Vaalipäivänä

Jokin aika sitten kerroin, että en tiedä äänestänkö eduskuntavaaleissa vai en.

Lopulta päätin kuin päätinkin tätä demokraattista kansalaisoikeuttani käyttää, ja myönnän avoimesti, että ääneni oli protestiääni. Ei kuitenkaan perussuomalaisten puolesta vaan heitä vastaan.
Tarkoitukseni oli alun perin kirjoittaa tähän pitkä ja polveileva pohdinta siitä, miksi tunsin polttavaa tarvetta protestiäänestämiseen. Hakattuani tekstiä viiden tuhannen merkin verran kuitenkin väsähdin ja jätin sikseen.
Tiivistäen voin sanoa sen, että perussuomalaisten vaaliohjelman kulttuuripoliittiset kannanotot olivat minulle vahva protestoinnin motivaattori, vaikka pidänkin kyseenalaisina kulttuuriväen suu vaahdossa esittämiä natsivertauksia. Natseillehan rappiotaide oli ilmausta juutalaisesta sielusta ja rappiotaiteen vastustamisella oli siten selvät rotuopilliset perusteet. Mitään tällaista en pysty perussuomalaisten kannanotoissa näkemään, en edes pahalla tahdolla. Vesa-Matti Saarakkalan ja kumppaneiden “postmodernin tekotaiteen” paheksunta kielii lähinnä ennakkoluuloisuudesta, matalamielisyydestä ja timantinkovasta typeryydestä.
Loppujen lopuksi “postmoderni tekotaide” taitaa olla vain yksi monista nimilapuista, joita persut käyttävät vastustaakseen vihaamiaan eliittejä.
Ajatellessani persujen eliittikapinaa mielessäni välähtää Vladimir Nabokovin romaani Bend Sinister, jossa eletään “keskivertoihmisten puolueen” hallitsemassa filistereiden yhteiskunnassa. En haluaisi elää sellaisessa, enkä tosin usko että koskaan joudunkaan. Mutta aina on tärkeää vastustaa vallanhimoisia filistereitä.
Toisaalta perussuomalaisten nousussa on hyvätkin puolensa. Ideat ja arvot ovat palanneet politiikan asialistalle. En muista milloin eduskuntavaaleissa olisi ollut näin paljon sähköä.
Paha kyllä liikkeellä ovat sellaiset muutosvoimat, joita en voi kannattaa. Tunnen kyllä kulttuuri-ihmisiä, jotka äänestävät persuja kostaakseen vanhoille puolueille ja ummehtuneelle poliittiselle järjestelmälle. Minusta he muistuttavat umpimielisimpiä vasemmistoänkyröitä, joille riittää Venezuelan ja Kuuban tukemisen perusteeksi se, että Chavez ja Castro ovat Yhdysvaltain vihollisia. Ei se, että persut ovat mätää systeemiä vastaan tee heistä yhtään siedettävämpiä.
Kommentit (7)
  1. Teemu Helle
    17.4.2011, 23:20

    Rohkea kirjoitus, hatunnosto sille.

    Äänestin samoilla motiiveilla, joita tuot kirjoituksessasi esiin. Protestiksi persulaiselle kulttuuripolitiikalle. Protesti se on myös sille, kuten YLEn vaalivalvojaisissakin jossakin kohtaa tuli esiin, että väki eduskunnassa vaihtuu aikalailla ja fakta on se, ettei suurella osalla persulaisista uusista edustajista (eli suurin osa koko eduskuntaryhmästä) ole minkäänlaista parlamentaarista työkokemusta. Herää siis kysymys, että nyt kun kansan valtuutus on saatu, osataanko todella myös työtä tehdä vai ollaanko rähmälleen liian suurissa kalosseissa jo kivitalon portailla.

  2. Sami Liuhto
    18.4.2011, 15:15

    Suomalaiselta älymystöltä voisi nyt kysyä: kannattiko naureskella perussuomalaisille, kun kansa ei siitä naureskelusta näköjään välittänyt ja entistä enemmän tuki Soinin porukkaa?

    Kuvaan kuuluu tietenkin käsienpeseminen, mutta voisiko silti suomalainen älymystö ottaa hieman vastuuta siitä, ettei se kyennyt kuin ivaamaan perussuomalaisia eikä antanut lähiöiden ja maaseudun ihmisille mitään vaihtoehtoa? Kansa inhoaa helsinkiläisiä ja akateemisia kuin ruttoa, se pitäisi olla tiedossa alkeellisillakin historiatiedoilla, joita älymystö, toisin kuin todellinen velikulta Jussi Niinistö, ei näköjään omaa.

    Mitä muuten blogisti miettii filosofian tohtori Jussi Niinistöstä? Hänhän on todella helppo maali kolumnisteille tuossa totisuudessaan ja von oben -ivallisuudessaan (joka tosin kertoo vain miehen akateemisuudesta). Jätkä teki häämatkan Raatteen tielle ja kulki opiskelijabileissä mustassa paidassa ja sinisessä kravatissa a.D. 1992. Kannattaa nauraa, se vain lisää perussuomalaisten kannatusta.

    Syytän vaalien lopputuloksesta suomalaista älymystöä. Voisi syyttää muitakin, mutta kun viiteryhmäni on tuo älyttömystö. Ei auttanut ääneni Ahmedille. Perkele.

    Mitä tulee perusporukan kulttuuripoliittiseen ohjelmaan, niin sitä nimenomaan olisi pitänyt ymmärtää ja löytää siitä asiaa. Sen sijaan sille naureskeltiin ja varmaan sekin taas toi Soinin poppoolle pari lisäpaikkaa. Blogeista olen löytänyt tasan yhden järkevän kirjoituksen perusporukan kulttuuripoliittisesta ohjelmasta ja se löytyy tietenkin Hännikäiseltä, joka on noin sata kertaa avarakatseisempi ihminen kuin nämä punavihreät idiootit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *