Uhriutuvat somen nakkikioskitappelijat

Yksi somessa esiintyvistä mielenkiintoisista personallisuustyypeistä on henkilökohtaisuuksiin menevä nakkikioskitappelija. Hän on ihminen, jolla on niin paha olo, että asiallisestikin keskustellessa, hänellä on välttämätön tarve hyökätä henkilökohtaisuuksilla kesken keskustelun.

Kuten moni varmaan tietää, aggressio nakkikioskilla syntyy yleensä laskuhumalan huuruissa, jolloin alkaa tajuta lopullisesti, että oma ilta on mennyt persiilleen ja kaverilla näyttää käyneen paremmin.

Somen nakkikioskirähinä johtuu usein siitä, että keskustelijan omat argumentit loppuvat, mutta hän haluaa silti näyttää edelleen laatikon kovimmalta tyypiltä. Yksi parhaimmista välineistä tähän käytökseen on Twitter, joka on nopea ja sinne voi halutessaan kerätä vaikka tappeluringin. Kun tarinan sankari jakelee sanallisia iskujaan, voivat ringissä olevat koulukiusaajakaverit huudella sivulta kannustuksia.

Sosiaalinen media tarjoaa pahimmillaan yhtä raadollisen tappeluympäristön kuin perinteinen nuorten miesten adrenaliini- ja testosteronipöllyinen nakkikioskijono. Yllättävän moni saa päivän orgasminsa siitä, että saa jaeltua henkilökohtaisia sanallisia iskuja toisen palleaan.

Somen nakkikoskitappelijan tarkoitus ei ole lisätä keskinäistä ymmärrystä tai rakentaa siltoja ihmisten välille, sillä hänellä paha olla. Sen sijaan, että hän hakisi pahalle ololleen muita ratkaisuja, hän haluaa osoittaa olevansa kovin kukko tunkiolla.

Onneksi suurin osa ihmisistä tajuaa ennen pitkää, että kaupungin kovimman tyypin paikka on alati vaihtuva. He jotka sen ymmärtävät, ymmärtävät myös sen, että parhaiten parempaa elämää syntyy rakentamalla luottamusta ja yhteisymmärrystä – ja katsomalla siellä peilissä olevaa ihmistä syvälle silmiin.

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *