The power of positive thinking

”So say you are charged with, you and some of your colleagues, lifting a heavy dead whale carcass onto a flatbed. Now we all know that is hard. And what would be harder is: doing that with a negative attitude. What we found — Timmy and Vance and I — is that even with only a neutral attitude, you are talking a very hard task. We tried to lift that whale while we were just feeling neutral, Timmy and Vance and I, with a dozen or so other folks, and it was a no-go, that whale wouldn’t budge, until suddenly one fellow, a former Marine, said that what we needed was some mind over matter, and gathered us in a little circle, and we had a sort of chant. We got ’psyched up’. We knew, to extend my above analogy, that we had a job to do, and got sort of excited about that, and decided to do it with a positive attitude, and I have to tell you, there was something to that, it was fun, fun when that whale rose into the air, helped by us and some big straps that Marine had in his van, and I have to say that lifting that dead rotting whale onto that flatbed with that group of total strangers was the high point of our trip.” (Katkelma George Saundersin lyhytproosapätkästä ”Exhortation” kokoelmassa Tenth of December)

Eikö olekin voimaannuttava pikku tarina! Kuinka mahtavaa onkaan lukea tällaista pitkänäperjantaina.

Meillä kaikilla on omat mädät valaan raatomme. Meillä on myös yhteinen mätä valaan raato. Näin kuvaannollisesti ilmaistuna. Eiköhän kääritä hihat hyvässä hengessä ja käydä töihin! Kansalaistalkoisiin! Ilman sielua kalvavaa ja sisintä näivettävää epäilyä. Positiivisin ajatuksin. Yhteiseen asiaan uskoen.

Siinä on kestävän kasvun malli! Niin Suomelle kuin meille kaikille, yksilöinä!

Kaivakaamme siis itsestämme esiin rehti, harteikas ja suoraselkäinen merijalkaväen sotilas ja tarttukaamme käsillä oleviin haasteisiin innostuneina ja luottavaisina.

Kyllä se valaan raato nousee! Raskas se on, mutta meissä on hurjasti voimaa! Voimaa, iloa ja positiivista mieltä! Kun vain tahdomme niin!

(Tiedoksi kiinnostuneille: minulta voi tilata lisää tämän kaltaista yhteishenkeä vahvistavaa ja työn tuottavuutta parantavaa materiaalia, kunhan vain ensin sovimme riittävästä kompensaatiosta.)

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Jos en olisi luontaisesti taipuvainen positiiviseen ajatteluun, alkaisin etsiä tekstistäsi häiveitä ironiasta.

    Let’s all have us a whale of a time!

  2. 2

    sanoo

    Jos tiedät, Mika, sopivia tahoja, niin levitä sanaa, että olen valmis edellä kuvaamani kaltaisiin toimeksiantoihin.

    En pyydä 700 000 euroa. Ainakaan toistaiseksi, kun yritykseni on vasta start up -vaiheessa.

  3. 3

    sanoo

    Helpompi on Joonan mennä läpi valaan ruoansulatuskoneistosta kuin antimodernin esseistin päästä kiinni kuvaamasi kaltaisiin toimeksiantoihin.

  4. 5

    Korppi on johtaja sanoo

    Lienee ironista, että postauksen tyyli muistuttaa juuri sitä vammaista hihittelyä, jota edellisessä tekstissä surkuteltiin.

    No okei, ihan hauska tämä oli. Pointtisi nyt kuitenkin taisi olla se, ettei niin sanotussa positiivisessa ajattelussa sinänsä ole vikaa, vaan että poliitikkojen (tai valtiofilosofien) resitoimana evankeliumina se muuntuu epäilyttäväksi. Mistä olen samaa mieltä. Yksilölle voi olla tervettä suuntautua takaiskuihinkin positiivisesti, mutta Alexander Stubbin hammasrivistöllä varustetun poliitikon aloittaessa litaniaa ”yhdesssä ja iloisesti” tehtävistä säästötalkoista syntyy torjuntareaktio.

    Ironia. Milloin sitä on liikaa? Kenties valtaapitäviin kohdistuvaa ironiaa ei voi koskaan olla liikaa. Se on vapauttavaa ironiaa: se tekee päättäjät naurunalaisiksi, riisuu heidät aseista. Mutta elämänasenteenapa se muuttuu vankilaksi. Kaikesta tulee naurunalaista. Naiivius on lähtökohtaisesti huono asia. DFW:n sanoin, ironia on nyt häkistään pitävän mielipuolen väsynyttä höhötystä.

  5. 6

    sanoo

    Tuohon Saundersin valaan raatoon ei voi olla ihastumatta!

    Niin hienosti nostettu tällainen johtomotiivi tällaiseen yhteyteen.

    Muutenkin kyseinen lyhytproosapätkä, kuten koko Tenth of December -kokoelma, on aivan briljanttia kamaa.

    Ei ihme, että Wallace-vainaakin intoili Saundersista tämän esikoisteoksen Civilwarland in Bad Decline luettuaan.

    Herrat ovat kirjallisia sukulaissieluja & Wallacen tavat käyttää ironiaa ja metaironiaa ovat selvästikin vaikuttaneet Saundersin tuotantoon.

  6. 7

    Korppi on johtaja sanoo

    Kiintoisaa muuten, että Saunders on nuorempana ollut randilainen objektivisti (tullut sittemmin järkiinsä). Juurikin heidänlaisensa suosivat tuota ”kaikki on vain asenteesta kiinni” -ajattelua, jota tuo siteeraamasi tekstinkatkelma parodioi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *