A-talks and bullshit walks

YLE:n A-talk keskittyi torstaina 2.10.2014 asuntomarkkinoihin ja vielä tarkemmin asuntomarkkinoiden krapulaan. Vaikka tämä tila on henkilökohtaisesti hyvinkin tuttu täällä Asiattomassa, emme ole törmänneet markkinoiden krapulaan taloustieteen kursseilla. Ehkäpä juuri tästä syystä markkinoista oli tällä kertaa puhumassa niiden todelliset asiantuntijat eli kaksi juristia, aluetieteilijä ja asuntoaan pitkään myynyt henkilö. Yllättävää kyllä, keskustelu oli sinänsä asiallista, vaikkakaan itsestäänselvyyksiä syvällisempää analyysia ei kuultu.

No entä se bullshit? Siitä vastasi ohjelman lopussa Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki (alkaa kohdasta 45.04). Professori Katajamäki väitti kirkkain silmin, että Suomessa harrastetaan keskittämispolitiikkaa ja että syrjäseudut kyllä menestyisivät, jos sinne vain annettaisiin enemmän resursseja. Kumpikaan väitteistä ei pidä paikkaansa.

Ensimmäinen väite on helppo kumota. Suomen merkittävin aluepolitiikan väline on nimittäin kuntien valtionosuusjärjestelmä. Jokainen voi käydä katsomassa kuntaliiton sivuilta, miten valtionosuudet jakautuvat alueellisesti. Esimerkiksi espoolaiset saavat valtionosuuksia hulppeat 118 ja helsinkiläiset 413 euroa henkeä kohden, kun taas esimerkiksi utsjokelaiset ja ranualaiset saavat yli 5200 euroa. Luvut on laskettu henkeä kohden, koska vain ihmiset voivat hyötyä rahasta, ei alueet. Nämä luvut tietenkin aliarvioivat kaupunkien ja syrjäseutujen epäsuhtaa, koska kaupungeista kerätään henkeä kohden enemmän valtion verotuloja, joista valtionosuudet maksetaan.

On totta, että kaupungeista syrjäseuduille meneviä rahoja on jonkin verran vähennetty. Mutta hajauttamispolitiikan maltillinen pienentäminen ei tietenkään tarkoita keskittämispolitiikkaa. Politiikka olisi alueellisesti neutraalia, jos valtionosuusjärjestelmää (tai muita syrjäisten alueiden tukia) ei olisi. Vasta jos utsjokelaisilta siirrettäisiin rahaa helsinkiläisille, voitaisiin puhua keskittämispolitiikasta.

Toinen väite on hieman haastavampi. Kyseessä on nimittäin melko hankala empiirinen kysymys. Erilaisten aluepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia on kuitenkin taloustieteessä tutkittu paljon. Aluepolitiikan toimivuudesta on vain vähän tutkimuksellista näyttöä (ks. esim. tämä ja tämä). Alueelliset tuet tai työpaikkojen siirto eivät siis juurikaan lisää taloudellista aktiviteettia kohdealueilla. Jos lisäävät, se tapahtuu lähinnä siksi, että yritykset muuttavat sinne tukien perässä muilta alueilta, joilla menee sitten huonommin. Mitään uutta ei siis synny, mutta ihmisiä ja yrityksiä houkutellaan siirtymään tehottomasti paikasta toiseen.

Tutkimusnäyttöä sen sijaan on paljon siitä, että ihmisten ja yritysten keskittymisestä on hyötyä sekä tuottavuuden kasvun (ks. esim. tämä) että kulutusmahdollisuuksien paranemisen myötä (ks. esim. tämä). Juuri näistä hyödystä johtuen asukas- ja yritystiheyden harventaminen aluepolitiikan keinoin voi merkittävästi haitata talouden toimintaa ja vähentää hyvinvointia. En pysty tässä kirjoituksessa menemään asiaan syvällisemmin, mutta uskoisin, että aluepolitiikka pääsee esille Asiattomassa vielä useaan otteeseen.

Kommentit
  1. 1

    PetjaY sanoo

    Tähän mennessä oikein hyvää tekstiä, kiitos siitä. Nyt tosin olen eri mieltä tuosta että "Alueelliset tuet tai työpaikkojen siirto eivät siis juurikaan lisää taloudellista aktiviteettia kohdealueilla".
    Jos vastakkain on todella vahva yleispätevä sääntö "jos jostain maksetaan niin sitä tehdään enemmän" ja erittäin heikon signaalin etsiminen erittäin kohinaisesta mittauksesta niin mielestäni ensimmäinen vaihtoehto on paljon todennäköisemmin oikeassa.
    Ajatusleikkinä voitte kuvitella että jos lisättäisiin näitä tukia vaikkapa niin että syrjäseuduilla työstä maksettaisiinkin tukia (eli jos normaalisti ~50% maksetusta palkasta menee veroihin niin nyt menisikin kaikki palkka työntekijälle ja 50% tukia päälle) niin eiköhän sitä aktivitettiakin syntyisi (tai todennäköisemmin vallankaappaus mutta kuitenkin).

  2. 2

    sanoo

    Kiitos kommentista. Pointti oli nimenomaan, että jos jotain tapahtuu alueellisen tuen myötä, niin lähinnä se, että firmoja ja ihmisiä siirtyy rahan perässä muilta alueilta. Tämä on tietysti haitallista, koska rahat tukiin kerätään vääristävillä veroilla. Kuten sanoin, uskoisin, että blogissa palataan tähän vielä.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Jos olen tutkimuksia oikein ymmärtänyt niin parhaat arviot siitä, kuinka paljon yhden euron kerääminen verotuksella maksaa, vaihtelevat yhdestä kahteen euroon; tätäkin korkeampia lukuja saadaan, kun mukaan lasketaan veronkeräystä edellyttävän koneiston kustannukset. Alarajoilla laskeskellen, kun jotain hanketta tuetaan 100 eurolla, siinä on edes alkeellista järkeä vain, jos voidaan olla varmoja, että se tuottaa vähintään 200 euroa + normaali tuottoprosentti päälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *