Poliittisista kolumnisteista

On vaikea olla inhoamatta toimittajia, joista tulee poliittisia kolumnisteja. He ovat ammattikuntansa välkyimpiä ja tyrkyimpiä, yleisneroja, jotka tietävät kaiken osaamatta mitään. Heidän kirjoitustensa lukeminen on kuin maksetun matsin seuraamista. He ovat repivinään rupia ja puhkovinaan paiseita, mutta heidän vallalle ilkeilynsä on temppuilua ja teatteria. Virallisen toisinajattelijan vastakarvaa. Eivät he kirjoita Väyrysestä, Soinista tai Häkämiehestä, itsestään he kirjoittavat, omista oivalluksistaan hurmaantuen. He lukevat vapaahetkinään Kanavaa, mutta esseistejä heistä ei tule koskaan, ei edes vanhoilla päivillään. Heidän on kirjoitettava lyhyttä eikä pitkää, koska lennokkaita sutkautuksia ei riitä loputtomiin. ”Don´t kill your darlings”, lukee heidän huoneentaulussaan. Heillä on runsaasti uskollisia lukijoita, joiden mielestä heidän kirjoituksensa ovat hauskoja ja räväköitä. Mikään ei saa heitä innostumaan niin kuin urheiluaiheiset tietokilpailut.
Kommentit
  1. 1

    Etappisika sanoo

    Et satu Melender tiätään, kuka tuli telinevoimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa Pariisissa 1931 rekillä toiseksi, ja millä pistemäärällä (Voittaja oli tietysti Heikki Savolainen, Suomi, pistemäärällä 59,0)?

  2. 2

    sanoo

    No en. Tietämykseni on lähinnä sitä sarjaa, että mikä numero oli Hollannin maalivahdilla vuoden 1974 jalkapallon MM-kisoissa…

    Poliittiseksi kolumnistiksi päästäkseen olisi oltava vähintään Immon ja Lylyn sarjaa (”Sanopas sinä, Lyly, vuorostasi kuka oli toinen 200 metrin juoksun viidennessä välierässä Tukholmassa vuonna 1912?”)

  3. 3

    Etappisika sanoo

    Oikea vastaus on: Istvan Pelle, Unkari, pistein 58,5.

    Olen huomannut, että suuri apu tässä tärkeässä tietämyksen lajissa on Urheilun pikku jättiläinen-kirja niissä kohdin kun oma muisti ei ihan riitä – Immolle ja Lylylle tosin en uskoisi että kukaan pärjäisi vaikka kirja olisikin vieressä, heillä tuo tietämys lie geneettistä.

    Toinen urheiluun liittyvä hyvä teos on Ilmo Lounasheimon Kehän sankarit (WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva 1987).
    Sinä ne melkein on.

    Poliittisen kolumnistin leipä voi olla turvattu kun on sen sapluunansa saanut myytyä ja brändättyä, ei sitä sen jälkeen juuri tarvitse muutella. En tiedä lasketko Loka Laitisen tähän kategoriaan, minusta hän on kumminkin melko edustava alan toimija: ei tarvitse katsoa kuin sen jutun otsikko, loput voi aina arvata, se on aina sitä samaa, ennalta-arvattavaa. Mutta siinä varmaan on myös suosion salaisuus.

  4. 4

    sanoo

    Sepä se. Kun poliittinen kolumnisti – tai yhteiskunnallinen kirjailija – on itsensä brändännyt hänen on vältettävä kaikin tavoin sanomasta mitään uutta ja omaperäistä, koska siinä on liikaa riskejä. Kaikki uusi ja omaperäinen herättää ensin vastustusta ja vihaa, loukkaa ja iljettää. On varjeltava lukijakuntaa sellaiselta. Ja itseään lukijoiltaan.

  5. 5

    Tuima sanoo

    Hyvät Tommi ja Etappisika, olettekos ajatelleet pitää ihan oman julkisen urheilutietokilpailun? Keskustelunne lukeminen oli, no vaikka ilo mielelle ja urheiluhuumorille. Lisää kiitos.

  6. 7

    sanoo

    Tehkääpäs se!

    Minua kutkuttaa juuri nyt joku outous tuossa vihreiden ja demareiden välisessä suhteessa.

    Että jos loisitte puolueille oman menneisyyden, josta niillä ei ole aavistustakaan ittellään?

    Miten olis?

  7. 8

    sanoo

    Sehän on puoluejohtajien ikiaikainen tehtävä, luoda puolueelle menneisyys, josta ei aikaisemmin ollut kellään hajuakaan. Katainen ja Niinistö tekivät kokoomuksesta työväenpuolueen.

    Joku tulee kohta ja keksii SDP:n uudestaan, se on ihan varmaa.

  8. 10

    Anonymous sanoo

    Oho, eiks linkki näy. Tää on kuitenkin suosikkini. Siis mistä kirjasta löytyy vastaus?

    – Minkä eurooppalaisen valtion pää-, ulko-, sota- ja sisäministerinä on ollut suomalainen kenraali?

  9. 12

    Anonymous sanoo

    Entäs tämä poliittinen knoppi: minkä eurooppalaisen valtion pää-, sisä-, ulko-, sota- ynnä muun ministerin olisi mielellään oltava Paavo Väyrynen?

  10. 14

    Anonymous sanoo

    Oikein! Toki täytyy myös muistaa, että arvonsa tuntevalla ihmisellä olisi tietenkin asettaa kyseisten virkojen vastaanottamiselle tiettyjä ehtoja ja ukaaseja.

  11. 15

    sanoo

    Muistan opiskeluajoiltani, kuinka keskustalaiset opiskelijat ottivat nokkiinsa, kun edesmennyt Jukka Kanerva esitteli luennolla Väyrysen poliittista retoriikkaa.

    Silloin Paavolla oli vielä kova pyrky ja vähän nostettakin presidentiksi. Kanerva eritteli yksityiskohtaisesti, miten hänen retoriikkansa rakentui:

    Ensin esitetään yleiset väitteet tyyliin: Suomen presidentin on oltava a) kokenut, b) osaava ja c) määrätietoinen. Sitten käydään läpi Väyrysen omat taustat ja osoitetaan, että hän on a) kokenut, b) osaava ja c) määrätietoinen. Luonnollinen johtopäätös on, että koska Väyrynen täyttää presidentiltä vaadittavat ominaisuudet, Väyrynen täytyy valita presidentiksi.

    Keskustanuorien närkästyksen vuoksi Kanerva vaihtoi sitten esimerkissään Väyrysen fiktiiviseksi Väinö Vallaksi. Mielestäni se söi luennon retorista tehoa.

  12. 16

    Anonymous sanoo

    Aika jämerää oli tuotakin aikaisempi retoriikka, jolloin Suomen presidentin oli oltava a) Kekkonen b) Kekkonen c) Kekkonen. Vastaanottajan mielikuvituksen varaan jäi sitten se, kuka nuo ehdot parhaiten täyttäisi.

  13. 18

    Etappisika sanoo

    Mut hei arvatkaas ottaako puolalaista Kaczynskin muoria vähän pattiin kun ei tullut aikoinaan väsättyä identtisiä kolmosia, eihän näistä kaksosista riitä kun presidentiksi ja pääministeriksi; puolustusvoimain komentajana häärää nyt joku aivan muun niminen tyyppi muin geenein.

  14. 19

    sanoo

    Bushin muorilla se Jeb on Floridassa kasvamassa korkoa. Liekö niitä presidenttiaineksisia mukuloita siinä perheessä vielä lisääkin. Luvanneeko hyvää maailmanrauhalle.

  15. 20

    Burnham sanoo

    Ja liekkö se Floridakin valittu Jobille, eikäku Jebille, kaukaa viisaasti tulevia ääntenlaskuja ja sähläyksiä silmällä pitäen?

  16. 21

    sanoo

    Sitä vain vielä, että turhaan hyviä oikeita mielipiteitä tällä kursiivisella fiktio- tai travestiatyylillä kirjasit. Fontti pystyyn vaan ja baanalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *