Alaston Lounasseteli

Lounassetelistä on käyty vilkasta keskustelua lehdistössä sen jälkeen kun verohallinnon pääjohtaja sanoi sen olevan aikansa elänyt. Kauppalehden mukaan veroedun poistamiselle annettiin täystyrmäys. Asiaton paljastaa miksi lounasseteli tuhoaa hyvinvointia.

Lounarin pahuus johtuu siitä, että se on nimellisarvoaan vähempiarvoinen. Miksi? Koska lounassetelillä voi maksaa vain ravintolaruokaa ja oikealla setelillä myös kaikkea muuta kivaa. Siksi jos joku tarjoaa sinulle setelitukkua ja nimellisesti samanarvoista lounassetelitukkua valitset luonnollisesti aina tukun ihan oikeita seteleitä. Tästä pääsemmekin lounasseteleitä koskevaan tarinaamme.

Tarina on tavalliseen tapaan yksinkertainen. Se sijoittuu tarunhohtoiseen Asiatonlandiaan, jossa lounasseteli on kokonaan veroton. Meidän vähemmän tarunhohtoisessa maailmassamme tämä ei tietystikään ole täysin totta. Tarinan opetus ei kuitenkaan riipu siitä onko veroetu osittainen vai täydellinen.

Työnantajasi Leila päättää maksaa sinulle 10 euroa palkastasi verottomana lounassetelinä. Kuten jo todettiin, 10 euron lounasseteli ei ole sinulle täyden 10 arvoinen, koska sillä saa vain lounaita ja siihen liittyy kaikkea hässäkkää. Sanotaan tarinan vuoksi, että lounasseteli on sinulle 8 euron arvoinen. Tarkalla arvolla ei ole mitään väliä, riittää että setelin arvo sinulle on alempi kuin 10 euroa. Leila puolestaan joutuu pulittamaan 10 euron lounassetelistä ihan oikean kympin.

Eli tilanne on varsin omituinen: Leila maksaa 10 euroa antaakseen sinulle jotain 8 euron arvoista. Miksi ihmeessä toimitte näin omituisesti? Syy on verotuksessa: veroprosenttisi on niin korkea, että joutuisit maksamaan oikeasta kympistä 3 euroa veroa, joten hyväksyt mieluummin verottoman 8 euron arvoisen lounassetelin kuin oikean kympin.

Menet uusi lounasseteli kädessäsi suoraa päätä Hansin ravintolaan ja ostat sillä 10 euron lounaan. Hans on tyytyväinen, koska lounaan valmistuskustannus hänelle on vain 9 euroa. Hans saa siis 1 euron voiton lounaastasi.

Kerrataanpa nyt mitä on tapahtunut. Lyhennettynä on käynyt niin, että työnantajasi Leila on maksanut 10 euroa Hansille, jotta tämä valmistaisi sinulle 8 euron arvoisen aterian 9 euron kustannuksilla. Jos tämä kuulostaa älyttömältä, olet oikeilla jäljillä. Se on täysin älytöntä. Jos maailmassa olisi mitään järkeä, Hansin ei pitäisi valmistaa sinulle ateriaa. Ilman verotonta lounasseteliä tätä ei ikinä tapahtuisi. Hintaa jolla sinä suostuisit syömään ja Hans valmistamaan aterian ei olisi.

Jotta asia tulisi vielä selvemmäksi, pohditaan toista verotukijärjestelmää, jonka vaikutukset ovat aivan samanlaiset. Olkoon sen nimi vaikka Asiattoman Lounastukitsydeemi. Järjestelmässä verottaja antaa Leilan maksaa työntekijöille 8 euroa päivässä verottomasti kahdella ehdolla. Jokaista 8 euroa kohden Leilan täytyy antaa yksi euro Hansille ja tuhota omaa omaisuuttaan 1 euron arvosta.

Asiattoman Lounastukitsydeemin vaikutukset ovat täsmälleen samat kuin verottoman lounassetelin: Leila maksaa 10 euroa, sinä saat 8 euroa ja Hans yhden.

Leilalla on muuten tarinassa 100 työntekijää, joten hän saa maksaa verotonta palkkaa yhteensä 4000 euroa viikossa, kunhan maksaa Hansille 500 ja tuhoaa omaisuutta 500 euron arvosta vaikka hakkaamalla vasaralla yhden iPhonen tuusannuuskaksi. Asiattoman Lounastukitsydeemi on siis kenties jopa lounasseteliä parempi järjestelmä, koska viikottainen tuhoamisperformanssi tulee ikään kuin kaupan päälle.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ihan positiivista, että edes joku verottajan lisäksi haluaa laittaa tällä lounassetelihölmöilylle stopin. Palkka rahana ja kaikille tämän kaltaisille ylimääräisille häröilyille, monimutkaisuuksille ja hässäköille the end.

  2. 2

    Sui Rana sanoo

    Samaa mieltä. Pois kaikki lounas-, kulttuuri- urheilusetelit. Tuhlausta ja välikäden turhan puliveivausliiketoiminnan tukemista.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Ilmeisesti aikoinaan kun lounassetelisysteemi kehitettiin laskettiin että se että ajetaan ihmiset pois lounasvoileivistä ja kylmistä eväistä lämpimän lounasannoksen äärelle tuottaa enemmän hyvinvointia kuin juuri tuo esimerkin havainnollistama varallisuuden sabotointi…;-)

    • 3.1

      Anonyymi sanoo

      Lisään vielä että kun olin Lontoossa Cityssä töissä niin ainoa paikka missä oli työpaikkaruokailu oli HSBC, yhdessä rakennuksessa oli kanttiini jonne pääsi henkilöstökortilla ja lounas maksoi jotain 5 puntaa. Kaikialla muualla omat eväät tai hakemaan ulkoota sapuskaa ja vaikka mikrottaa tai ravintolaan syömään omalla lompakolla. Yksi työnantaja tosi kustansi aamiaisen konttorin keittiössä ja perjantaisin aina joku rikas osakas tarjosi koko toimiston väelle lounaan (fish and chips everybody, XYZ is buying!)

  4. 4

    Anomuumi sanoo

    Meidän työpaikassa siirryttiin jo "tulevaisuuteen" eli lounaskorttiin. Se on vielä älyttömämpi järjestely, koska sen avulla verottaja voi vielä tarkemmin valvoa miten etu käytetään. Ei voi ostaa kahta lounasta yhdessä päivässä, ei voi ostaa alle 6 euron lounasta, vuoden lopussa kortille jääneestä summasta pitää maksaa verot ja joka kuukausi pitää etukäteen tietää paljonko aikoo syödä ja pyytää työnantajaa lataamaan rahat kortille.

    Itse luovuin koko lounasetupelleilyyn osallistumisesta koska korttia on niin käsittämättömän vaikea käyttää. Maksan mieluummin vähän enemmän siitä ettei syöminen ole niin hankalaa.

    Pohjimmiltaanhan tässä on kai alunperin kyse siitä, että halutaan tukea lämpimän aterian syöntiä eväiden sijasta. Eli siis joko haettiin kansanterveydellisiä etuja tai haluttiin tukea ravintolaliiketoimintaa. En tiedä sitten onko noista hyödyistä kumpikaan tarpeeksi suuri, että järjestelmän voitaisiin sanoa olevan edes jossain määrin järkevä.

    • 4.1

      sanoo

      Parahin Anomuumi,
      Olet oikeassa, mitä huonommin verottaja pystyy valvomaan lounassetelin käyttöä, sitä arvokkaampia setelit ovat ja sitä pienempi on niistä seuraava hyvinvoinnin väheneminen. Korteissa on ilmeisesti (minullakaan ei ole sellaista) se hyvä puoli, että sillä voi maksaa minkä tahansa arvoisen lounaan (johonkin rajaan asti). Tämä heikentää ravintoloiden mahdollisuutta käyttää lounassetelin arvoa koordinaation apuvälineenä. Ennenhän kuin sattumalta mistään ei saanut lounasta, jonka hinta olisi ollut alle kalleimman lounassetelin arvon.

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Jään innolla odottamaan saadaanko Marasta taas joku asiantunteva eläkeläinen kommentoimaan asiaa ensi vuoden KAK:ssa.

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Onko tuossa tarinan analogiassa kuitenkin se ongelma, että Asiatonlandiassa pitää tuhota omaisuutta, kun taas tosielämässä omaisuutta ei tuhoudu? Kännykän tuusannuskaamisessa tuhoutuu oikea hyödyke, kun taas rahan polttaminen on käytännössä tulonsiirtoa rahan omistajalta muille kuluttajille. Näin ollen lounasseteli olisikin vain tulonsiirto veronmaksajalta työnantajalle.

    -Kikka

    • 6.1

      sanoo

      Parahin Kikka,
      Koko jutun juoni on se, että lounasseteli tuhoaa varallisuutta aivan samalla tavalla kuin Asiattoman Lounastukitsydeemi. Lounastukitsydeemissä tuhotaan puhelin, joten varallisuuden tuhoutuminen on hyvin konkreettista. Lounastukitsydeemi taas tuhoaa osan Hansin ateriaan käyttämistä resursseista. Resurssit tuhoutuvat, kun 9 euron arvosta varallisuutta muutetaan 8 euron arvoiseksi varallisuudeksi. Tätä on vaikeampi havaita kun puhelimen mättämistä vasaralla, mutta resurssien tuhoutuminen on ihan yhtäläistä kummassakin tapauksessa.

    • 6.2

      Anonyymi sanoo

      Kyllähän tuo kympin seteli on taas Hansille kympin arvoinen, sillä kyllähän luottokunta tilittaa Hansille tuon täyden kympin. Eli eikös sinun logiikallasi varallisuutta tulisi syntyä 1 €?

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    Minulla olisi aivan revolutiönäärinen idea!

    Mitäpä jos….jos…jos se lounareiden 30 miljoonan verotuki lakkautettaisiin ja se siirrettäisiin semmoisenaan…**rumpujen pärinä** … TADAA! Täysimääräisesti tuloverotuksen alennukseen!

    Ja mitäpä jos samalla heivattaisiin kaikenlaiset kulttuurisetelit ja vastaavat pelleilyt?

    (myönnetään että ¨verotus ei tuosta paljoa hetkahtaisi, mutta kumminkin)

    – Syltty

    • 7.1

      sanoo

      Parahin Syltty,
      Huomiosi on osuva. Nykyinen lounastukijärjestelmä on osa ihmisten palkkausta. Ihmisten rahapalkat ovat vähän pienemmät lounaan veroedun takia. Tämän vuoksi lounasedun poistaminen, vaikka poistaakin varallisuutta tuhoavan vaikutuksen, myös kiristää ihmisten veroja. Ihmiset ovat siis oikeutetusti pahoillaan lounasedun poistamisesta, koska se on ollut osa heidän palkkaustaan. Alentamalla yleisesti veroja lounastuen verran poistettaisiin tämä vaikutus, mutta kuten sanot, alennus on varmaan aika pieni.
      Ravintoloitsijat myös kärsisivät lounastuen poistamisesta, mutta ravintoloiden hyötyminen lounassetelistä on siis tullut hyvinvoinnin vähenemisen kustannuksella.

  8. 8

    KL sanoo

    Ansiokkaassa blogissa tämä kirjoitus taisi kuitenkin mennä hieman asiattoman puolelle.

    Lähdetään siitä, että minulla on tarve syödä lounas työpäivän aikana ja tämä on myös työnantajani Leilan intresseissä, jotta jaksaisin työskennellä iltapäivällä enkä tuupertuisi työpäivän aikana.

    Minun siis tarvitsee mennä Hansin ravintolaan ja maksaa Hansille 10 euroa, jotta saisin lounaani.

    Jotta saisin Leilalta käteeni 10 euron setelin, Leilan tarvitsee maksaa minulle palkkaa 15 euroa. Tällöin minulle jää verojen jälkeen käteeni 10 euroa, jolla saan ostettua Hansilta lounaani.

    Tällöin Leila joutui maksamaan 15 euroa, Hans teki 1 euron voittoa ja minä sain 9 euroa kustataneen lounaani, jonka arvo minulle kuitenkin oli sen 10 euroa, koska olin valmis sen maksamaan.
    Tällöin valtio nettosi 5 euroa yhteiskunnan palvelujen ja julkisen sektorin tutkijoiden palkkojen kustantamiseen.

    Koska sekä minun että Leilan intresseissä on minun mahdollisuus ruokailla työpäivän aikana, ja toisaalta Leilan yritys on niin pieni, että omaa työpaikkaruokalaa ei kannata järjestää, edullisempaa on Leilalle maksaa ainoastaan 10 euroa siitä lounassetelistä, jolla saan Hansilta ostettua ruokani.

    Asia on näin jopa nykyisessä suomalaisessa mallissa, jossa Leilan tarvitsee maksaa 10 euroa lounassetelistä ja 3,40 euroa minulle palkkaa, jolla pystyn kattamaan tämän palkan ja lounassetelin veron. Näin Leilan kustannukset ovat 13,40 euroa ja minä saan Hansilta lounaani ja jaksan työskennellä koko työpäiväni.
    Verottajakin saa silti 3,40 euroa yhteiskunnan ja julkisen sektorin tutkijoiden palkkojen kustantamiseksi.

    • 8.1

      Anonyymi sanoo

      Tuossa työntekijälle lounasseteli on yhtä arvokas kuin raha – tuskinpa näin on, mutta jos hän luultavasti söisi joka päivä työpaikkaruokalassa muutenkin, niin voidaan olettaa, että lounasseteli olisi hänelle vaikka 9,90 euron arvoinen.

      Työnantaja toki säästää verotuksessa ja ravintola saa ylimääräistä voittoa, mutta tämä on vain tulonsiirto työnantajalle ja ravintolalle muilta veronmaksajilta. Työntekijän hyvinvointitappio on se 0,10 euroa. Muut hyödyt/haitat tässä tilanteessa kumoavat toisensa. Kokonaisuudessa siis työntekijä ja muut veronmaksajat kärsivät, kun taas työnantaja ja ravintola hyötyvät. Hyvinvointitappio kaikille suomalaisille on 0,10 euroa.

    • 8.2

      KL sanoo

      Työnantajan subventoima työpaikkaruokailu työnantajan omassa henkilöstöravintolassa on aivan sama asia. Sitäkin tuetaan veronmaksajien rahoilla, koska subventio on veroton (tai alemmin verotettu, riippuen sen suuruudesta).

      Jos ehdotetaan lounassetelien poistamista, poistetaanko sitten myös oman henkilöstöravintolan subvention verottomuus ja aletaan verottaa subventiota koko määrästään luontaisetuna (jolloin työnantajan kannattanee poistaa subventio kokonaan).

      Tottakai kyseessä on tulonsiirto veronmaksajilta. Lounasseteli vain laittaa pienet työnantajat ja niiden työntekijät yhdenvertaiseen asemaan isojen kanssa, joilla on omat henkilöstöruokalat.

      Tämän tulonsiirron peruste lienee kansanterveydellinen – on kaikkien etu, että työntekijät saavat syödä kunnollisen aterian työpäivän aikana.

      En ymmärrä, miksi keskustellaan vain lounasseteleistä ja niiden poistamisesta – samalla pitäisi sitten keskustella henkilöstöruokaloiden subvention verotuksesta. Mielestäni molemmissa nykyinen malli on ihan perusteltu tulonsiirto.

    • 8.3

      Anonyymi sanoo

      Ihan hyviä pointteja. Varmaan lounasseteli on parempi ratkaisu kuin henkilöstötuki yksittäisessä työpaikkaruokalassa. Ehkä pieni hyvinvointitappio on myös hyväksyttävissä sen edistämiseksi, että ihmiset syövät lämpimän aterian lounaaksi. Mietin tosin, olisiko tähän jotain ratkaisua, missä ei olisi hyvinvointitappiota.

    • 8.4

      Anonyymi sanoo

      Norjassa melkein kaikkien lounaana on kaksi voileipää. Ovat terveempiä ja elävät pitempään ja vähemmän ylipainoa. Se siitä terveellisyydestä.

    • 8.5

      sanoo

      Parahimmat Anonyymit,
      Toinen Anonyymi jo vastasikin hyvin ensimmäiselle Anonyymille. Hyvinvointitappio syntyy välttämättä aina, kun lounassetelin arvo on sen nimellisarvoa pienempi. Siitä ei pääse eroon tarinaa muuttamalla. Leilan säästöt ensimmäisen Anonyymin tarinassa ovat tosiaan muilta pois, eivätkä siis aitoja yhteiskunnallisia säästöjä.
      Hyvinvointitappiota ei voida hyväksyä lämpimän aterian syömisen vuoksi, ellei lämpimän aterian syömisestä ole joitakin hyötyjä, joita syöjä itse ei ota huomioon ateriaa valitessaan. Tämä edellyttää esimerkiksi monimutkaista tarinaa, jossa syöjä on jotenkin tyhmä eikä tajua millainen ateria hänelle on paras. Tämä ei tunnu kovin puoleensavetävältä lähtökohdalta.

      • 8.5.1

        Utilitaristin kirous sanoo

        Joskos kulutuksen ohjaaminen ravintoloille lisää ravintola-aterioiden laatua, jolloin ruoasta saatava hyöty kasvaa. Tällöin on tosin myös ajateltava, että eväsleipien mutustajien kokema hyödyn menetys on pienempi kuin kulinaristien saama lisähyöty. Oletus myös on, että kulinaristit käyttävät rahat jokatapauksessa ravintolapalveluihin.

        Periaatteessa on siis mahdollista, että lounastukijärjestelmä kasvattaa hyötyä kokonaisuudessaan, vaikka se kaventaakin eväsleipien mutustajien valinnanvapautta. Tälläisessa tilanteessa kysymys on etiikasta.

        Onko oikein rankaista eväsleipien mutustajia kulinaristien nautinnon lisäämiseksi?

    • 8.6

      OS sanoo

      KL: Henkilöstöruokaloiden aterioilla on verotusarvo. Saattaa olla, että käytännössä ateriaa ei veroteta täydestä arvostaan, jolloin siihenkin liittyy subventiota. Mutta helppohan sitäkin verotusarvoa on samalla säätää. Vaikka ei säädettäisi, niin ainakaan se ei aiheuta ylimääräistä byrokratiaa toisin kuin lounasseteli.

      Sinänsä pidän ihan mahdollisena työntekijöiden irrationaalisuutta työpaikkaruokailua valitessa, mutta en usko sen tuottavan riittävän vahvaa argumenttia tällaista subventiota puoltamaan.

    • 8.7

      Anonyymi sanoo

      Katsastajat käyttävät blogissa usein käsitettä "hyvinvointi" (ja siitä johdettua hyvinvointitappiota) tavalla, joka ei taida vastata yleiskielen vastaavaa sanaa. Voisitteko jossain blogitekstissä avata mitä tarkoitatte näillä sanoilla?

    • 8.8

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Olemme pyrkineet välttämään hyvinvointi-sanan käyttöä juuri tästä syystä. Tämänkään jutun varsinaisessa tekstissä sitä ei esiintynyt, vaan puhuttiin varallisuuden tuhoamisesta. Hyvinvointitappiolla tarkoitamme karkeasti juuri tätä: jotain arvokasta häviää, tuhoutuu tai jää saamatta politiikan takia.

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Omiksi eväiksi voi toki ottaa jotain muuta kuin voileipiä. Ja mikä ihmeen hokema on tämä "lämmin ateria" ? Ei ruuan tarvitse olla lämmintä ollakseen terveellistä. Kuumentaminen jopa tuhoaa tärkeitä vihannesten ravintoaineita.

  10. 10

    Anonyymi sanoo

    Tarina ei nyt vastaa todellisuutta, koska lähes kaikilla työpaikoilla työntekijä maksaa esim. kuusi euroa yhdeksän euron lounassetelistä. Ja koska syötävä on, kuudella eurolla saatava yhdeksän euron arvoinen ruoka tarkoittaa sitä, että lounasseteli on jopa oikeaa rahaa arvokkaampi ko tilanteessa.

    • 10.1

      Anonyymi sanoo

      Tarina vastaa todellisuutta siinä, että jos työntekijä voi ostaa työnantajalta kuudella eurolla yhdeksän euron arvoisen minkä tahansa, hän saa piilopalkkaa päivässä kolme euroa verottomana. Kuukaudessa 63 euron piilopalkan vero olisi noin 30 euroa eli vuodessa 360 euroa veronkiertoa.Esimerkiksi puoli miljoonaa lounassetelisyöjää jättää maksamatta veroja vuodessa 180 miljoonaa.

      Vaadin meille eläkeläisille lounasseteleitä myyntiin samoilla ehdoilla, muuten kaikkia veronmaksajia ei kohdella verotuksessa samalla tavalla vaan toisille on järjestetty lounasetua kolme euroa päivässä joko lounasseteleinä tai subventoituna työpaikkaruokailuna.

      Samanlaista piilopalkkaa saavat muuten kaikki paljon omalla autolla työhön kuuluvia matkoja ajavat. Itsekin työelämässä ostin aina muutaman vuoden vanhan Volvon alle kymmenesosalla sen alkuperäisestä ostohinnasta. Bensakulut pysyivät alhaisena kun ajoin nopeusrajoitusten mukaan enkä koskaan yli 100 km/t. 200 000 km ajetulla Volvolla ajaa puoli miljoonaa kilometriä lisää, ennen kuin korjaus- ja huoltokulut tulevat suhteettoman kalliiksi.

      Arvatkaapa paljonko nettosin vuodessa, kun työajoa oli 50 – 70 000 km/vuosi?

    • 10.2

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Työntekijä maksaa kuusi euroa, mutta työnantaja maksaa loput. Kokonaisuudessaan lounassetelistä maksetaan yhdeksän euroa ja kuten kirjoituksessa todettiin, lounasseteli ei ole 9 euron arvoinen. Kuka tahansa valitsee mieluummin 100 euroa euroina kuin lounasseteleinä. Yhteensä työntekijä ja työnantaja siis maksavat lounassetelistä enemmän kuin mikä sen arvo on. Tästä seuraa kirjoituksessa kuvattu varallisuuden tuhoutuminen.
      Mitä tulee toisen Anonyymin esille tuomiin seikkoihin, on totta että lounasetu on työssäkäyville suunnattu veronalennus. Mutta veronalennuksena se on huono, koska se sitoo verojen alentamisen tietynlaiseen kulutukseen ja siksi sillä on kirjoituksessa kuvattu huono vaikutus. Parempi olisi siis vaatia yleisiä veronalennuksia kuin lounassetelin ulottamista myös eläkeläisille.

  11. 11

    Anonyymi sanoo

    Mitä läppää taas… samaa tasoa kuin farkkuesimerkki. Onko tämä joku provopalsta? Libertaristilukiolaiset kirjoitti välkällä? Kai nyt aikuinen ihminen tietää lounassetelin. Lounasseteli on olemassa, jotta ihmiset kävisivät lounasravintolassa syömässä. Muuten he käyttävät rahaa johonkin muuhun. Valtio haluaa, että ihmiset panevat rahansa lounaaseen. Juttu on kirjoitettu ihan kuin politiikkaa ei olisi olemassa.

    • 11.1

      Anonyymi sanoo

      Ehkäpä kaikille poliitikoille ja äänestäjille ei aiemmin ollut täysin selvää, että lounarituki vastaa puhelinten vasarointia. Tämän läpän ansiosta tietävät nyt paremmin ja voivat jatkossa tehdä parempaa politiikkaa.

  12. 12

    Anonyymi sanoo

    Lounasseteli on olemassa siksi, että ravintola-ala on korruptoinut poliitikkoja. Molemmat ovat tarjonneet verukkeeksi äänestäjille terveellisyyttä, mutta usein lounarilla syödään paljon epäterveellisempää ruokaa kuin ne eväät olisivat. Jos "tehdään politiikkaa" ilman faktapohjaisia perusteluja, yleensä kyse on korruptiosta tai pienen ryhmän suosimisesta yleisen edun kustannuksella mahdollisimman vaikeasti läpinähtävin verukkein.

    Jos se ruoka nostaisi työkykyä 4 euron edestä, Leilan kannattaisi ilman verotukeakin antaa 8 euron palkan sijaan 10 euron lounari, jota pidän 8 euron arvoisena. Vain silloin Leila jättää antamatta lounarin, kun se tuhoaa arvoa enemmän kuin tuottaa – paitsi jos veroalennuksella vääristetään valinta.

    Noihin 8 euroon sisältyy jo se terveys, jonka koen lounarilla saavani. Ehkä Hans ei tuhoa 9 euron edestä resursseja vaan 4 euron – loput 5 euroa menevät verottajalle (alv, tulovero ym.). Jos syön eväitä, käytän ne rahani johonkin muuhun, josta taas menee osa verottajalle, joten veroalea ei pidä kohdentaa Hansille vaan pitää lakkauttaa tukiaisia ja alentaa tuloveroa kautta linjan. Tulovero aiheuttaa samanlaisia hyvinvointitappioita kuin lounarit ja iPhonen murskaaminen.

    Jos veroale halutaan kohdentaa työvoimaintensiivisiin tuotteisiin, alennetaan vain ansiotuloveroa, ei pääomatuloveroa.

    • 12.1

      sanoo

      Parahin Anonyymi,
      Asiat ovat juuri niin kuin sanot esimerkissäsi. Mitä tulee ravintola-alan poliitikkoja korruptoivaan vaikutukseen, niin meidän tiedossamme ei ole konkreettista näyttöä tästä. Mutta ala varmaankin lobbaa vahvasti lounasedun puolesta.

  13. 13

    Anonyymi sanoo

    Ajalta early-80.
    Käsittääkseni työnantaja oli velvollinen järjestämään ruokailu työntekijöilleen ja niille jotka liikkuivat asiakkailla päivittäin, lounarit.
    Vain siksi että porukka pysyisi suht järjissään ne kriittiset tunnit joita päivittäin työnantajalleen tekivät.
    Tämä kaiketi on päivänselvää, työntekijän järjellisyys,
    muutoinhan homma tulee kalliiksi, joskus jopa ylivoimaisen.
    Lunastin siis itselleni lipukkeet aina, vaikka oli selvää etten niitä kerkeä käyttää kuin poikkeustapauksessa. Miksi ?
    Ajatus oli kustantaa niillä lapsukaisille jotain muuta ravinnetta kuin mitä päivittäin söivät; ostin siis hamppareita, lomalla ravinteliruokaa; kaikki tämä ilman menestystä.
    Mitäpä skidit jotka olivat tottuneet maksa-/makaronilaatikoihin näistä piittasivat.
    Komento kuului "ruokaa ! sitä tavallista !"
    Ja itse, kuponkeja käyttäessä, koin ympäristön nuivaa suhtautumista; meille kans, miks toi…
    Eikös tämä nyt ole itse kenenkin asia miten kupongit käyttää. Opin olemaan ilman ruokaa – aikaakin siihen olisi pitänyt järjestää – lopuille työvuosikymmenilleni ja nyt kun vastoin kaikkia odotuksia olen jo eläkettä kerennyt nostaa ja siis suht hengissä ja järjissäni; mikä meni pieleen ?
    Eikö verottajan tavoite tulisi olla hyväpalkkaiset eläkeläiset jotka ymmärtävät potkaista tyhjää riittävän pian. Rahaa säästyy kertyneestä eläkkeestä, sairastaa ei kerkeä, jne…
    Ensisijaisen intressin tulisi olla: epäterveellistä ruokaa ja limpparia kaikilla hivenaineilla ja ilmaiseksi !!
    Joku ent työtov onkin kiitettävästi kunnostautunut tällä rintamalla, ja vielä omaan piikkiinsä, mutta oikeilla jäljillä ollaan.
    Eläkevuosia tuskin näkevät.
    Tämänkaltaisia kannustavia kommentteja ja artikkeleita
    jatkossa, kiitos.

  14. 14

    Anonyymi sanoo

    Katsotaanpa seuraavatko asiattomat näitä hyvinkin vanhoja aiheita. Helsingin Sanomat uutisoi tänään pohjoismaisen tutkimusyhtiön Oxford Researchin tuloksesta, jonka mukaan lounassetelit ovat Suomen valtiolle hyödyllisiä ( http://www.hs.fi/talous/a1444881228487 ). Kirjoituksenne mukaan ne ovat myös palkansaajalle hyödyllisiä, koska tällöin työntekijä voi saada 7 euron sijaan 8 euroa joissakin tapauksissa. Kuitenkin päädytte siihen lopputulemaan, että lounassetelit ovat hyödyllisiä.

    Näen kaksi mahdollisuutta: (1) Oxford Research on väärässä tai (2) mallinne on liian yksinkertainen ja jätätte jotakin olennaista huomioimatta. Onko teillä näkemystä siitä kumpi, vai jokin muu selitys, on kyseessä?

  15. 15

    Anonyymi sanoo

    "Oxford Researchin erikoisalaa ovat alueiden ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä hyvinvointialojen toiminnan edistäminen." "Me yhdistämme tutkimuksen, strategian ja viestinnän"

    Olisikohan lounasseteleiden tarjoajan tilaamassa tutkimuksessa havaittavissa ns. astian makua?

Trackbacks

  1. […] Kirjoituksen todenperäisyys on herättynyt vilkasta keskustelua ja esimerkiksi työsuojelusta vastaava korkea virkamies ehti jo puolustautua, että ei työsuojelu voi aiheuttaa suuria kustannuksia, koska  oikeastaan mitään ei tehdäkään. Yksittäistapausta mielenkiintoisempaa on pohtia, missä määrin valtio voi säädöksillään ylipäänsä suojella työntekijöitä. Ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi tilannetta, jossa kodinhoitajan työhön liittyy kaksi ominaisuutta: työstä saatava palkka ja työn turvallisuus. Työntekijä arvostaa molempia ja molemmat maksavat työnantajalle. Mitä tapahtuu, jos kodinhoitajien turvallisuudesta huolestunut valtio säätää kodinhoitajille esimerkiksi kypäräpakon?  Kypäräpakko voi aiheuttaa seuraavaa: Yksi mahdollisuus on se, että kypärä on täysin turha eli se ei lisää turvallisuutta. Työpaikka on siis työntekijän näkökulmasta täysin samanlainen kuin ennen kypäräpakkoa. Perheille koituvat kodinhoidon kustannukset kuitenkin nousevat kypäräpakon myötä. Tässä tapauksessa kypäräpakko toimii samalla tavalla kuin työnantajalle asetettava vero, tosin sillä erotuksella, että verotuloja ei kerry. Kuten veron, työnantaja yrittää vyöryttää myös kypärän kustannuksen työntekijän harteille alentamalla palkkaa. Kypäräpakon seurauksena kodinhoitajien palkat laskevat ja heidän työllisyytensä vähenee. Molempia osapuolia hyödyttävien työsuhteiden katoaminen on tällaisen turhan sääntelyn yhteiskunnallinen kustannus. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *