Prosaisti runoilijana

”En ole vihoissani niille, jotka ovat pitäneet minua ikävänä ihmisenä. Minulla on aina ollut tunnelman pilaamisen taito.”

Näin kirjoittaa Michel Houellebecq runossaan Ulkoinen maailma. Antti Nylén on suomentanut sen ja kaksi muuta runoa uuteen Kerberokseen. Lienevät ensimmäiset lyyriikkasuomennokset Houellebecqin tuotannosta. Kulttuuriteko Kerberokselta, tältä maamme vireimmältä kulttuurijulkaisulta, jota käsittämättömän harva sivistynyt ihminen lukee.

Olen muistaakseni kirjoittanut blogissani, että Houellebecq ei ole mikään mestarillinen runoilija. Ei hän huonokaan ole eikä varsinkaan yhdentekevä. Ennen kaikkea hän on prosaisti, runoilijanakin.

”Vihaan sinua, Jeesus Kristus, joka annoit minulle ruumiin”, sanoo Houellebecq yhdessä runossa. Samaa hän sanoo myös romaaneissaan, erilaisin äänenpainoin ja -sävyin. Toki hän sanoo paljon muutakin, mutta hyvä että myös tämän.

Uudessa Kerberoksessa on myös esseet David Foster Wallacesta ja Paavo Haavikosta, edellisen on kirjoittanut Ville-Juhani Sutinen ja jälkimmäisen Timo Hännikäinen.

Sutinen on valinnut esseensä taustahälyksi Turun kirjamessujen tohinan (”Jostain kantaa Panu Rajalan huokailu hänen kertoessaan itsensä kanssa miltei yhtä huonosta kirjailijasta, juhlavuottaan viettävästä Mika Waltarista”). Oivallinen valinta, koska DFW:n tuotannon eräs tärkeimmistä juonteista on hänen sankarillinen mutta tuhoon tuomittu kamppailunsa elämysten tuottamiseen valjastetun massakulttuurin aiheuttamaa merkityskatoa vastaan.
Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *