Mitä vaaditaan hyvältä lukijalta?

Vladimir Nabokov esitti yllä olevan kysymyksen luennoidessaan kirjallisuudesta. Hän laati kymmenkohtaisen listan ja pyysi opiskelijoitaan valitsemaan siitä neljä ominaisuutta, joita hyvältä lukijalta vaaditaan.

1) On kuuluttava kirjakerhoon
2) On samastuttava romaanin päähenkilöön
3) On keskityttävä sosioekonomisiin näkökulmiin
4) On suosittava kirjoja, joissa on paljon toimintaa ja dialogia
5) On ennen lukemista katsottava kirjasta tehty elokuva
6) On oltava innokas kirjailijanalku
7) On oltava mielikuvitusta
8) On oltava hyvä muisti
9) On omistettava sanakirja
10) On oltava jonkinlaista taiteellista lahjakkuutta

Vastauksissaan opiskelijat painottivat päähenkilöön samastumista, toimintaa sisältävien kirjojen suosimista ja sosioekonomiseen näkökulmaan keskittymistä.

Nabokovin mielestä hyvältä lukijalta kuitenkin vaaditaan ennen kaikkea mielikuvitusta, muistia, sanakirjaa ja jonkinlaista taiteellista lahjakkuutta.

Ja ennen kaikkea: hyvä lukija ei lue kirjoja vaan lukee niitä uudestaan: ”A good reader, a major reader, an active and creative reader is a rereader.”

Kommentit
  1. 1

    juha saari sanoo

    Mielikuvitus on monimutakinen juttu. Toisaalta sitä tarvitaan ajatelun pohjaksi, toisaalta siitä tulee helposti lukemisen ärsyttävä maneeri. Kommentoisessaan SALO-elokuvaansa Pasolini sanoi ettei se anna mitään mahdollisuuksia perustelemattomalle mielikuvitukselle. Jokainen voi olla omaa mieltään siitä, onnistuiko Pasolini tässä. itse olen kirjoittanut kuvitteellisen Marxin suuhun seuraavan monologin:

    ”Hyvä kirja antaa tilaa mielikuvitukselle…

    Tässä lauseessa näen paljon laiskuutta ja itsekkyyttä, kirjallista keskiluokkaisuuttakin. En liioittele paljoa kun sanon, että oikeastaan inhoan sitä. Siinä ihminen uskoo automaattisesti syntyvien mielikuvien – ja siis juuri omien mielikuviensa – todistavan ainutkertaisuudestaan ja pettyy, jos siihen ei anneta mahdollisuutta.

    Tiedostamisen välineestä on siis tullut hänen yksityinen seurakuntansa ja hän alkaa lukea ja kokea uskoakseen sen, minkä jo valmiiksi tietää…

    Toisin sanoen: hän uskoo omien käsitystensä ja mielikuviensa olevan tosia ja ehdottoman olemassaolevia entiteettejä, sellaisia joihin todellisuutta voi verrata. Ja kaikkein kummallisinta, oikeastaan hupaisinta, on se, että juuri nämä ihmiset vähättelevät viihdettä valmiiksi tarjotun mielikuvituksen koneistona… ja kuitenkin juuri taide ylevyydessään palvelee heidän mielikuvitustaan kaikkein huomaamattomimmin ja katalimmin…”

    (—)

    ”Toisin sanoen: taiteen tärkein tehtävä on vastustaa yleisönsä mielikuvitusta… juuri niin: vastustaa… Olla kuin kuolleen katselemista… eikä haluamme palvelevan peilin… Taiteen on näytetettävä raa’asti mielikuvituksemme voimattomuus tämän kaiken toden ja velvollisuuksiemme edessä. Sillä vain se, mikä ei anna tilaa mielikuvitukselleni, voi aidosti haastaa sen.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *