Eduskunta on kuin huono liikeyritys

Ennen viime vaaleja puhuttiin laajastikin siitä, että liike-elämän oppeja kannattaa kokeilla eduskunnassa. Näin eduskuntakauden puolivälin lähestyessä on hyvä tarkastella, miltä eduskunnan toiminta nyt näyttää, jos sitä ajattelee yrityksenä.

Hallitus

Hallitus on eduskunnan johtoryhmä. Nykyhallituksen erikoisuus on se, että siinä ei ole ainuttakaan jäsentä, jonka ydinosaaminen liittyy hallituksen ydintehtävään, eli lainvalmisteluun. Ihan heti ei tule mieleen vaikkapa valmistavan teollisuuden yritystä, jonka johtoryhmässä ei ole toimialaa osaavaa (diplomi)insinööriä.

Hallituksen eri ministereillä on omat liiketoiminta-alueet (ministeriöt). Osa ministereistä toimii itsekseen niin kauan kunnes muiden pitää lähteä toteuttamaan ministeriön ajatuksia. Näiltä osin hallitus täyttääkin erinomaisesti ne kriteerit, jotka ovat tavallisia suomalaisille yrityksille.

Pääministeri, eli toimitusjohtaja, puolestaan pitää omissa näpeissään kaikkien keskeisten omistusten hallinnon. Hän myös nimittää niihin itselleen mieluisat jäsenet. Tämähän alkaa jo tuntua turvallisen tutulta. Pärstäkerroin on aina ollut merkittävässä asemassa urakehityksen osalta.

Hallitukselta tulee paljon ideoita, mutta varsin moni idea ehtii kuolla ennen kuin niitä lähdetään toteuttamaan. Useimmiten syy on siinä, että hallitus ei ole selvittänyt, onko idea toteuttamiskelpoinen.

Yleisellä tasolla hallituksen suurin huoli on se, riittävätkö rahat. Se on myös hyvin suomalainen johtamistapa. Joidenkin ulkomaisten tutkimusten mukaan kannattaisi kyllä kiinnittää huomiota innovointiin, koska se tuo paremman kannattavuuden. Innovointi on siis se asia, millä tehdään rahaa. Se idea, mistä yleensä puhutaan innovointina, on keksintö ja keksinnöistä suurin osa ei muutu koskaan rahaksi.

Entä sitten muu eduskunta?

Eduskunta on se työväki, joka kapinoi kaikkia ideoita vastaan. Suunnilleen puolet fanittaa hallitusta, koska heillä on likeiset suhteet siihen. Mutta oppositio on aktiivisesti viemässä juttuja omaan suuntaansa. Oppositio on aina keksimässä oman vaihtoehdon jokaiseen hallituksen ehdotukseen. Mikään valmis ei heille kelpaa.

Oppositio innostuu myös herkästi esittelemään omaa älykkyyttään muulle maailmalle. He ovat kuin työntekijälähettiläitä, joille tärkeintä on rakentaa oma henkilöbrändi. Se on tärkeää ihan siltäkin varalta, että jos firma kaatuu, niin löytyy sitten muualta töitä.

Kun tähän vielä lisää sen, että kansanedustajan pitää hakea omaa paikkaansa neljän vuoden välein, ollaan jo ihan kuin julkisen kilpailutuksen alaisena olevassa yrityksessä. Niissähän kilpailutuksen seurauksena työntekijät joutuvat usein hakemaan omaa paikkaansa uudelleen, tai vastaavaa paikkaa toisesta kilpailun voittaneesta yrityksestä.

Lisäksi eduskunnan sisällä on ryhmä henkilöstöä, jotka yrittävät kaikkensa, ettei heidän toilailuistaan kirjoitettaisi mitään. Välillä se näyttää ihan samalta kuin pikkujoulujen jälkeen tapahtuvat epätoivoiset yritykset ostaa koko Seiska -lehden painos ennen kansikuvan julkaisua.

Näyttää siis siltä, että eduskunta voisi hyvinkin olla nykyisellään myös liikeyritys. Ainakin sen strategia on ihan yhtä epäjohdonmukainen, johtamisjärjestelmä yhtä sekainen ja johtamiskulttuuri yhtä kehittymätön.

Kyllä se siis pitääkin paikkansa, että liike-elämän mallit sopivat eduskuntaan vallan mainiosti.

Lisäys, omistajat:

Tämän eduskunta -nimisen firman omistajat ovat kansa. Omistajat haluavat näennäisesti kaikki eri asioita, mutta syvimmiltään heistä jokainen haluaa maksimoida oman tilipussinsa.

Siinä sitä haastetta kerrakseen.

 

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *