Voiko 80 000 kg ihmispaskaa olla taidetta? Kyllä – ja yleisöstä tuli osa sitä

Luin kesällä Ylen uutisen Euroopan nykytaiteen biennaalista Zürichissä, jossa eniten huomiota saanut teos The Zurich Load koostuu  80 000 kilogrammasta ulostetta.

Pyörähdin lapsen kanssa katsomassa moista viime viikonloppuna, hiukan samanhenkisenä joskaan ei yhtä repäisevänä (ja kalliina) päähänpistona kuin Shanghaissa synttärioluella pistäytynyt tyyppi.

Kaupunki ei ollut ennestään tuttu. Sveitsi on maailman kalleimpia maita ja pankkimaailman keskuksena tunnettu Zürich varmaan vielä erityisen kallis, ja sen huomasi äkkiä: pari jugurttia, limua ja lakupaketti kevensi lompakkoa 12 euron edestä ja ravintolareissu joka maksaa Suomessa kuutisenkymppiä oli siellä satasen. Joukkoliikenne toimi hyvin, Google Mapsin reittiopas toimi ja lipun sai ostettua mobiilisovelluksella, joten vierailun infra oli niin sanotusti kunnossa. Samalla tuli tehtyä historiaa: en ole ikinä ennen ollut paikassa, jossa joukkoliikenteen kertalippu maksaa enemmän kuin Helsingissä: 6,60 frangia eli kuta kuinkin tasan 6 euroa.

"Schnapp Sie dir alle!"

”Schnapp Sie dir alle!”

Yöelämä muistutti Lahtea, sillä erotuksella että pillurallia ajettiin uudenkarheilla Mustangeilla ja Maserateilla.

Moottorin ärjyttäminen poliisiauton lipuessa ohi ei kannattanut – tai sitten sakkojen maksaminen on osa miljonääriporukan illanviettoa.

Moottorin ärjyttäminen poliisiauton lipuessa ohi ei kannattanut – tai sitten sakkojen maksaminen on osa miljonääriporukan illanviettoa.

Sitten itse teokseen. Reittiä sille ei oltu merkitty mitenkään selvästi, joten joudun kysymään tietä museo-oppaalta. ”Tuosta ovesta sisään ja sitten nuo perällä olevat rappuset oikealle.”

Rappusissa on vain pieni lappu ”Exhibition” ja nuoli ylöspäin.

Vastaan rappusissa tulee tyrmistyneen näköinen keski-ikäinen nainen, joten tiedän olevani oikealla tiellä. Rappusia ylöspäin edetessä nenässä tuntuu vieno paskan haju.

Yläpäästä löytyy avoinna oleva ovi, jossa olevassa lapussa kielletään koskemasta teokseen.

Astumme ovesta sisään. Astumme vielä muutaman askeleen ja sitten jysähtää: 80 000 kilogrammaa ihmisen paskaa haisee juuri siltä miltä sen voi kuvitellakin. Kun ovelta etenee vasemmalle, tulee hajusinfoniaan mukaan myös pistävä kusen haju.

Huone on alipaineistettu ja hajut puhalletaan katolle. Heikkohermoiset voivat ihastella teosta kahvilan terassilta ikkunan läpi.

Huone on alipaineistettu ja hajut puhalletaan katolle. Heikkohermoiset voivat ihastella teosta kahvilan terassilta ikkunan läpi.

Haju ei sinänsä ole dramaattinen: jos on käynyt lapsena navetassa, niin siellä haisee lähes samalta. Lähes tulee siitä, että eri ihmisen ulosteet haisevat erilaiselta ja tästä tulee erilainen hajusinfonia kuin samaa mättöä popsivista naudoista.

Lasti koko komeudessaan.

Lasti koko komeudessaan.

Lapsi menee oven ulkopuolelle odottamaan, ettei hänelle tule paha olo. Itse viihdyn huoneessa kymmenisen minuuttia. Pidän taideteoksista, joissa yleisö on tavalla tai toisella osa teosta. The Zurich Loadissa oli mielenkiintoista seurata ihmisten reaktioita, kun he astuvat sisään huoneeseen. Yleisin reaktio oli irvistys ja nopea poistuminen. Ainoastaan yksi vieras kierteli huoneessa hetken.

Paskaa lähikuvassa.

Paskaa lähikuvassa.

”Tuu jo pois, ennen kuin toi haju tarttuu vaatteisiin.” On aika mennä jäätelölle. Ei kuitenkaan paskajäätelölle. Biennaali päättyy sunnuntaina 18.9.2016, eli nopeat lukijat ehtivät ottamaan äkkilähdön.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *