Kapakkauhoa

Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus on pitänyt lukijansa kiitettävästi ajan tasalla siitä, mitä Idols- tai Tanssii tähtien kanssa -skaboissa on tapahtunut. Toisinaan lehdestä voi lukea kirjallisuusjuttujakin.

Novellikokoelman Hellekausi hiljattain julkaissut Pasi Lampela ryöpyttää kunnolla suomalaista nykykirjallisuutta ja nimeltä mainiten Jari Tervoa ja Kari Hotakaista. Jutusta saa sellaisen käsityksen, että Lampela on lausunut kommenttinsa kohtuullisen riehakkaassa mielentilassa pariisilaisessa bistrossa.

“Henkisestä tyhjyydestään ammentanut 90-luku tuotti viihdekirjallisuutta ja kirjailijoita leikkiviä kirjailijoita, kun ei pystynyt tuottamaan oikeita taiteilijoita”, Lampela sanoo.

Voin kuvitella jutun kirjoittaneen Hesarin avustajan kihisseen innosta raapustaessaan muistiinpanoja Lampelan aivomyrskystä. Nykypäivän journalismi janoaa ja rakastaa henkilöihin käyviä “rankkoja” heittoja.

Hesarin jutussa olleet Lampelan sitaatit vaikuttavat melkoisen yhdentekeviltä horinoilta, sellaisilta joita itse kukin saattaa heitellä kapakassa nousuhumalaisen uhossa. Olen kuullut liiankin monelta kirjailijalta tuopin ääressä tällaisia messiasfantasioiden läpitunkemia julistuksia: “Kirjoittamiseni lähtee ahdituksesta, joka syntyy identiteetin puutteesta”, “Tulevaisuuden hankkeisiini kuuluu olla yksi neuloista, jotka puhkaisevat suomalaisen yhteiskunnan mytologisen kuplan”.

Jos itse olisin tullut laukoneeksi moisia Hesarin toimittajalle ja joutuisin lukemaan kommentini seuraavana päivänä lehteen painettuna, luulisinpa että vitutus olisi melkoinen.

Hesarin kulttuuritoimituksen linjaan varmaankin sopii hyvin, että kirjoitetaan tällä tavalla “ihmisläheisiä” juttuja. Onhan niitä hauskempi lukea kuin kuivakkoja analyysejä siitä, mihin suomalainen kirjallisuus on menossa.

Kommentit (10)
  1. Niin, vähän tuo näyttää sellaiselta vanhalta kunnon kapakkatappelulta. Vastustajaa ei vain osunut paikalle.

    Olen kyllä saanut tartunnan markkinamiesten kyynisyydestäkin: mitä, jos Lampela vain laski, että näin sitä myyntiä lisätään? Jos näin, niin tavoitteet varmaan toteutuvat. Nyt ihmiset ainakin tietävät, että senkin niminen kirjailija on olemassa.

  2. Tommi Melender
    3.5.2007, 15:04

    Tällaisia tapauksia voi toki ajatella jonkinlaisen “brändin rakentamisen” näkökulmasta.

    Sen ei välttämättä tarvitse perustua ajatukseen, että myyntiluvut kasvaisivat, vaan taustalla voi olla yleisempi oman kirjallisen roolin luominen.

    Verbaalisen haban pullistelijoita on kirjallisuudessamme ollut aina, tympeimpinä esimerkkeinä joku Markku Eskelinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *