Kesän hyvät & huonot

Ei ole järkeä kirjoittaa helteillä pitkästi blogiin. Varsinkin kun romaanin viimeistely on vielä (helteestä huolimatta) hitusen kesken (viikon kuluttua lähetän käsiksen taittoon).

Tyydyn siis rolandbarthesmaisesti listaamaan loppuaan kohti kallistuvan kesän hienot ja vähemmän hienot jutut (ennimmäkseen kirjallisuuteen & kulttuuriin liittyvät).

HIENOT JUTUT
Kylmä Guinness kuumalla kotiterassilla (tai kuumassa puutarhakeinussa), Aronofskyn Black Swan, Joan Didionin esseet, Nervalin Sylvie (pyrin mahduttamaan sen kaikille listoilleni), ei-crocseilta näyttävät Crocsit jalassa tepastelu, Sueden Dog Man Star, Luke Hainesin brittipop-aiheinen muistelmakirja Bad Vibes (rokkikanalja, joka osaa kirjoittaa ei-hävettävää proosaa, todellinen harvinaisuus), halloumi & salaatti, suoraan puskasta syödyt karviaismarjat, tontin nurkalla iltaisin vieraileva siili, Beckettin kolmen romaanin nide (Molloy, Malone Dies, The Unnamable), Rossellinin Rooma avoin kaupunki, The Economistin artikkelit euromaiden velkakriisistä, Colm Tóibínin romaanit (Brooklyn, Blackwater Lightship ja The Master), Cyril Connollyn esseet, terassilla nukkuminen hautovina helleöinä, salmiakkijäätelö, Chymoksen kahvilikööri, Pulpin biisien maratonkuuntelu Spotifyn soittolistalta, Black Box Recorderin uudelleen löytäminen (Luke Hainesin kirjan ansiosta), Copa American ottelut Canal Plussalta (OK, lopputulokset eivät välttämättä miellytä), muutamat jumalallisen oivalluksen hetket romaankikäsiksen parissa, pöytätuulettimen puhallus kasvoilla, uusi tietokone (jolla teksti melkein kirjoittaa itse itsensä).

VÄHEMMÄN HIENOT
Kasvismakkaroiden puute lähikaupoissa, Fizz-omenasiideri (en tykkää vaikka muistelin tykkääväni), Brasilian ja Argentiinan heikko menestys Copa Americassa, suomalaisten keihäänheittäjien surkea tuloskunto (OK, pieni harmin aihe, mutta harmin aihe kumminkin), ruohonleikkuukoneen sytytystulpan pidikkeen halkeaminen, David O. Russellin Taistelija, ”Ei pidä mennä katsomaan” -säännössäni lipsumiset (eli liiallinen nettikeskusteluille altistuminen), kunnon ukonilmojen puuttuminen, muutamat kotimaiset romaanit, jotka aloitin mutta jätin tylsistyneenä kesken (jääköt nimet mainitsematta; eivätkä edes kaikki nykyromaaneja), kyvyttömyyteni nauttia aidosti viskistä, yleisen moukkamaisuuden voittokulku kotimaisessa politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *