Kiva kirjahaaste


Heippa taas kaikille! 

Kävin pitkästä aikaa katselemassa kirjablogeja, ja kuinka ollakaan liikkeellä on tällainen kiva haaste. Minulle ei sitä ole kukaan esittänyt, mutta rohkenen tarttua siihen näin omavaltaisesti. 

Olen naputellut koko päivän lehtijuttua ja illalla pitäisi hakata vielä päivän kiintiöliuskat (2-3) täyteen seuraavasta kaunokirjallisesta työstäni (jonka ilmestymisajankohta on onneksi kaukana, kaukana ensi vuoden puolella). 

Mukava saada välillä vähän tuulettaa aivoja tällaisen leikkimielisen kirjallisen puuhastelun merkeissä.

1. Mikä kirja olisi juuri nyt paras kuvaamaan sinun elämääsi?


John Grayn Straw Dogs. Näinä päivinä tulee useinkin mietittyä, että ihminen, mikä se on. Pelkkä olkikoirako? Vaiko luomakunnan kruunu? Straw Dogs pakottaa jokaisen humanistin kiperien kysymysten äärelle.

2. Luetko runoja?


Tottahan toki. Ellen päivittäin niin ainakin viikottain. Harmi kyllä runot eivät jää enää mieleen samalla tavalla kuin nuorempana. Lukioikäisenä osasin ulkoa suurimman osan Paavo Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä -kokoelman runoista. Mutisin niitä itsekseni aina kun oli paha olla. Se auttoi.

3. Käytkö kirjallisuustapahtumissa? 


Tuleehan niissä käytyä. Kirjamessuilla ja erilaisissa matineoissa. Lähinnä silloin, kun on omaa keikkaa. Runoilloissa en ole ollut (paitsi pari kertaa kauan sitten, kun olin vielä runoilija ja minua pyydettiin runojani lukemaan — pakko myöntää, että silloin takaraivossa nakersi ajatus, että mitähän luokkatoverini yläasteella olisivat sanoneet, jos olisivat tienneet minun lukevan jonain päivänä runojani julkisella paikalla, olisivat varmasti haukkuneet & kiusanneet).


4. Mistä kirjasta toivoisit tehtävän elokuvan?

Enpä ole koskaan miettinyt tällaista asiaa. Otetaanpa summamutikassa jokin kirja hyllystä sokkona. Jaaha, Philippe Sollersin Women (alkuteos Femmes). Siinäpä olisi elokuvantekijälle haastetta. Eroottisia kohtauksia tulisi varmaan runsaasti. Mikä ettei! Philippe Sollersin Women elokuvaksi!

5. Minkä klassikon olet aina halunnut lukea muttet ole (vielä) saanut aikaiseksi?


Maila Talvion koko tuotanto on vielä lukematta.
 

6. Onko sinulla jokin lempikirja jota et ikinä kehtaa kysyttäessä (paitsi tietysti nyt) paljastaa?


Olen estoton. Uskallan kyllä paljastaa kaiken.

7. Kenet kirjailijan haluaisit tavata?


Niitä tulee tavattua ihan tarpeeksi erilaisissa yhteyksissä. Ei tule mieleen ketään erityistä. Pikemminkin voisi kysyä, että ketä kirjailijaa en haluaisi tavata. En haluaisi tavata itselleni erityisen tärkeitä kirjailijoita (eläviä tai kuolleita). Olisi ikävää, jos he osoittautuisivat täydellisiksi kusipäiksi. Haluan säilyttää illuusioni. En myöskään haluaisi tavata Reijo Mäkeä. Vaikken häntä ihailekaan.


8. Kenet romaanihenkilön haluaisit tavata?

Lucien de Rubemprén. Minulla on paita, jonka rintamukseen olen painattanut tekstin: “The death of Lucien de Rubempré is the greatest drama of my life”. Oscar Wilde sanoi niin. Häntä kannattaa lainata aina, varsinkin jos ei muuta keksi.

9. Kuka on mielestäsi kiinnostavin kirjailija (vaikket välttämättä hänen kirjoista pitäisikään)?


Kiinnostavia ovat sellaiset kirjailijat, joiden ajatuksissa ja tekemisissä on jotain epäilyttävää. Sellaiset kirjailijat, jotka kannattavat kaikkia yleisesti hyväksyttyjä asioita ja ovat edistyksen, ihmisyyden & heikompien puolella ovat pikkuisen tylsiä, stereotypian mukaisia. Esimerkiksi Peter Handke alkoi kiinnostaa, kun hän alkoi puolustaa Serbiaa ja Milosevicia. En ollut lainkaan samoilla linjoilla hänen kanssaan, mutta oli jännä pohtia, miksi Handke ajattelee niin eri tavalla kuin hänen asemassaan olevan juhlitun kirjailijan voisi olettaa ajattelevan. Onhan Handke kirjoittanut myös hyviä kirjoja, minulla on niitä hyllyssä kymmenkunta.


10. Minkä kirjan ostit viimeksi?

Neil Irwinin The Alchemists: Three Central Bankers and a World on Fire. Se ei ole kaunokirjallisuutta vaan käsittelee keskuspankkeja, rahapolitiikkaa & finanssikriisejä. Odotan innostuneena sen lukemista!


11. Mitä luet juuri nyt?

Timo Hännikäisen uutta Marko Tapio -kirjaa Hysterian maata. Teimme hänen kanssaan vaihtarit. Minä annoin hänelle uuden esseekirjani, hän antoi minulle Hysterian maan.

Kommentit (2)
  1. Ostan Neil Irwinin minäkin. Vinkistä hakeuduin The Washington Postiin miehen perään. Jopa taas sain syyn varjella tarmoni ituja ja järkeni rippeitä kulttuurisessa ja seurustellullisessa ympäristössäni. Netti on Vapahtaja. Tällaiset kylänmiehet kuin Melender vinkkaajina seuroista joihin tunkeutua, pelastavat konsumismista ja elukkaistamiseen painavasta hengenmyrkystä, jota lehdet ja kanavat suoltavat kuuulo- ja silmäsuojattomien päitten sisään. Järkyttävää kuinka esivalta ja eliitit ja piispat sallivatkaan ihmisiä luhistettavan.

    Ahmasin alkuuun Irwiniltä kolme kolumnia. Hiton hienoon osuin heti kärkeen. 12.4.2013 eilen, hän viittasi Ben Bernankeen kongressin kuulemistilanteessa. Keskuspankin pomo piti tauon,pudisteli päätään ja virkkoi. “Sehän on vain illuusiota…Katsopa nyt sitä: joutavia paperisuikaleita, numeroita painettu niiden pintaan. Arvottomia.” Kappaleen matkaa asiaa avattuaan, Irwin kokoaa ja tihentää: Raha todellakin on vain symboli eräälle yhteisesti jakamallemme illuusiolle. Se saa merkityksensä sen kautta mitä tällä “rahalla” voin tehdä, mitä toiset sallivat sillä tehdä.

    Järkyttävää on kohdata syvää sosiologiaa yhteiselämämme pinnanalaisista järjestelyistä, ymmärrettävästi esitettynä. Kunhan vain tarttuu asiaan. Eivät nämä irwinit sula kuin suklaapatukka. Ei muuten se meidänkään oma Irwin Goodman, jonka neroudesta Vexin kanssa äly iloitsi suuremmoisessa Iskelmä Suomessa Teemalla.

    Jutta Urpilainen ja Erkki Liikanen matkustivat Dubliniin. HS tänään B 7 kertoo kuinka maita yritetään saattaa pehmeästi takaisin rahoitusmarkkinoille. Että rahaa pitäisi ottaa markkinoilta ja maksaa korkoa. Miksi markkinoilta, miksi valtiot eivät itse valmista rahaa ? Tätä ei juuri kysytä Euroopassa -Suomessa viimeiseksi. Rahan valmistaminen on yksityissektorin asia. Maksuvälineet syntyvät pankki- ja finanssilaitosten toimesta. Irwinin kirja lähtee ammoisista ajoista, jolloin raha oli hopeaa ja kun siitä tuli seteliä se oli valtion omaa ja muilta kiellettyä. Sitten ilmaantuivat yksityispankkien setelit, Suomessakin SYP kerkesi tehdä omiaan. Nykyisin valtio kyllä tekee seteleitä mutta yksityispankkien tilauksesta ja niiden jaettavaksi pankkitilitransformaation kautta.

    Eurokriisistä parantaminen siis on Kreikan Kyproksen Espanjan auttamista yksityisten voittojaan hamuavien pankkifirmojen maksaviksi asiakkaiksi. Asian näkee kun Irwin kertoo. Mielten sumuttamista ja hämärää syventää kun Keskupankit nyt kuitenkin -sotavuosien tapaan- astuivat sivuun pelästyneiden pankkien ja eläkeyhtiörahoittajien sijaan 2008. Ne tulivat kuin palokunta. US valtiovarainministeri Hank Paulson Bushin loppukuukausilta kertoo yhteydenpitostaan mahtavan GE yhtiön kanssa. Fed lainasi kun kaupalliset vapisivat ja herkesivät toimimasta 2008. 2009 Obama joutui heti kärkeen pelastamaan General Motorsin.

    No raha ei kapitalismissa ole peräisin valtion toimialalta vaan kapitalistien omaa ja innovaatioituvaa elonkehää ja peliä. Siunauksellista peliä, ilman heitä ja rahan globaalistumista ei Netti olisi minun päälleni ikinä paistanut. En voisi tietää yllä kertailemaani. Tuskin välittäisin Oopperasta ilman tekstityslaitteita. Nekin pin-offeja pankkien ICT suurpanostuksia (eräällä tavalla pankeille ilmaisia muuten, liittyy niiden rahanvalmistamisprivilegioon).

    Eilen näin Ritari Siniparran. Se on kertomus kreivikunnan perustamisesta. Maan viljelemisestä, puolustuslinnan pystyttämisestä ja työvoiman rääkkäämisestä kuokkimaan. Ja ihan alkuun siis maakaistaleen valtaamisesta väkivoimalla, sodalla. Se sivistyksen big bang. Niiden samettipeltojen ja silkkiniittyjen sijalla olisi voinut olla Niken lenkkareita, HM:än leninkejä ja brassisoijaa biokonelehmille Danonnen jugurtiksi. Ja aseiden/kidutuspihtien sijasta Nordea ja Ilmarinen eli kansanvaltaa kun eletään, Sinä ja minä. Näkee sitten kuinka huomisen Hesarissa asiasta ei mitään olla ymmärretty. Onneksi ovat blogit, pelastukseksi ovat irwinit ja koulupinnaus.Jukka Sjöstedt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *