Älymystöromaani

“Minkälaiset ihmiset keskustelevat rakastelun päätteeksi Freudin Ichspaltungin käsitteestä? Tai kuka erittelee uniensa nostattaman ambivalenssin “niin tarkasti kalibroiduksi, että emotionaalisen jännitteen kumpikin puoli voitaisiin mitata matemaattisen tarkasti täydelliseksi puolikkaaksi”?”

Näin arvuuttelee kriitikko Tommi Aitio Kauppalehdessä.

Kysehän on Siri Hustvedtin romaanista Amerikkalainen elegia. Enough said. (Aitio tosin suhtautuu kirjaan melko suopeasti).

P.S.

Kauppalehdeltä on hieno veto palkata ammattikriitikko arvostelemaan kaunokirjallisuutta. Aition kirjoittamien arvostelujen lukeminen ei herätä tuskaa, myötähäpeää tai sarkasmin puuskia.

Kommentit (8)
  1. Golgatan Olga
    10.12.2008, 11:59

    Jos olisin lukenut vain tuon Aition sitaatin, olisin epäröimättä vastannut että Woody Allenin hahmot (sekä hänen elokuvissaan että kirjoissaan).

    Hustvedtit ovat jääneet toistaiseksi lukematta, mutta esim. Allenin “Mielipuolen kertomus” saattaisi käydä eräänlaisesta käänteiskuvasta. Siinä menestyvä ja henkevä, taidepiireissä liikkuva kirurgi romahtaa pohjalle joutuessaan ristiriitaan kahden naisen välillä: “säkenöivän ja syvällisen” Olive Chomskyn, joka sinänsä “oli komea nainen kaikkine noine lisäominaisuuksineen, joita voi odottaa viehättävältä ja älykkäältä kulttuurihailta ja, karkeasti ilmaistuna, robotilta punkassa”, sekä kimittävän Tiffany Schmeedererin, jota kiinnostivat lähinnä tähtimerkit mutta jonka “vartalo oli niin kurvikas, että hiveli sitä mistä päin tahansa, tuntui kuin olisi kieppunut syklonissa”.

    No, ajattelin kuitenkin tutkailla Siriä jossain vaiheessa. Olenhan parasta kohderyhmää, keski-ikäinen nainen. Jokunen luotettava taho on sanonut, että Siri “osaa kyllä kirjoittaa”. (Milloin se lakkasi olemasta kirjailijoille itsestäänselvyys?)

  2. Tommi Melender
    10.12.2008, 12:14

    Minä tartuin siihen Sirin ensimmäiseen suomennettuun avoimin mielin, mutta havaitsin sen nopeasti lukukelvottomaksi. Jostain syystä tulin kurkanneeksi tätä toistakin ja huomasin yhtä nopeasti, että sekään ei ole minua varten.

    Olisivatkin Woody Allenin hahmoja nuo henkilöt, mutta kun ovat enimmäkseen luihua itsekeskeistä newyorkilaislukeneistoa, joka koreilee Ichspaltungeilla sun muilla kuin pintajengi Armanilla tai millä lie kuteilla.

    Ja Hustvedtin romaaniestetiikkakaan ei minuun kolahda. En lämpene “älykkäille” ja “taiteellisille” lukuromaaneille, jotka ovat kuin romaanimuotoon puserrettuja elokuvamukaelmia.

    Mutta tutkaile ihmeessä Siriä.

    Ehkä on vain minun henkilökohtainen ongelmani, kun en ymmärrä miksi jokin HS keuhkoaa hänestä ja sivuuttaa samalla oikeasti merkittäviä amerikkalaisia kirjailijoita, huippuna täydellinen DFW:n elämästä, kuolemasta ja tuotannosta vaikeneminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *