World Wide War


”Yhtä sellaista henkeä kohti, joka sukkuloi kulttuuripiiristä toiseen ja siirtyy kevyesti Al-Jazeeran sivustolta Haaretzin sivuille, Washington Postista Iranin tietotoimiston sivuille, on aina tuhansia, jotka käyvät pelkästään maanmiestensä tai uskonsisartensa sivuilla ja sammuttavat janonsa tutuilla lähteillä etsien tietokoneruudultaan vain tukea varmuuksilleen ja perusteita katkeruudelleen.

Niinpä tämä loistava moderni apuväline, jonka pitäisi edistää kulttuurien välistä vaihtoa ja rauhanomaista sekoittumista, onkin muodostunut globaalien heimojemme kokoontumis- ja agitointipaikaksi. Tämä ei johdu hämärästä vehkeilystä vaan siitä, että internet, joka nopeuttaa ja laajentaa tapahtumien vaikutuksia, on yleistynyt sillä historian hetkellä, jona identiteetit riehuvat, kulttuurit ovat törmäyskurssilla, universalismi murenee, keskustelujen taso heikkenee, väkivalta saa sijaa sanoissa ja teoissa ja yhteiset arvot katoavat.”

Amin Maalouf: Maailma järkkyy. Kun kulttuurimme uupuvat. Suomentanut Lotta Toivanen. WSOY 2011.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Niin, ihminen on syvästi tribaalinen ja hierarkioita luova eläin. Tämän tosiseikan lapselliselle kieltämiselle perustuvat internet, globalisaatio, monikulttuurisuus ja muut hyvät aikomukset. Siksi vapaan ja tasa-arvoisen maailmanperheen sijasta sopii edelleen odottaa lisää heimoutumista, keskinäistä vihanpitoa ja suvaitsemattomuutta.

  2. 2

    sanoo

    En ole vielä lukenut Maaloufia loppuun. Ehkä kirjoitan siitä tänne sitten kun olen. Maalouf ei kuulu siihen jengiin, jota nimitetään — enemmän tai vähemmän asiallisin perustein — kulturalisteiksi. Maalouf pyrkii tässä kirjassaan pohtimaan keinoja toimivan rinnakkais- ja yhteiselon luomiselle eri kulttuurien ja uskomusten välille. Hänen peruskäsityksensä maailmasta on karun realistinen (olematta mikään synkistelijä), hänen mielestään barbarismi eri muodoissa rehottaa niin läntisessä kuin islamilaisessa maailmassa. Maalouf tuntuu olevan enemmän romantikko kuin idealisti, mikä mielestäni on hieno juttu, eikä vähiten siksi että määrittelen itsenikin romantikoksi ilman idealismia. Hänellä on myös tausta kahdesta kulttuurista: kotoisin Libanonista, mutta kasvanut eurooppalaisuuteen. Maalouf mielestäni osaa arvioida hyvin kiihkottomasti ja tarkkakatseisesti näiden molempien viiteryhmien kipupisteitä, murtumakohtia ja ongelmapesäkkeitä. Mutta luetaan nyt kirja loppuun ennen suurempia yhteenvetoja. Vähän jo tässä vaiheessa häiritsee se, että kirjassa on liikaa teemoja, liikaa aihepiirejä ja siten yllin kyllin itsestäänselvyyksiä, moneen kertaan sanottuja näkemyksiä ja suoranaisia latteuksia. Hänen pitäisi keskittyä vain näihin kulttuurien rinnakkainelon kysymyksiin ja jättää muiden globaalin mittakaavan jutut asiantuntevimmille kirjoittajille.

  3. 3

    sanoo

    Toisenlainen näkökulma tähän nettiaiheeseen:

    ”In 2007, a group of wealthy geeks in the West volunteered to lend their computer bandwidth to people in countries with repressive regimes in the hope – the confident hope – they’d soon educate themselves about the horrors of their various regimes. Instead, they promptly went in search of pictures of Gwen Stefani in her underwear and Britney Spears out of it.”

    Sitaatti peräisin kiinnostavan oloisesta kirjasta tehdystä arvostelusta:

    http://www.telegraph.co.uk/culture/books/8241377/The-Net-Delusion-by-Evgeny-Morozov-review.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *