Suurmiehen kuolema

Uutinen pitkäaikaisen pääministerin ja kansakunnan henkisen isän poismenosta aiheuttaa maansurun, johon ulkovaltojenkin edustajat yhtyvät.

”Hänen nimensä painuu lähtemättömästi historian lehdille. Hän oli pienen maan edustaja, joka teki kansainvälisillä areenoilla suuria tekoja”, kiitelee Yhdysvaltain presidentti. ”Hänen nerouttaan on vaikea kuvailla, se oli niin laajaa ja moniulotteista, kaikki elämänalueet läpäisevää”, tunnelmoi Britannian pääministeri. ”Hän avasi uuden aikakauden maidemme välisissä suhteissa: rauhan, toivon ja luottamuksen aikakauden”, muistelee Venäjän presidentti.

Syvimmin murhe koskettaa pitkäaikaisen pääministerin ja kansakunnan henkisen isän omaa puolueväkeä. Puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja murtuu muistotilaisuudessa, jossa hänen on määrä pitää suurmiehen elämän lukemattomat kohokohdat yhteen nivova puhe: ”Hän oli puolue… Puolue sai häneltä kaiken.” Enempää ei puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja saa sanotuksi. Hysteerinen itkukohtaus lannistaa hänet ja puoluetovereiden on autettava hänet alas puhujapöntöstä.

Pitkäaikaisen pääministerin ja kansakunnan henkisen isän hautajaiset aiheuttavat pääkaupungissa kaaosta. Kansainväliset uutistoimistot välittävät maailmalle kuvia surun murtamista kansalaisista, jotka kerääntyvät kaduille ja toreille suurmiehen kuvia kantaen. Miehet takovat rintaansa ja otsaansa, naiset peittävät kasvonsa ja ulvovat. Punasilmäinen pikkupoika sanoo hauraalla äänellä CNN:n toimittajille: ”Me olemme menettäneet isämme.”

Vaaran hetkiä koetaan, kun saattoväki tulee ulos kirkosta pitkäaikaisen pääministerin ja kansakunnan henkisen isän arkkua seuraten. Puolueen nuorisojärjestön aktivistit menevät suunniltaan surusta ja ryntäävät arkunkantajien kimppuun. He yrittävät raastaa arkun itselleen, eivät suostu luovuttamaan suurmiestä kuolemalle. Mellakkapoliisit tappelevat pampuin ja koirin, saavat aktivistit kuriin ja pistävät heidät nippusiteisiin.

Pitkäaikaisen pääministerin ja kansakunnan henkisen isän viimeinen matka kohti hautausmaata alkaa. Ruumisauton nähdessään katujen varsille pakkautunut väki alkaa huutaa, ulvoa ja korahdella, moni raastaa hiuksia päästään ja repii vaatteitaan.

Hautapaikalla puolueen nuorisojärjestön aktivistit ryhtyvät uuteen hyökkäykseen. He yrittävät hypätä avonaiseen hautaan. Ulkomaiset journalistit kyselevät ihmeissään, mitä nämä nuoret oikein aikovat, haluavatko he päästä pitkäaikaisen pääministerin ja kansakunnan henkisen isän mukaan tuonelaan vai haluavatko he estää hänen arkkunsa laskemisen hautaan.

”Haudatkaa ensin meidät”, huutaa eräs aktivisti sännätessään hautaa kohti. Mellakkapoliisi saa hänet viime hetkellä kiinni.

Seuraavana aamuna maan valtalehti käyttää kaikki sivunsa hautajaistunnelmien raportoimiseen. Etusivulla on kuva saattoväen taakseen jättämästä haudasta, jonka ympärillä lojuu mellakkapoliisien ja puolueen nuorisojärjestön aktivistien välisessä yhteenotossa ruhjoutuneita seppeleitä.

”Päällimmäiseksi jää suuren menetyksen tuntu”, tiivistää lehden tähtitoimittaja hautajaispäivän tapahtumat.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mulla on jäänyt jotain oivaltamatta, mihin nämä kursiivi tekstit kuuluvat? Lastuja, kokeiluja, lainauksia?

  2. 2

    sanoo

    Hupailuja. Rankan päivän ratoksi.

    Yleensä ne ovat myös enemmän tai vähemmän pastisseja. Tai osittaisia tekstikollaaseja.

    Omatekemiä.

  3. 3

    sanoo

    Jollain lailla tämä satiiri tuntuu nautinnolliselta. Johtuuko se vain siitä, että olen luonteeltani niin kaunainen?

  4. 5

    sanoo

    ”Hupailuja. Rankan päivän ratoksi.”

    Olen tiennyt blogisi olemassaolosta, mutta en ole pahemmin lukenut. Mistä aikaa ja tarmoa piisaa työpäivän päälle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *