Härskiä ennakkomainontaa
Adlibriksestä näköjään löytyy jo tällaisen romaanin ennakkotiedot. Kuten myös vastikään ilmestyneestä WSOY:n ensi syksyn katalookista.
Laitanpa mainostekstin piruuttani näkyville tännekin. Kansikuvaa en laita, koska sellaista ei vielä ole.
Lohtu
(Sidottu)
Tommi Melender
Elis Mäki on tehnyt suuren päätöksen. Ellei hän 365 päivän aikana keksi pätevää syytä jatkaa elämäänsä, hän erkanee tästä maailmasta omatoimisesti.
Koetusvuotensa aikana Elis asettuu kasvotusten paitsi oman menneisyytensä myös raadollisen lähiötodellisuuden kanssa.
Eliksen tarinan rinnalla kulkee hänen lapsuudenystävänsä, läpimurron kynnyksellä kuolleen elokuvaohjaaja Johan Raution tarina. Romaanin maailmaan kuuluvat myös Guy de Maupassantin Bel-Amin pohjalta tehty elokuvakäsikirjoitus, nettikameran edessä klassikkoja lukeva nuori nainen, diktaattoreista patsaspuistoa rakentava suomalainen eksentrikko ja Pariisin esikaupungeissa sanomaansa paasaava ranskalainen oikeistopoliitikko.
Lopulta ei ole varmaa, mistä Eliksen tarina alkaa ja mihin se loppuu, tai onko Elis edes tarinansa päähenkilö. Siitä huolimatta Elis löytää tasapainon, sopusoinnun – ja lohdun.
Lohtu on romaani, joka sisällyttää itseensä vaihtoehtoisten romaanien mahdollisuuden.
- Kirjailija: Tommi Melender
- Kustantaja: WSOY
- Sidosasu: Sidottu
- Kieli: suomi
- Julkaistu: 201109
-
ISBN10: 951038366X -
ISBN13: 9789510383667
Vielä pitäisi rutistaa kevään aikana Lohtu sellaiseen kuntoon, ettei sitä tarvitse kauheasti hävetä sitten kun se syyskuussa julkaistaan. Eiköhän tämäkin tekemällä valmistu, kuten kirjat yleensäkin.
Muistan kuinka olin viime vuonna tähän aikaan epätoivoinen ja eksyksissä esseekokoelmani kanssa. Jotenkin minä sen lopulta valmiiksi sain, vaikka täpärälle menikin.
noh, härskiä ja härskiä??? mukava kun pistit tänne, en olis muuten (eikä moni muukaan varmaan) huomannut…
Ovatko nuo tasapaino, sopusointu ja lohtu toistensa vaihtoehtoja? (Älä vastaa. Tuotan tässä vain mainostekstiä tutkivan lukijan ajatuksia nähtäväksesi.) Elistä enempää tuntematta epäilen, että sinun teoksessasi niitä ei voi saada yhtaikaa. Lohtua jaetaan epätoivoisille ja särkyväisille. Tasapainoa saa jollakin viikonloppukurssilla.
Mutta siis hei kivaa, että sinulta ilmestyy romaani. Ei esseissäkään mitään vikaa ole, mutta romaaniin kenties ui enemmän sellaista, mistä kirjoittaja ei itsekään ole tietoinen. Kestämistä sinulle, vai mitä pitäisi toivottaa: onnea? Edellinen romaanisi oli sen verran hyvä (tämä on henkilökohtainen mielipide), että älä anna sen ahdistaa.