksinkertaisesti empiirisellä todistusaineistolla kun taas jälkikeynesiläisen koulukunnan väitteitä ei ole voitu vastaavalla tavalla osoittaa virheellisiksi. Toisin kuin homeopaatit ym. huuhaa-tietelijät, jälkikeynesiläiset myös julkaisevat tieteellistä tutkimusta vertaisarvioidussa julkaisuissa.

    Esimerkiksi ricardolaisen ekvivalenssin puolustaminen on hyvä esimerkki siitä, miksi taloustiede kuuluu tieteenalana samaan kategoriaan naistutkimuksen kanssa. Empiirisen todistustaineiston valossa on aivan selvää, että laskusuhdanteessa julkisen velanoton korvaaminen veronkorotuksilla johtaa katastrofaalisella tavalla erilaiseen lopputulokseen. Puupäiselle taloustietelijälle tämä teoreettinen rakennelma on siti pätevä, koska hän voi "suhtautua varauksella empiiriseen makroon".

  30. 32

    Anonyymi sanoo

    "Esimerkiksi ricardolaisen ekvivalenssin puolustaminen on hyvä esimerkki siitä, miksi taloustiede kuuluu tieteenalana samaan kategoriaan naistutkimuksen kanssa. Empiirisen todistustaineiston valossa on aivan selvää, että laskusuhdanteessa julkisen velanoton korvaaminen veronkorotuksilla johtaa katastrofaalisella tavalla erilaiseen lopputulokseen."

    Kommenttisi kertoo, että et ymmärrä makroa: edes Ricardon ekvivalenssi ei tee finanssipolitiikkaa tehottomaksi uuskeynesiläisissä malleissa.

    Tosin en usko Ricardon ekvivalenssiiin. Lisäksi uuskeynesiläisen teorian mukaan finanssipoliittinen elvyttäminen on tehokasta, erityisesti kun ollaan nollakorkorajalla ja tuotantokuilu on negatiivinen. Teoria tukee tätä. Joten empiiriset tutkimukset tukevat juuri uuskeynesiläistä talousteoriaa.

  31. 33

    Anonyymi sanoo

    MAINITKAA EDES KAKSI KANSAINVÄLISTÄ VERTAISARVIOITUA TALOUSTIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA, JOTKA SUOMESSA VAIKUTTAVAT JÄLKIKEYNESILÄISET TAI POLIITTISEN TALOUDEN TUTKIJAT OVAT VIIMEISEN VIIDEN VUODEN AIKANA KIRJOITTANEET.

  32. 34

    Anonyymi sanoo

    Sehän on selvä, että tieteellinenkään konsensus ei ole tae siitä, että konsensuksen tukema väite olisi tosi. Tämän osoittavat monet tieteelliset vallankumoukset.

    Sitten kun konsensuksen kannattama väite tuottaa käytännöllisiä sovelluksia, osataan esim. laskea kuuraketin rata tai osataan valmistaa hyvä rokote, voidaan konsensusta pitää totena.

    P.S. Nykyisiä flunssarokotteita ei voi pitää kovin hyvinä, koska ne sisältävät vain viruksen joitakin osia, eivät kokonaisia viruksia. Seuraus on, että viruksen muuntuessa, suoja todennäköisesti katoaa.

    VV

    • 34.1

      Urkki sanoo

      "Sehän on selvä, että tieteellinenkään konsensus ei ole tae siitä, että konsensuksen tukema väite olisi tosi."

      Ei. Se on tosin kyllä yli 99,5% ajasta parempi approksimaatio totuudesta kuin esim. joku hipsterikolumnisti, joka pääsee julki siksi että sattuu olemaan valtakunnallisen lehden liitteen toimittajien kaveri.

  33. 35

    Kroonisesti emävalehtelevat fundamentalistit sanoo

    Toteutettuna taloustieteen valtavirta on sopimuspolitiikkaa, joka pohjautuu valistuneille arvauksille koskien ihmisten käyttäytymistä (esim. [neo]klassisen ikivanha ja täysin seinähullu ajatus rationaalisesta laskukoneesta). Täten sen kriittinen arviointi on mielestäni mahdollisimman monen yliopistokoulutukseen kykeneväisen toimesta vähintäänkin toivottavaa. Mikäli näin ei toimita, vastuun ulkoistaminen taloustieteen nimiin johtaa väistämättä ällistyttäviin määriin inhimillistä kärsimystä, joka on jo pelkästä pitkän aikavälin prososiaalisesta tehokkuusnäkökulmastakin katastrofaalista – elämänlaadullisista puhumattakaan.

    Oman lisänsä naurettavaan traagisuuteen tuo se, etteivät taloustieteilijät kollektiivina yritä mitä suurimmalla innolla osoittaa oppiensa yhteensopivuutta käyttäytymistieteiden kanssa. Tämä toimii lisäindikaationa siitä, että poliittinen lataus on erittäin vahvaa.

    Kyseessä on häpeällinen lihamylly, joka on älyllisen integriteetin säilyttäen perusteltavissa vain ja ainoastaan väliaikaisena hätätilaratkaisuna.

    "Kenties, mutta kenttä, jolla argumentit taistelevat, on alaan erikoistuneiden tieteilijöiden keskustelu, eivät tupaillat tai Nyt-liitteen kolumnit."
    Olet näemmä vieläpä oletusarvoisesti transparenssin vihollinen. Onko se edes johdonmukaista? Teen sen, mihin paljon tutkittu reesusmakaki ei vielä nykytiedon valossa kykene, eli esitän kysymyksen.

    "Asiattomassa taipuvaisia ajattelemaan, että tieteessä on nimenomaan kysymys siitä, että sovelletaan samaa lähestymistapaa tutkimuskohteesta riippumatta."
    "Tieteen kieli ei ole logiikka, vaan todennäköisyyslaskenta."
    Formaaleissa tieteissä, kuten vaikkapa matematiikassa, teorian oikeellisuus todistetaan absoluuttisella aksiomaattisella rigideetillä ilman kokeellisuutta. Ennennäkemätön todistus voi syntyä esimerkiksi kahvikupin läikkymisestä paperille kirjaimiksi, mutta sillä ole minkäänlaista vaikutusta sen mahdolliseen oikeellisuuteen. Sotket asioita härskisti, mikä nähtävissä olevan perusteella vaikuttaa olevan tarkoituksesikin.

    "Ja se, että olet niin vihainen tekee keskustelusta kanssasi vähemmän nautittavaa."
    Odottaisin sekä myöskin tovoisin vakavaa suhtautumista asiaan.

    Taloustiede on painoarvonsa tähden mitä huonoin leikkikenttä keskinkertaisille.

    • 35.1

      Anonyymi sanoo

      Mikä on mielestäsi hyvä leikkikenttä keskinkertaisille? Olen kanssasi samaa mieltä, että keskinkertaisten ei pitäisi ryhtyä taloustieteeseen. Mutta miten nykytilan saisi muutettua?

Trackbacks

  1. […] 3. Enpä ajatellut tänäänkään. Voiko tietelliseen konsensukseen luottaa vai täytyykö kaikki miettiä itse? Jutussa kommentoitiin Nyt-liitteen kolumnia. Tarkoitus oli puhua asiasta, vaikka jotkut tulkitsivat jutun pilkaksi. Erityistä kummastusta meissä herätti kommenteissa esiin tuotu kaksoisstandardi luonnon- ja ihmistieteille. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *