Kirjallisuudesta, lukemisesta, vaikeudesta

“Only in literature, however, is difficulty considered a fault rather than a virtue. Only readers resist what Yeats called ‘the fascination of what’s difficult’. In diving competitions and gymnastics, ratings depend on the degree of difficulty. Magicians who pull off difficult feats get more applause than the guy who merely pulls a rabbit out of a hat, as do jugglers who keep a dozen objects in the air rather than two or three oranges. Experienced climbers and skiers prefer the challenge of a difficult mountain over an easy one; for a good golfer, a ‘difficult’ course is an exciting one. If you enjoy working jigsaw puzzles, do you want a simple one with 30 pieces, or a ‘difficult’ one with 300? A crossword puzzle from TV Guide or the New York Times? Add your own examples. But when it comes to literature, many readers want to be spoon-fed; they want the bunny slope rather than the challenging one, miniature golf rather than the real thing. No wonder movies usually portray bookish types as pansies.”

Steven Moore: The Novel. An Alternative History — Beginnings to 1600 (Continuum 2010)

Kommentit (2)
  1. Minäpä uskaltaudun vaikeasta jotain sanomaan. Viranomaistuva Suomiyhteisö ratkoo pulman jos viimeisenkin tiedekuntia selaamalla tai poikki ja pinoon asiantuntijaryhmään kooten. Ken Loachin leffassa Enkelten siivu -nyt ohjelmistossa- näytetään roskaväkistetyn elämänpiirin umpimahdoton kamala tilanne. Asiat eivät aukene kuin enkelillä,ihmeenä joka kadulle astuukin. Taas joulunihmeestä ja ihmisen sielun arvaamattomasta juoniteltu valoisa, huumoria irrottova ja jännittävä-kohtauksissaankin asiaansa,sanomaansa alleviivaava taideteos ihmisen kammottavuudesta ja lottoepätodennäköisyydestä päästä taivasten valtakuntaan. Taidetta suurimmillaan -eikä vaikeana.
    Pikkusali Kinopalatsissa oli eilen klo 19 liki tyhjä.

    Äsken avasin 21.12. radion klo 15 uutisiin. Jan Vapaavuori kertoi innovaatiotuesta yli 20 milj. ja Turun telakalle jo aiemmin annetusta, oliko 16 milj. eli liki sen 50. Ja sitten “mielestämme mittava ; EU sääntöjen mahdollistamat ; ja hyvät mahdollisuudet “. Sitten puhui se telakkajohtaja Anttila. Hän sanoi, että juuri sitä palaa ei hallitus asentanut mikä olisi tarvittu. Ja että todennäköisesti tilaus lipuu Ranskaan.

    Tietysti miljardin maksusta varustajalta yksi loistoristeilijä saadaan tehdyksi. Mutta jos työläiset ja insinöörit Turussa mokaavat, niin voihan tappiotakin tulla. Sitä miettivät sen miljardin rakennusaikaiset rahoittajat, välivaiheen, siltarahoittajat,jotka saavat miljardinsa varustamolta jahka varustamo saa valmiin laivan.
    Jos hanke kustantaa 1100 eli takkiin tulee 100 milj.,niin ainut joka pääsee kuivin jaloin on varustamo. Nyt on kyse kuka tuon 100 milj. maksaisi. Turun STX telakka sen maksaisi. Ensin osakepääomallaan jonka HS tietää pieneksi, toiseksi pääomalainalla Suomen valtion 50 miljoonalla.

    Noin se olisi mennyt vuosikymmen pari sitten pankkielämässä. Vaan nyt on toisin. Pankit kyllä rahoittavat ja eivät totisesti nyt (eivätkä ennenkään) vastaanottamistaan talletuksista. Ne eivät enää luo lainkaan talletusta (=pankin velka vastavuoroon velka-asiakkaalleen) eli rahaa, josta STX Turku maksaisi palkat,levyt,hyttimodulit jne. Ei, raha tulee STX:lle eläkeyhtiöiltä ja vakuutusyhtiöiltä pankin kautta kun pankki myy lainasaamisensa STX:ää kohtaan varjopankkimaailmassa vakuutusyhtiöille, joihin kertyy asiakasmaksuja kaiken aikaa. Pankki on muuttunut välikädeksi. Mutta kriittisen tärkeäksi. Jos näet alkuperäinen laina jota vastaan STX saa tarvitsemansa, ei riittäisikään (tappiollinen hanke) , niin pankki voi vanhanaikaisesti luoda lisää rahaa suomalla talletusta velkasitoumusta vastaan, joko STX Turku telakalle tai varustamolle. Saadaan lisää rahoja pöydän puhdistamiseen.

    Mutta valtaosin rahoitus organisoituu varjopankkilaitoksessa, missä oikea raha tulee eläkemaksuistamme ja eläkeyhtiö saa vakuudeksi STX:n velkasitoumuksen, palasteltuna likvideiksi paloiksi myydä eteenpäin vaikkapa Saksaan osavaltiosäästöpankeille (kuten US asuntoluotto/rakennus/omistuskotiasutus ekspansiossa).
    jatkuu

  2. jatkuu
    Minusta on outoa että rahajärjestelmäämme kehittyneitä uusia piirteitä verhotaan muka liikesalaisuuksina niin kuin miljardin kauppa ei olisi kenen hyvänsä tajuttavissa. Ja jos sen velan ja rahan synnyinprosesseissa on taas (kuten joka sukupolvessa) uusia piirteitä, niin sitä tähdellisempää meidän olisi tietää yhteiskuntaelämämme instituutioiden syväjuonteista, mm. jotta toisimme kelvollisia työtunteja ja risteilijä syntyisi alta miljardin jotta hiio hei.

    Niin se tukiaisraha ei auta, se voidaan siirtää emolle tms. Mutta osakepääoma Turussa ja sen lisäke pääomalaina pysyy velanantajien suojina ja ensimmäisinä takkiinottajina. Tämän suojan alla ne voivat rahoittaa. Tätä lausetta vasten olisi suomenkielessä selvempikin sana ministereistämme kuin harhaanjohtava.

    Lisään 22.12. Hesarin luettuani että Finnvera takaisi lainotuksen jos STX:llä olisi enemmän tappiopuskuria kantaa ensivaikeudet, hehän onnistuessa voitonkin kahmaisevat. Jos valtio rahoittaisi sekä pääomalainalla (se 50) että takaisi, niin liikaa olisi ladattu veronmaksajalle. Petosta ounastellaan ! Ilmarisen ja Varman rehellisyyttä ja kumppaneitaan varjostavat menneisyyden synnit. Se tässä pahinta on. Koetut mokat tunkevat nyt näkyviin rivien väleistä ja vaikenevasta Suvi-Annesta jota ei lasketa hölöttämään, edes ateljee-edustavana.

    Arvoparistettua, bondeina liikkuvaa, lainaa tavataan taata CDS välineillä,Credit Default Swaps. Mutta hankalaa olisi valtion taata omaansa !
    Tämä kirkuu meidän saada tietää mikä sosiologia-reality meitä kiehoo. Ei se ole suinkaan läpitunkematon (meikäkin jyvällä). Tai jos niin, niin oitis valkaistava.

    Toki tämä sopii blogiin. Vaikea kirjallisuus usein ottaa arkikielestämme irti kierroksia jotka sumentavat arkikäyttöä -ja seinä nousee pystyyn. Nykyfinanssit ovat karanneet pörssipesästä yhteiseen talouteemme ja samalla sofistikoituneet käsittämättömiksi arkisen rahan kuluttajan ja ansaitsijan vinkkelistä. Seinä on noussut pystyyn. Olisi kansalaiskunnolle tilaisuus.Asiaa ei auta Aleksander Stubbin sex appeal, kympin poika ministerinä. (Ei tosin Stubbin vika,ansio pikemminkin. Mutta vastuuta vahvuutensa status häneltä kysyisi, ehkä hän sen tunteekin ja kantaa. En seuraa näitäkään ilmiöita. Kirjoitan vain.)
    Jukka Sjöstedt

    Vielä lisäisin että jos meriteollisuusklusteri uhkaa kadota, niin voisi sieltä pelastaa kotimaisimman komponentin eli hytti-suihku-köökki modulit ja rakentaa niistä asuntoja. Asian näytti Ylioppilaskunta Senaatintorilla 2012 ja alan rakentajat kertoivat sovellettavuudesta. Niin, jotkut lääkärit, lainsäädäntölaitoksemme ylähuone siis, ovatkin saaneet bygata jonkun sairaalan tällaisista komponenteista. Halpaa toimivaa funkkista ! Mutta mutta häijyys ja typerryttävä konsensuspiiriläisyys torjuu enkelit ja koukkauskikat, joita leffassa irtosi porukan tietämättömimmältä -pilaamattomimmalta. Hän hoksasi skottikiltin maskiksi, hän snajusi tarjonnan niukuuden hintahissiksi. Mene joulukuviin Katainen-Urpilainen-Lyly-Häkämies.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *