Eturauhattomuus

Suomessakin on joskus puhuttu vanhenevista mieskirjailijoista eturauhasklubina, toki lämpimän humoristisessa sävyssä.

Philip Roth ansaitsee uudella romaanillaan Exit Ghost paikan mieskirjailijoiden kansainvälisen eturauhasklubin kunniapresidenttinä. Olkoon tämä titteli vieläpä muodossa President for Life.

Näin vastaansanomatonta tekstiä en ole tavannut minkään lukemani romaanin ensimmäiseltä sivulta:

”I hadn´t been in New York in eleven years. Other than for surgery in Boston to remove a cancerous prostate, I´d hardly been off my rural mountain road in the Berkshires in those eleven years (…) But now I´d driven the hundred and thirty miles south to Manhattan to see a urologist at Mount Sinai Hospital who specialized in performing a procedure to help the thousands of men like me left incontinent by prostate surgery…”

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Sainpa vihdoin käsiini Kunnian miehen ja lukeminen on ollut kovin antoisaa! Jotain siellä on hangannut vastaankin, mutta kunhan saan tästä aikaiseksi kritiikin tekeleen, niin laitan sitten sen sinullekin tulemaan.

    Tässä vaiheessa voin sanoa ainakin sen, että persoonallinen miljöövalinta on ainakin nappiosuma. Mitä muita suomalaisia romaaneja muka on, jotka sijoittuisivat vastaavalla tavalla talousmaailmaan? Köyhät pienviljelijät ja boheemit taiteilijat on sen sijaan suorastaan riistoviljelty suomalaisen kirjallisuuden hahmoina.

  2. 2

    sanoo

    Kiitokset luottamuksesta, Salla.

    ”Jotain siellä on hangannut vastaankin”.

    Vaan mielestäni parempi että on hangannyt. Tämä kirja on suunniteltu vähän sillä tavalla, että sen kuuluukin hangata vastaan 🙂

    Satiiria, mustaa huumoria ynnä muuta nääs…

  3. 3

    luupää sanoo

    Zuckermanin eturauhassyöpä oli ensi kertaa esillä neljä Zuckerman-romaania sitten, Amerikkalaisessa pastoraalissa.
    Mielen ja ajan liikkeet ovat tärkeimmät kohteet, mutta on
    hienoa, että vanhan miehen taudit, muutkin kuin prostatan, ovat saaneet tämän tason kuvaajan.

  4. 4

    sanoo

    Oli kai niin. Mutta Exit Ghostissa prostataa tulee päälle heti ensi sivuilta sellaisella vyöryllä että alta pois. Eikä siinä mitään, vanhan miehen pitää tehdä mitä vanhan miehen pitää tehdä. Ja kyllä Roth hommansa taitaa niin hyvin että eturauhassyöpäyhdistyksen pitäisi palkita hänet tästä samalla tavalla kuin kiinteistönvälittäjät palkitsivat Juoksuhaudantien.

    Onhan tuossa Rothin kuvauksessa katkeran runollista totuutta miehen elämän perimmäisistä kysymyksistä. Sekä niistä pienistä mutta silti suurista iloista, joita etevä urologi voi vanhuuden päiviin tuoda: ”I was a man no longer powerless over something so elementary as managing to piss in a pot.”

  5. 5

    sanoo

    Prostatajuttuihin voi lisätä kirjallisuuden ulkopuolelta ainakin ohjaaja Billy Wilderin. Muistaaksein se oli hän, joka hyvin vanhana vastasi kysymykseen ”vieläkö aiotte tehdä elokuvia” seuraavalla tarinalla:

    A man goes to see a doctor. He says:
    – I can’t pee.
    – How old are you?
    – Seventy.
    – You have peed enough.

    Detaljit voivat heittää, mutta idea oli tuo. Wilder eli melkein satavuotiaaksi, joten tuo voisi olla myös ”eihgty” tuo ikä.

  6. 6

    sanoo

    tommi

    eturauhattomuus -otsikkosi kirvoittaa minulta kaksi kehua:

    mikään ei vastaa hyvän tekstin puraisua tässä tasapaksussa sanamatto-maailmassa mutta kyllä hyvän otsikon voi surutta asettaa samaan kategoriaan.

    on uhkaava mahdollisuus, että otsikoillasi on ominaisuuksia, jotka tekevät niistä loistavia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *