Elämää ryömintäkaistalla

Ainakin yhdessä vaaliväittelyssä pari viikkoa sitten nousi esiin kysymys pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja toivoi uudelta hallitukselta lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi ruuhkamaksujen perimisen. On hyvä aika muistuttaa, miksi maksuttomuus on tyhmää.

Asian selittämiseksi joudumme valitettavasti viemään sinut, lukija, taas kerran satujen Asiatonlandiaan. Asiatonlandian pääkaupungin nimi on myös Helsinki, jonka vieressä on lähiökaupunki Espoo. Asiatonlandialla on siis paljon yhteistä koto-Suomen kanssa. Asiatonlandian espoolaisista suurin osa käy Helsingissä töissä. Helsinkiin pääsee kahdella tavalla, autolla moottoritietä pitkin ja metrolla.

Autoilu maksaa vähän enemmän kuin metrolla ajelu, mutta autoilussa on oma mukavuutensa metromatkaan verrattuna. Siksi Asiatonlandian espoolaisille on periaatteessa sama kummalla he matkustavat. Ainoa asia, joka merkitsee on matka-ajan aiheuttama kustannus. Espoolaiset valitsevatkin aina nopeamman vaihtoehdon.

Metrolinja ei ole ruuhka-aikanakaan kapasiteettinsa äärirajoilla. Matka sillä Helsinkiin kestää 20 minuuttia. Moottoritie sen sijaan on ruuhkainen. Tyhjällä moottoritiellä matka Helsinkiin taittuu 10 minuutissa. Ruuhka-aikaan ajomatka vie saman 20 minuuttia kuin metrolla. Tämä ei ole sattumaa.

Jos nimittäin matka sujuisi nopeammin autolla kuin metrolla, useammat espoolaiset siirtyisivät käyttämään autoa. Kukin siirtyvä autoilija lisäisi pikkuisen ruuhkaa ja siten matka-aikaa. Autoiluun siirtymistä tapahtuisi, kunnes matka-aika autolla kasvaisi samaan 20 minuuttiin kuin metrolla. Kun liikennevaihtoehtojen matka-ajat eivät eroa toisistaan, ihmisille on aivan sama, menevätkö he metrolla vai autolla. Kukaan ei halua vaihtaa kulkupeliä.

Asiatonlandian pääkaupunkiseudulla harkitaan ruuhkien vähentämistä lisäämällä moottoritiehen kolme kaistaa lisää. Rakennuskustannus on 100 miljoonaa euroa. Kiistaa on siitä, pitäisikö tien käytöstä alkaa periä maksua vai ei.

Mitä tapahtuu jos maksua ei peritä? Aiemmalla autoilijoiden määrällä matka-aika putoaa ruuhkattomaan 10 minuuttiin. Mutta tämä luonnollisesti houkuttelee yhä useampia espoolaisia autoilemaan metrolla ajamisen sijasta. Autoilijoiden määrä lisääntyy ja matka-aika samoin. Näin tapahtuu, kunnes autoilu vie täsmälleen saman ajan kuin metrolla ajaminen. Vain silloin kenenkään ei  kannata vaihtaa matkustustapaa.

Mutta metron matka-ajalle ei ole tapahtunut mitään. Se on edelleen 20 minuuttia. Niinpä autoilunkaan viemälle ajalle ei tapahdu mitään. Myös se on edelleen 20 minuuttia. Sadan miljoonan ja kolmen lisäkaistan avulla ei ole saavutettu minkäänlaista muutosta kenenkään matka-aikaan, eikä siis hyvinvointiin. Jos kaikki uutta kolme kaistaa olisi varattu kokonaan vaikka kaupunginjohtajan käyttöön, rahat olisivat menneet parempaan tarkoitukseen. Edes kaupunginjohtaja olisi hyötynyt.

Sen sijaan jos tien käytöstä aletaan periä maksua, tilanne muuttuu aivan toiseksi. Tiemaksu voidaan asettaa niin korkeaksi, että pelkkä matka-aika ei enää ole ratkaiseva matkustustavan valinnassa. Jos autoilu on tarpeeksi kallista, ihmiset ajavat mieluummin metrolla vähän pidempään kuin autoilevat.

Sopivalla ruuhkamaksulla moottoritien matka-aika voidaan asettaa esimerkiksi 15 minuuttiin. Ihmisille on taas ihan sama, matkustavatko he metrolla vai autolla. Metrolla matkaan menee 20 minuuttia, mutta se on halpaa. Autolla matka sujuu 15 minuutissa, mutta matka-ajan lisäksi joutuu kärsimään ruuhkamaksun.

Helposti ajattelee, että eihän tässäkään kenenkään hyvinvointi parane. Matkan kustannus on edelleen täsmälleen sama kuin 20 minuutin metromatkan, nyt osa kustannuksesta vain on ruuhkamaksua.

Mutta tämä päättely unohtaa kokonaan ruuhkamaksulla kerätyt rahat. Kaikkien matka-aikaan liittyvä kustannus on tosin sama, mutta ruuhkamaksulla kerätyt rahat ovat uutta varallisuutta. Varallisuus voidaan esimerkiksi jakaa tasan kaikkien espoolaisten kesken alentamalla kaikkien veroja. (Kunhan muistetaan, että kenenkään saama summa ei saa riippua tämän valitsemasta matkustustavasta.)

Nyt jokaisen espoolaisen työmatkaan liittyvä kärsimys on sama kuin ennen uusia kaistoja, mutta hyvinvointia lisää  ruuhkamaksun tuotolla saatava veronalennus. Uusiin kaistoihin investoiduilla rahoilla on siis saatu aikaan jotain arvokasta, toisin kuin jos tiemaksua ei ole.

Karun tarinan opetus on yksinkertainen. Jos tien käyttämisestä ei peritä maksua, sitä käytetään liikaa. Jokainen kuski ajattelee vain omaa matka-aikaansa, ei aiheuttamaansa toisten matka-ajan lisääntymistä. Asettamalla oikean suuruinen tiemaksu, autoilijat pannaan tuntemaan nahoissaan aiheuttamansa ruuhkan kustannukset. Näin voidaan parantaa kaikkien hyvinvointia.

Kommentit
  1. 2

    Anonyymi sanoo

    Teoriassa ole samaa mieltä ja kannatan lämpimästi ruuhkamaksuja.

    Ikävä kyllä todellisuudessa järjestelmän rakentaminen maksaa sitten vähintään 500 miljoonaa ja ylläpito 150 miljoonaa vudoessa. Ja sen pääasiallinen käyttötarkoitus olisi tietenkin verotuksen maksimointi ilman mitään yhtymäkohtaa kellonaikaan taikka ruuhkaisuuteen.

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1387177138182

    http://www.lvm.fi/uutinen/4374398/ollilan-tyoryhma-kokeiluin-kohti-kilometriverotusta

    – Syltty

    • 2.1

      Anonyymi sanoo

      Jos kolme uutta kaistaa rakennetaan ja ruvetaan säätämään tienkäyttömaksujen kanssa, niin teoreettisesti paras lopputulos saavutetaan, kun joka kaistalla on oma maksunsa. Kalleimmalla kaistalla ajavat ne, jotka eivät siedä ruuhkia lainkaan ja halvimmalla ne, jotka sietävät niitä eniten. Tämä tietysti edellyttää, että kaikki espoolaiset eivät ole samanlaisia, vaan yhdet arvostavat ruuhkatonta matkaa enemmän kuin toiset.

    • 2.2

      Anonyymi sanoo

      Suomen autovero on noin 50%. Asiattomat ovat huolellisesti kertoneet verotuksen haitoista monissa kirjoituksissaan. Mikä mahtaa olla nykyisen autoveron haittojen ja ehdotetun ruuhkamaksun yhteys? Onko tästä jotain näkemystä?

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    "Ruuhkamaksulla kerätyt rahat ovat uutta varallisuutta. Varallisuus voidaan esimerkiksi jakaa tasan kaikkien espoolaisten kesken alentamalla kaikkien veroja."

    Ken tähän koetun perusteella "väliaikaisten" maassa luottaa, on kunnon Homo finnosovieticus, jok' ei varpaat kylminäkään Uskossaan horju!

    • 3.1

      sanoo

      Ei kai jo aikaisemmin luodun varallisuuden omistajuuden siirto ruuhka (tai muullakaan) maksulla luo uutta varallisuutta?

  3. 4

    Anonyymi sanoo

    "Siksi Asiatonlandian espoolaisille on periaatteessa sama kummalla he matkustavat."

    Suomen espoolaisille se ei taida olla ihan näin yksinkertaista. Espoo on pitkälti rakennettu autoilevaa elämäntyyliä silmällä pitäen. Länsimetro tai mikään muukaan panostus joukkoliikenteeseen ei olennaisesti muuta asiaa. Jos Espooseen haluaisi oikeasti toimivan joukkoliikenteen, Espoo pitäisi jyrätä maantasalle ja kaavoittaa uusiksi, tällä kertaa järkeä käyttäen.

    Espoolaisten liikennetottumukset eivät siis ole välttämättä näin sopeutuvaisia, eikä ne ole myöskään ainoa asia, joka voi sopeutua. Espoolaiset voivat nimittäin sopeutua tilanteeseen myös työ- tai asuinpaikkaa vaihtamalla. Ruuhkien hillitsemien kannalta tuntuu tietenkin yhdentekevältä, mistä syystä ne hilliintyy, mutta voi tämä johtaa myös siihen, että ruuhkat yksinkertaisesti siirtyvät jonnekkin muualle.

    • 4.1

      Anonyymi sanoo

      Liikenneruuhkat ovat pieni ongelma pariutumiseen liittyviin ruuhkiin verrattuna. Musiikkibaarien ja disgojen pitäisi jakaa tilat osastoihin, joista yhteen olisi erittäin korkea pääsymaksu ja siellä saisi olla vain vähän aikaa. Tähän osastoon hakeutuisivat ne, todennäköisesti espoolaiset, joilla on välitön tarve päästä pariutumaan. Sitten olisi vähän halvempi osasto, jossa saisi olla kenties tunnin kauemmin ja sinne hakeutuisivat ne, joilla olisi aavistuksen vähäisempi tarve päästä pariutumaan kuin edellisellä porukalla. Tästä seuraisi suuria hyötyjä, kun kohtaamistehokkuus isonisi ja pariutumiseen käytetty aika vähenisi. Espoolaiset voisivat sitten paljon tyytyväisempinä kuin nykyään ja myös virkeämpinä ajella maanantaina Helsinkiin töihin.

      klaus kultti

  4. 5

    Jarmo sanoo

    Kirkkaasti Suomen paras blogi taloudesta akateemisen talousblogin rinnalla.

    Ei mitään taikuustaloutta à la vasemmisto (Holappa ja Ahokas, Patomäki, Kalevi Sorsa -säätiö, HS:n poliittinen toimittaja PaavoTeittinen) eikä myöskään yksipuolista Etelärannan sanelemaan mielipidetaloutta à la Elinkeinoelämän keskusliitto tai entiset eturivin poliitikot (Esko Aho, Raimo Sailas, Jyri Häkämies).

    • 5.1

      Anonyymi sanoo

      Hyvä kiteytys. Suomalaisessa keskustelussa häiritsee taas kerran se, että osapuolet tuntuvat nojaavaan poliittisiin ääripäihin. Ääripäät ovat historiassa olleet harvoin olleet oikeassa. Asiaton on pystynyt kohtalaisen hyvin käsittelemään taloutta vailla poliittisia intohimoja, vaikka ääripäät arvostelleet asiatonta toisen ääripään perusteluilla.

      Ymmärrän hyvin, että Kansan Uutiset tukeutuu Jarmon kuvaileman vasemmiston taikuustalouteen (osuva määritelmä) ja Nykypäivän verkkouutiset toiseen vastakkaiseen ääripäähän. Se mikä ihmettyttää suuresti on, että puolueettomana ja riippumattomana itseään pitävä Helsingin Sanomat on antanut paljon palstatilaa näille taikuustalouden tuntijoille, ja asialla aina tämä Teittinen; ei liene sattumaa.

    • 5.2

      Anonyymi sanoo

      Valitettavasti HS:n politikoitava toimittaja Teittinen on nimenomaan niitä, jotka uskovat valikomiensa "lähteiden" perusteella "ymmärtävänsä" taloutta. Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden valikoinnin hän tekee sen perusteella, ketkä tukevat hänen uskomuksiaan: Steve Keen, Adair Turner, Stephany Griffith-Jones. Ei ole ihme, että HS:n levikki on romahtanut, kun politikointia saanut alaa.

  5. 6

    Anonyymi sanoo

    Pidän ruuhkamaksujen ideasta kovasti, sillä silloin rikkaat voivat ajaa ruuhkattomilla teillä. Voin autostani vilkutella toisssa autoissa oleville kavereilleni matkalla töihin. Köyhät metroihin.

  6. 7

    Anonyymi sanoo

    Pidän blogistanne, mutta tämänkertainen oli rimanalitus. Tapanne yksinkertaistaa asiat äärimmilleen ei toimi enää siinä kohden kun yksinkertaistus muuttaa kaikki perusmuuttujat. Tässä ilmeisesti lähtöoletuksena oli, että jokainen espoolainen asuu lyhyen kävelymatkan päässä metroasemasta eikä Asiatonlandian kehyskunnista ole juuri liikennettä keskustaan. Metroon päästäkseen ei ole vaihtoja, liityntäbusseja tms., tai jos on, nämä kulkevat kaikkina vuorokaudenaikoina silloin kun tarvtisee, jolloin valintaa auton ja metron välillä riittää kuvaamaan palikkamallinne? Koittakaapas nyt Vapun kunniaksi vähän ryhdistäytyä. Useilla valinta auton ja julkisten välillä tietää tunnin ylimääräistä matka-aikaa työpaikalle. Per suunta.

    Terv. pakkoautoilija

    • 7.1

      Anonyymi sanoo

      Olen eri meiltä väitteestäsi, että "tämänkertainen oli rimanalitus". Asiattomat kuvaavat selkeästi todennäköisen muutoksen ihmisten käyttäytymisessä, näin me ihmiset käyttäydymme.

      Tämä on yksi suosikkiblogeistani.

    • 7.2

      Anonyymi sanoo

      Asiattomat kuvasivat nyt "todennäköisen muutoksen ihmisten käyttäytymisen" samalla tyylillä millä tehtiin fysiikan laskareita yliopistolla: "Kuvitellaan että pellolla oleva lehmät ovat muodoltaan palloja, ja joiden välillä ei ole kitkaa". Yhtä lähellä tosielämää.

      pakkoautoilija

    • 7.3

      Anonyymi sanoo

      On kyllä ihan umpityperää väittää, ettei hinnalla ole mitään tekemistä ja että autoilu tiettyyn aikaan on ihan kaikille ihmisille "pakko". Jos sinunkin työmatka nykyisenä aikana maksaisi 1000 euroa suuntaansa, mutta tunnin aikaisemmasta ajelusta ruuhkamaksua ei menisi, niin vaikuttaisiko se sinun käytökseen?

      Minä väitän että tapahtuisi jokin seuraavista asioista:
      1. menet eri aikaan omalla autollasi töihin ja vältät maksun kokonaan
      2. vaihdat linja-autoon tai polkupyörään tai kävelet töihin
      3. muutat jonnekin, jossa kohdan 2 liikkuminen onnistuu
      4. vaihdat työpaikkaa siten, että kohdan 2 liikkuminen onnistuu
      5. vaihdat sekä työpaikkaa että asuinpaikkaa
      6. alat tekemään etätyötä kotona
      7. toteat että työssäkäynti ei kannata ja jäät työttömäksi

      Jokaisessa tapauksessa autoilusi on vähentynyt.

      – Syltty

    • 7.4

      Anonyymi sanoo

      Hienoa että täällä osataan vanha kunnon sanojen asettelu toisten suuhun. Kerroppa sylttyseni että missä olen väittänyt että "hinnalla ei ole mitään tekemistä"? Argumenttisi "entäs jos automatka maksaa tonnin suuntaan" on yhtä kaukana todellisuudesta kuin koko tämä keskustelun kohteena ollut blogikirjoitus.

      pakkoautoilija

  7. 8

    sanoo

    Pakkoautoilija on oikeassa, että 75 prosentille espoolaisista metro ei ole mikään vaihtoehto. Eli metro ei ole substituutti jatkossakaan autoilulle, eikä ruuhkamaksuilla voi vaikuttaa autoilun määrään, niin kuin ei tuo bensan hinnan vaihtelukaan siihen vaikuta Espoossa. Autoilu on välttämättömyyshyödyke, joka on hankittava joka tapauksessa. Tietysti jos halutaan kerätä varoja autoilijoilta, mutta se on jakopolitiikkaa.

    • 8.1

      Anonyymi sanoo

      "eikä ruuhkamaksuilla voi vaikuttaa autoilun määrään"

      Kyllä se vaikuttaa varmasti intoon hakuetua kimppakyyteihin.

      " ei tuo bensan hinnan vaihtelukaan"

      Bensan hinta ei vaihtele paljoa ollenkaan, ehkä 10% suuntaan tai toiseen.
      Ruuhkamaksua ajavat haluavat tyypillisesti ruuhkamaksusta ainakin 2x suuremman, mitä on polttoainekulu per kilometri. Silloinhan suorat kustannukset kilometriä kohden nousevat kolminkertaisiksi alkuperäiseen nähden. Jos polttoainekulu on vaikkapa vähän alle 10 snt/km (kulutus noin 7l/100km) ja ruuhkamaksu pahimpaan aikaan 20 snt/km. 10 km matka tekisi jo 3 e suuntaansa.

      Lisäksi isot kulut tietenkin alkaisivat jo keskipitkällä aikavälillä vaikuttamaan ihmisten työatkojen pituuteen, koska asuinpaikkaa ja työpaikan sijaintia optimoitaisiin.

      Huom, en kannata ruuhkamaksuja, koska niitä käytettäisiin vain verojen maksimointiin ei ruuhkien purkamiseen. Mutta voin silti olla eri mieltä argumenteista.

      – Syltty

  8. 9

    Anonyymi sanoo

    Kuinka viittii jankutta noin pitkään tyhjää, aiheesta missä ei kuitenkaan ole mitään varmaa todellisuuspohjaa. Luulee kai olevansa joku viisaskin.

  9. 10

    Anonyymi sanoo

    Hyvä esimerkki. Tosin näin kehyskuntalaisena josta ei ole raideyhteyttä Helsinkiin, omalle kohdalle ruuhkamaksu olisi vain lisäkustannus. Käytännössä sillä kuitenkin saavutettaisiin tavoite liikennemäärän vähentymisestä koska työskentelisin enemmän kotoa käsin. Mikäli ruuhkamaksu olisi todelliseen käyttöön perustuva eikä esim kuukausimaksu, se voisi toimiakin. Tosin Helsingissä ei oikeata ruuhkaa ole olemassakaan joten ehkä ruuhkamaksuists puhuminen on vähän ennenaikaista.

  10. 11

    Anonyymi sanoo

    60-luvulla alppitähti Erik Aikala oli myöhästyä kilpailuista Kalpalinnassa. Kun oli tiellä ollut autoja edessä… Tokaisi: 'Sais bensa maksaa kympin litra, vois moikata kaikkia vastaantulijoita'. Tiedä vaikka kunnollinen, korkea, ruuhkamaksu toisi takaisin loiston autoiluun. Erottuminen kun ei enää onnistu purjehtimalla, golfilla…

  11. 12

    Anonyymi sanoo

    "On hyvä aika muistuttaa, miksi maksuttomuus on tyhmää."

    Asiatonta ruuhkamaksujuttua voisi sisältönsä puolesta arvostella monellakin perusteella. Tässä puutun vain yhteen, mutta perustavaan seikkaan: Mistä tiedetään mikä on tyhmää ja mikä epätyhmää? Tietääkseni ei ole olemassa algoritmia kysymyksen ratkaisemiseksi, kysymyksen, joka on mitä suuremmassa määrin arvoriippuvaninen

    Minulle jäi vaikutelmaksi, että Asiaton samaistaa "halvemman" ja "epätyhmemmän".

    • 12.1

      Anonyymi sanoo

      Onko ylivoimaista ajatelle, että blogin kirjoittaja kirjoittaa mielipiteensä ja esittää mielipiteelleen perusteluja? Tällöin luonteva tulkinta olisi, että kirjoittajan viesti on "On hyvä aika muistuttaa, miksi mielestäni maksuttomuus on tyhmää". Tätä tulkintaa mielestäni puoltaa se, että kirjoittaja kirjoitti näkemyksensä tueksi paljon tekstiä. On myös miellyttävämpää lukea tekstiä, jossa ei joka lausessa ole ilmaisua "mielestäni" silloin, kun on selvää, että kyseessä on mielipide.

      Millä algoritmilla muuten itse selvität, mitkä ovat perustavia seikkoja ja mitkä eivät?

  12. 13

    Anonyymi sanoo

    Kahdesta seikasta perustavampi on se, josta voidaan johtaa, tai josta riippuu enemmän muita seikkoja tai lauseita. D.v.s., tapauksessa "jos A niin B", on A perustavampi.

    Sopiva algoritmi on esim. binaaripuu.

    Kaikkein perustavampia ovat aksioomat, jotka eivät ole minkään korollaareja.

    • 13.1

      Anonyymi sanoo

      Wikipediasta: Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.

      Kuvauksesi ei taida täyttää algoritmin vaatimuksia. Se ei esimerkiksi taida ikinä päättyä, koska väitelauseita on ääretön määrä ja kaikkien vertaaminen johtaa siihen, että algoritmi ei ikinä pysähdy.

    • 13.2

      Anonyymi sanoo

      Anonyymi 12.12 selityksesi vaikuttaa varsin hölmöltä. Ajatellaan vaikka kakkosen potensseja. Olkoon väite A "luku on jaollinen kaksi potenssiin kymmenellä" ja väite B "luku on jaollinen kakkosen potenssilla, joka (potenssi) on pienempi kuin kymmenen". Tällöin A implikoi B:n. Eli mitä rajoittavampi ehto sitä useampia asioita se implikoi. Olisiko tällöin mielestäsi väite "3=3" kenties kaikkien perustavin, koska se implikoi kaikki todet väitteet? Vai olisiko kenties väite "3 > 3" vielä perustavampi, koska se implikoi kaikki todet väitteet ja epätodetkin väitteet?

  13. 14

    Anonyymi sanoo

    Ajaminen Helsinkiin vie kallista moottoritietilaa (ruuhka-aikaan superkallista), kuluttaa tietä ja aiheuttaa tieinvestointitarpeita sekä päästää pienhiukkasia tosi monen lähihengitysilmaan. Siksi siitä pitää veloittaa paljon enemmän kuin pelkkä bensavero, jonka pitäisi kattaa vain halvimpien teiden käyttö- ja saastehinnat.

    Sivuvaikutuksena ajelua ja/tai ruuhka-aikoja välttelevät ne, joille se on helpointa ja halvinta, ja ajamaan jäävät vain ne, joille sen hyöty ylittää haitat. Jälkimmäiset korvaavat nämä haitat muille. Siitä ei tietenkään pidä antaa vapautusta siksi, että joku valitsee työnsä ja asuinpaikkansa niin, että matka tulee kalliiksi.

    Oikeudenmukaista, tehokasta ja onnellisuuden onnellisuuden maksimoivaa. Sitten kun jossain muualla on kehitetty halpa ja hyvä julkaisujärjestelmä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *