Vanhat sedät ahdistelee ja vain hyvännäköisiä? Eiku…

Eilinen työpaikkahäirintää koskeva kirjoitukseni keräsi ennätysmäärän kommentteja. Sain myös muutaman suoran yhteydenoton parista muusta kokemuksesta, jotka nostan tähän. Joku epäili kommenteissa että häirintää ei ole, ainakaan enää, koska

Pakko todeta että esimerkeistä paistaa läpi ”tutun tutulle kävi” ja toisaalta ”nuoruudessani” ja tyyliin ”kymmenisen vuotta sitten”. Jos ongelma vielä on niin luulisi löytyvän rutosti ensikäden esimerkkejä tästä päivästä?

Näille ”kymmenen vuotta sitten” ja ”nuoruudessani” on yksinkertainen selitys: olen itse 33-vuotias ja pitkäaikaiset kaverini, tuttavani ja kollegani ovat samaa ikäluokkaa tai vanhempia, eli heillä pahimmista häirintäkokemuksista on tuo kymmenisen vuotta.

Ne pari uutta kokemusta. Nainen autoalalta kirjoittaa (lihavointi minun):

Koulusta ei taida olla mitään häirintä- tai ahdistelukokemuksia. Mutta työelämästä sitäkin enemmän, nämä asiakkaiden osalta. Vanhempien autokorjaamolla varmasti. Kahdeksan kymmenestä asiakkaasta kysyi aina sitä miestä paikalle ennen kuin suostui kertomaan huolensa. Kesätöissä merkkihuollossa tapahtui samaa muttei enää niin paljoa. Tähän voi vaikuttaa myös että oli yhtenäinen vaatetus muiden huoltomyyjien kanssa jotka olivat miehiä. Kesän istuin erään +40v miehen vieressä, joka oli juuri aloittanut uran huoltomyyjänä ilman kokemusta. Kun tiski oli tyhjä asiakas valitsi lähes poikkeuksetta vieruskaverini, välillä hänelle myös oli jonoa ja minulla tiski tyhjä. Minulla oli kuitenkin hauskaa koska kokematon, minua vanhempi, miespuolinen työkaveri joutui kysymään minulta asiakkaan kuullen usein neuvoa.

Tuotantotalouden diplomi-insinöörinainen:

Muistan vain yhden pienen jutun. Ensimmäisellä labrakerralla fuksivuonna minulle sanottiin ”tässä on jakoavain, oletko koskaan käyttänyt”.

Tästä tuli muuten mieleen Tietokone työvälineenä -kurssin opettajan heitto kolmentoista vuoden takaa:

Niin, kuinka tulostinta käytetään? Naisille tämä on helppoa, mennään avuttoman näköisenä seisomaan tulostimen viereen ja odotetaan että fyysikkopoika tulee auttamaan.

Ja vielä yksi privaviestillä tullut kokemus:

Lehti-ilmoituksessa haettiin kerran ensiaputuotteiden myyjiä ja juuri lukion lopettaneena kesätyöt missanneena blondina ilmoittauduin mukaan. Rekrytilaisuus pidettiin hotellissa ja tuleville myyjille lupailtiin hyviä tuloja. Todellisuudessa olikin kyse raskaasta ja epävarmasta ovelta ovelle myynnistä. Rekrytoijamies haastatteli minua epätavallisen kauan ja halusi viedä minut henkilökohtaisesti myyntikeikalle, joka muodostui farssiksi. En edes tiennyt mitä ensiapulaukku sisältää mutta selitin sujuvasti ja kokeilin huonolla menestyksellä erilaisia haavasiteitä ovensa avanneen urheilijamiehen käteen. Rekrytoijamies ilmoitti, että olin todella ilmiömäinen myyjä eikä minun tarvitsisi tehdä enää toista myyntikeikkaa. Hän nimittäisi minut suoraan aluepäälliköiksi ja työnkuvani muodostuisi myymisen sijaan toisten myyjätulokkaiden kouluttamisesta. Hän esittelikin minut toisille myyjiksi haluaville paikallisena myyntitykkinä silmäänsä vilkuttaen. Ilmoitin, ettei minulla ollut autoa käytössä mutta rerkrytoijamiehen mielestä sekään ei ollut este. Hän voisi hakea minut autollaan henkilökohtaisesti töihin aamuisin ja viedä myös kotiin töiden jälkeen. Esittelypäivän iltana mies halusi tarjota minulle illallisen ja olikin hauska ja sujuva seuramies. Tajusin onneksi alusta asti, että hommassa haisi jokin todella pahasti ja annoin väärän osoitteen ja puhelinnumeron.

Aina säännöllisesti törmään väitteeseen, että vain kauniita naisia häiritään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ote kommentista:

Olen kerran menettänyt kesätyöni ennen aikojaan, kun tilojen omistaja kävi ensin norkoilemassa ja kysymässä seurusteluistani, juomisistani ja ulkona käymisistäni (hän omisti ison tanssipaikan) ja lopulta kutsui minut kanssaan metsälenkille, koska hänen mielestään tarvitsin laihduttamista. Sanoin lenkkeileväni mieluiten yksin. Seuraavana päivänä hän tuli motkottamaan, että tämäkin putiikki pitäisi saada tästä pois, on hänellä muutakin tekemistä tiloilleen. Ja niin putiikin pitäjien oli lähdettävä ennen sopimuksen loppua. Ymmärsin kyllä, etten ollut ko. miehen mielestä kaunis tai haluttava. Hänen vain piti saada kaikki naiset, joita huvitti saada peukalonsa alle, ja kun kaltaiseni läski hylkiö kehtasi torjua hänet, se oli suurempi loukkaus kuin jos kaunis nainen olisi torjunut. Minunhan olisi pitänyt olla kiitollinen ja ihastunut, kun sentään rikas, menestynyt, kuuluisa, urheilullinen mies tahtoi lenkille kanssaan.

Parin kunnan joutilaat miehet ovat yrittäneet onneaan, kirjaston tiskin takana olevaa tätiä kun voi käydä ilmaiseksi kyttäämässä eikä sillä ole muutakaan tekemistä, istuu vaan kirjastossa. (Ihan sama, että se on siellä töissä eikä vapaa-aikaansa tappamassa.) Alkoholin tai muiden aineiden vaikutuksen alaisena olevat miehet ovat norkoilleet töissä, yksi tuli juhannusyönä potkimaan ovea sisään ja ilmoitti tulevansa nussimaan, toinen päätti ottaa minusta tyttöystävän, kun oma vaimo tuli hakattua kerran liikaa ja lähti.

Häirinnän määrään voi ulkonäkö ja pukeutuminen voi vaikuttaa, olihan edellisessä kirjoituksessakin:

Jos tulin laittaneeksi vähänkään avonaisemman paidan päälle, sai koko loppuillan kuunnella limaisia kommentteja.

Mutta: pukeutumisen ei pitäisi vaikuttaa ja ennen kaikkea: typerin (tahallinen tai tahaton) väite tähän liittyen on että ”miksi sitten pukeutuu paljastavasti jos ei halua tulla kommentoiduksi”. Ensinnäkin, kaikenlainen uhrin syyllistäminen on väärin ja vie huomion itse aiheesta. Häiritsijä häiritsee, vaikka olisit verkkareissa ja löysässä teepaidassa, kommenttien sisältö vain muuttuu. Toiseksi, on miljoona syytä pukeutua paljastavasti: esimerkiksi peittävät vaatteet ovat kesällä kuumia. Kolmanneksi, ei minultakaan miehenä tivata, miksi käytän sandaaleja ja varvassukkia töissä – pukeudun juuri niin kuin haluan. Jos mansikanmyyjä haluaa laittaa kireän topin päälleen hänellä on siihen oikeus, ilman häirintää.

Häirinnän sisällön muuttuminen pätee pukeutumisen lisäksi ulkonäköönkin:

Kyllä keski-ikäisiä naisiakin ahdistellaan – lähinnä arvostelemalla ulkonäköä (riipputissit, läski, rupsahtanut) ja vihjailemalla vaihdevuosista ja ties mistä. Haukkujat ovat yleensä naisen itsensä ikäisiä tai vanhempia miehiä. Keski-ikäisen naisen pitää myös pelätä, ettei häntä luulla limaiseksi puumaksi, joka yrittää pokailla työpaikan nuoria miehiä.

Nimimerkki Caritaksen ilmiselvä trollaus herätti runsaasti keskustelua. Kommentin sisältö oli tiivistettynä se, että häirintä on ok jos sen tekee hyvännäköinen nuori mies, ja ei-okei jos sen tekee vanhempi ”limainen mies”. Tästä on tehty joku ’huumori’videokin, jossa ensin tulee ruma mies pyytämään naistyöntekijää treffeille ja sitten hyvännäköinen mies – en nyt vain löydä sitä. Huumorista tulikin mieleen, että kun koitin löytää kuvituskuvaa edelliseen artikkeliin, kiinnitin huomiota juuri tähän, että osa seksuaalista häirintää koskevista kuvista yrittää olla jotenkin hassunhauskoja.

Monessa kokemuksessa tosiaan mainitaan ahdistelijaksi ”äijä” tai ”keski-ikäinen äijä” – mutta ei kaikissa. Itsekin keski-ikää lähestyvänä äijänä epäilen, että ei se keski-ikäisyys kenestäkään ahdistelijaa tee vaan tilastollisesti naisiin suhtautuminen on ikäluokka-, ei ikäkysymys. Nämä ”limaiset äijät” ovat todennäköisesti kohdelleet naisia seksistisesti jo nuorena, koska ei silloin missään opetettu että naisia pitää kohdella kuin ihmisiä. Tämän päivän 25-vuotias feministikundi tuskin kiertelee 25 vuoden päästä puristelemassa kesätyöntekijöiden perseitä. Ei vanheneminen kenestäkään tee sovinistia, asenteet tekevät. Tästä keskusteltiin myös Facebookissa.

Toinen juttu tietenkin on se, että ahdistelussa on kyse vallankäytöstä, ja esimiesasemassa tai muuten valta-asemassa olevat tyypit ovat usein niitä keski-ikäisiä äijiä. Mutta, kusipäitä löytyy kaikista ikäluokista, kuten Caritakselle vastauksena tulleista kommenteista käy ilmi:

Baarissa muuten töissä hyvin asiallisesti käyttäytyvät samanikäiset työ- tai opiskelukaverit leiskauttaa näitä ”aika hyvin tein tonkin tänään ja vieläpä naisen tekemäksi!” piiloagressiivisia ”kehuja” tai käyvät kourimaan. Harmittaa kun seuraavana päivänä jollain ylipäätään on anteeksi pyydettävää, mieluummin skippailen baarireissuja kollegoiden kanssa sit kokonaan.

Ja: Et voi olla tosissasi! Kyllä ne nuoret ja jonkun mielestä hyvännäköisetkin miehet ovat ihan yhtä ällöttäviä, kun alkavat kommentoimaan toisen ulkonäköä, ehdottelemaan jne. työpaikalla. Sellainen käytös ei kuulu työpaikalle, enkä itse haluaisi kuulla sellaista edes baarissa. Jokaisella on oikeus olla rauhassa, ilman että hänen kehoaan kommentoidaan.

Ja: Nuorena naisena olen saanut epäasiallista häirintää osakseni myös nuorilta, verrattain hyvännäköisiltä miehiltä (sikäli mikäli minä kykenen edes ulkonäköä arvioimaan). Kerran jopa hyvin viehättävältä naiselta. Kyllä se on aina häirinnyt yhtä paljon, tekijän ulkonäöstä, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Ja: Jos toimiston komistus kopeloi tai vääntää samanlaista sikamaista juttua kuin ruma vanhempi mies, niin komistuksesta tulee hyvin äkkiä toimiston rumin. Ainakin minun silmissä.

 

Kommentit
  1. 1

    KaruMaailma sanoo

    Eipä tässäkään mitenkään tuotu esille ahdisteluun yms. liittyvää yleisempää pointtia.

    Eli siihen, että nuori nainen pääsee monesti mukaviin toimistohommiin sukupuolensa perusteella, kun mies jää työnhaussa nuolemaan näppejään. Näissä tapauksissa pomomies usein uskoo, että hän kun päässyt hyvälle oksalle esimiesasemiin, niin tokihan hänellä on oikeus palkita itsensä hankkimalla ympärilleen nuoria naisia. Miesvaltaisten(kin) alojen toimistohommissa naiskauneus on rekrytoinnisssa kovaa valuuttaa.

    Yksilön kannalta pragmaattista olisi useissa tapauksissa tällöin ajatella, että se ”limainen käytös” on hinta, jonka hän joutuu maksamaan siitä, että tuli ylipäätään epäasiallisesti työhön valituksi. Jos ”tasa-arvo-ongelmana” nähdään kollegoiden limainen käytös ja protestoidaan äänekkäästi, mutta ei välitetä rekrytoinnissa tapahtuneesta epäasiallisesta suosimisesta, niin kysehän ei ole tällöin vaatimuksesta tasa-arvoon, vaan omien etujen puolustamisesta. Jos rekrytoinnissa ilmenevät tasa-arvo-ongelmat eivät kiinnosta, niin vetoamiset sukupuolen perusteella tapahtuvaan häirintää ovat lähinnä tyhjyyttään kumisevaa retoriikkaa omien etujen puolustamiseksi. Niiden, jotka ovat tasa-arvon asialla ei kannata tulla huijatuksi ja ryhtyä oman edun ajajien asiamieheksi (käytännössä aisankannattajaksi). Se näet johtaa vain eriarvoisten käytäntöjen vakiintumiseen.

    Jotta tällaiselta sumutetuksi tulemiselta vältytään, asiaa tulee aina tarkastella kokonaisuutena ja lähteä korjaamaan tasa-arvo-ongelmia prosessin kaikilta tasoilta. Tämä on niidenkin eduksi, jotka tulevat omien ansioidensa perusteella oikeutetusti valituksi ja joutuvat sukupuolihäirinnän muodossa noiden vapaa-matkustajien (lähinnä sukupuolen perusteella valittujen) takia itsekin maksumiehiksi.

    • 1.1

      Marunette sanoo

      Taitaa olla henkilökohtaista katkeruutta jo tässä kun tuota ’valittu sukupuolen perusteella’-kommenttiasi olet taas täällä nostamassa salkoon. Suhtaudut asiaan ihan kuin se olisi jonkinlainen kyseisen ’naiskauneuden’ hyvinpidetty salaliitto, vaikka tuskin ketään mairittelee saada töitä omien taitojensa, lahjakkuutensa tai osaavuutensa sijaan vain koska omistaa ne kuuluisat tissit – tai vehkeen. Monessa paikassa kielletään naisilta pääsy, koska miehisten sukupuolielimien omistus katsotaan takeeksi paremmasta työntekijästä, mutta sinä se vaan jauhat toimistotytöistä. Tuskin miehetkään ovat mielissään jos heidät palkataan vain ja ainoastaan koska ovat miehiä, ainakin allekirjoittanut näin toivoo ajateltavan… työmarkkinoilla pitäisi antaa enemmän arvoa tiedolle, taidolle ja osaamiselle kuin sukupuolelle, sanoo tämä feministi.

  2. 2

    Harri sanoo

    Kyllä on taas niin sadistista kommenttia että! Mies ei voi muuta kuin olla hyväksikäyttäjä ja sovinisti. Nainen sen sijaan ei voi tehdä mitään väärin ja on aina hyväksikäytetty. Hyi helvetti miten rasistinen käsitys maailmasta!

  3. 3

    Anton T sanoo

    Alussa kirjoitat, että edelleen naisia ahdistellaan, mutta esimerkeissä naisia ei ahdisteltu vaan vähäteltiin. ”Oletkos koskaan nähnyt jakoavainta” on vähättelyä; ”Hyvä perse likalla” on ahdistelua. Nämä ovat eri asioita, ja niiden niputtaminen yhteen ei palvele tätä keskustelua.

    • 3.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Mutta taustalla on sama arvomaailma. Saman asian eri ilmenemismuotoja.

      • 3.1.1

        KaruMaailma sanoo

        Vastaväite oli asiallinen. Ahdisteluhan on se, johon näissä periaatteissa pitäisi puuttua, ei siihen, että jollain on ”väärä arvomaailma”. Tai ainakin pitäisi tehdä selväksi, kumpaa ollaan kritisoimassa, eikä lähteä kyseenalaisella tavalla leimaamaan arvomaailmaa käyttämällä ahdistelua lyömäaseena. Jos ei eroa halua tehdä, niin toki siinä tekee myös oman ”arvomaailmansa” muille hyvin selväksi.

      • 3.1.2

        Juha sanoo

        Teet liian herkästi diagnoosin.
        Mistä voi tietää, onko jakoavain-kommentissa vähättely ollut taustaltaan sovinistista? Se voi olla myös sukupolviasennetta.

        1. Vanhempi mies tekee sen kysymyksen nuoremmalle miehelle?
        2. Vanhempi nainen tekee sen kysymyksen nuoremmalle naiselle?
        3. Vanhempi nainen tekee sen kysymyksen nuoremmalle miehelle?

        Tuo kysymys voi esiintyä myös noissa kaikissa tilanteissa. Ainoastaan:
        4. Vanhempi mies tekee sen kysymyksen nuoremmalle naiselle.
        on sovinismia?
        Muut ilmeisesti vain kettuilua?

        PS. Minulle on nainen kehunut, että ei ole koskaan pumpannut pyöräänsä ilmaa. Pyytää vain miehiä, kyllä ne sen tekee.
        Oliko tuo nainen sovinisti?

  4. 4

    samu sanoo

    Hei Vesa, kiitos mielenkiintoisesta ja hyvästä kirjoituksesta, jälleen kerran. Jäin vain miettimään, että syyllistynkö itse ahdistelun, jos valitsen asiakkaana vaatekaupassa myyjäkseni miehen enkä naista? Tai marketin kassalla? Tai ylipäätänsä, jos valitsen myyjän joka minua palvelee?

  5. 5

    Caritas. sanoo

    Terve Vesa, keskustelua todellakin syntyi ja muutama fleimikin ☺ Sen verran puolustan tekstiäni, etten ollut liikkeellä mala fide. Tarkoitus oli kyllä saada palautetta, josta kiitos kaikille.

    Mitenkään nyt erityisesti perkaamatta yksittäisiä vastauksia, niin kyllä niissä, samoin kuin sinun vastineessakin toistuu ajatus siitä, että keski-ikäisten miesten ajattelussa on jotain rakenteellista vikaa (”…todennäköisesti kohdelleet naisia seksistisesti jo nuorena, koska ei silloin missään opetettu että naisia pitää kohdella kuin ihmisiä”) (”… Asenteet muuttuvat, kun limaiset äijät ja tätit jää eläkkeelle ja työpaikoille tulee nuorempia ihmisiä, joiden arvomaailmaan kuuluu hyvät käytöstavat ja ihmisten välinen tasa-arvo ikään, sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.”) tai sitten he ovat noin kategorisesti luisuneet seksuaaliseen lamaan, josta kumpuava vihamielisyys johtaa häirintään (”… Erityisesti keski-ikäiset miehet eivät vaan yksinkertaisesti pysty hyväksymään omaa fyysistä ja henkistä rapistumistaan, sekä sitä kautta tapahtuvaa viehätysvoiman katoamista”).

    Elin nuoruuteni 80-luvulla, juuri silloin kuin sinä Vesa synnyit. Toisin kuin sinulle on uskoteltu, et syntynyt luolassa, johon isäsi oli yhdeksän kuukautta aikaisemmin äitisi hiuksista repinyt. Tasa-arvo, hyvät käytöstavat ja erityisesti naisten kunnioittaminen ovat vanhempaa perua kuin nykyisin näemmä uskotaankaan. Siksi toisekseen, myös keski-ikäisillä on mahdollisuus omaksua uusiakin ajatuksia. Sen verran tuosta seksuaalisuudesta ja fyysisestä rapautumisesta, että ei se vanheneminen niin kamalaa ole. Eli älkäät peljätkö, oi nuoremmat polvet. Kyllä se sokeri sulaa vielä yli kolmekymmentäviisivuotiaanakin.

    Tuntuukin hieman erikoiselta, että nämä nykyisin itseään tasa-arvon airueina pitävät ihmiset sortuvat suoraviivaiseen ikärasismiin heti kun se vain on mahdollista. Nuorten naisten niputtaminen synnytyskoneiksi ja luulosairaiksi loukkaantujiksi saa aikaan valtavan paskamyrskyn. Hauku vapaasti ”setämiehiä”, niin sinulle taputetaan.

    Sitten asiasta: totta kai minä sen erotan, mikä on flirttiä ja mikä seksuaalista häirintää. Tuossa Työterveyslaitoksen linkissä, jonka postasin sanotaan kuitenkin sanatarkasti näin: ”On vedettävä raja hyväntahtoisen flirtin ja seksuaalisen häirinnän välillä, eikä se ole helppoa. Siihen on kuitenkin hyvä nyrkkisääntö: jos tilanne tuntuu toisesta osapuolesta vastenmieliseltä tai vastentahtoiselta, se menee häirinnän puolelle.” Häirintä on siis myös tunne: henkilökohtainen, rajaamaton ja aina omaan kokemusmaailmaan pohjaava. Tämä on niin yksilökohtaista, että TTL ei osaa antaa selkeää ohjetta. Tämän kaltainen kaiken seksualisointihan on lähtöisin Amerikasta, jossa PC-ajattelu on johtanut jo aivan käsittämättömiin käytäntöihin. Toivon, ettei moinen ajattelu rantaudu tänne, vaan edelleen järjen käyttö on sallittua. Tämä siis mitenkään puolustelematta niitä perseenpuristelijoita.

    Olen sitä mieltä, että seksuaalisesta häirinnästä pitää puhua. Kunhan ei politisoida sitä vaikkapa sellaisen yhden asian liikkeen kuin feminismin oikeamielisyydeksi ie. jos et ole feministi, et voi asiasta puhua oikein.
    Ja ei lopeteta nuorten naisten palkkaamista. Mistä muusta sitten… heheheröhröhröh 🙂 Hyvää kevättä Vesa, mielenkiintoisia kolumneja, vaikka ihan trollaamista nuo sinunkin jutut ovat ☺

  6. 6

    Paula sanoo

    Itse olen kokenut ahdistelun koko kirjon entisessä työpaikassani miesvaltaisella alalla. Oli vihjailua, syrjintää, kiusaamista, jopa käsiksi käymistä. Kun uskalsin lyödä erästä erityisen törkeän tapauksen yhteydessä, niin loukkaannuttiin ja ihmeteltiin, että mikä sille oikeen tuli.

    Työpaikkani vanhempi polvi opetti nuoret pojat itsensä kaltaisiksi sikailijoiksi. Kuulin ruokailuun mennessä rasvaisia kommentteja ohikulkevista naisista, perseistä, rinnoista, takapilluista jne. Kerran sanoin työkavereilleni, että ohikulkeneella miehellä oli mielestäni hyvä takamus. Mikä oli reaktio? ”Hyi! Ällöttävää, ei noin voi sanoa!” Kuitenkin kielenkäyttöni oli huomattavasti siistimpää, kuin yhdenkään heidän suustaan kuulemani kommentin.

    Kerran jopa yksi nuoremmista pojista totesi, että voisin nostaa häirintäsyytteen koko toimistoa vastaan ja voittaisin sen 100-0. Kiusaamiseen ei koskaan puututtu ja niitä, jotka uskalsivat sanoa mielipiteensä pidettiin tiukkapipoisina vanhoinapiikoina.

  7. 7

    Jorma sanoo

    ”Tuotantotalouden diplomi-insinöörinainen:

    Muistan vain yhden pienen jutun. Ensimmäisellä labrakerralla fuksivuonna minulle sanottiin ”tässä on jakoavain, oletko koskaan käyttänyt”.”

    Sama täytyy kysyä niiltä miespuoleisilta fukseilta. Ihan oikeasti, ja kysytäänkin.

    Tekniikan alalla näkee paljon näitä kommentteja, missä nainen kokee tulleensa vähätellyksi sukupuolensa takia, vaikka oikeasti samat asiat esitetään molemille sukupuolille samanlailla. Tämä nyt ei koske kaikkia tapauksia, mutta hyvin yllättävän usein tähän törmää. Tuntuu, että kun tiedetään olevan miespuoleisella alalla, niin tulkitaan joka ikinen kommentti sukupuolen mukaan vähätteleväksi, jos tilanteessa on näin mahdollista tulkita.

    Aikaisemmassakin jutussa ollut työhaistattelukommentti ”miten hyvin kestätä vittuilua”, samaa kysytään myös miehiltä.

    En sano tässä, etteikö ongelmia olisi, niitä on. Sanon tässä, että ongelmia on alettu jo näkemään asioissa, joissa niitä ei oikeasti ole. Lopputulos lähentelee jo tilannetta, jossa mies ei uskalla sanoa mitään naisen läsnäollessa, ettei vaan vahingossa möläytä jotain, jonka nainen itse tulkitsee alentavaksi/vähätteleväksi omien mielikuviensa takia.

    Ja ei, ei ole tarkoitus syyllistää naisia. Asiassa on vain jo niin paljon vauhtisokeutta, että tästä on pakko puhua, jotta sokeus poistuu ja ihmiset oppivat tunnistamaan ne oikeat häirintä-, vähättely- ja syrjintätilanteet omien ”väärin”tulkintojensa sijaan. Koska muuten ne oikeat tapaukset hautuvat massaan. Esim. tämä aikaisempi teekkariopiskelijan työhakemuskokemus oli selvä syrjintätilanne ja sellaiset on tunnistettava.

  8. 8

    Kris sanoo

    Kyllä kuule 25 vuotta sitten ihan kerrottiin miehille niin kuin naisille että pitää olla ihminen ja ketään ei saa ahdistella….ei 25 vuotta sitten ole mitään muinaisia dinosaurusaikoja ja nyt on nykyajat. 80-luvun lopulla tuntui että tasa-arvo meni harppauksilla eteenpäin ja että oli jopa toivoa, sitten mentiin EUhun ja kotirouvakulttuureiden edustajat saivat taas sanottua sanansa ja äkkiä naiset olivat taas pikkuhousuissa pyöriviä pyllyjä kun miehet istuivat valkoisissa turkiksissa tuolilla ja arvostelivat. Paljon on tekemistä mutta kyllä se sikailu aina lähtee yksilötasolta plus että siihen on ihan valmiiksi rakennettu äijäkulttuuri jossa naista ei arvosteta ihmisenä, pelkkänä lihapalana. Helppo siihen on pölön hypätä mukaan. Toivottavasti niitä smartteja löytyy pitkän päälle enemmän. Plus että naiset voisivat kunnolla reagoida ja tajuaisivat että hommaa ei pidä hyväksyä. Kun tarpeeksi moni sanoo ei, se ei voi jatkua.

    Plus kommentti kuvan paidastasi – mitä ihmettä sulla on päällä, onko se vitsi??

  9. 9

    Sini sanoo

    Olen töissä yöaikaan pikaruokaravintolassa ja kyllä ahdistelu on ahdistelua tulee se minkä ikäiseltä minkä sukupuolen edustajalta tahansa. On nuoltu huulia ja hipelöity ja haluttu tanssia lähekkäin ja myös ihan perinteistä huutelua ”katoin tossa ohimennen et onpa hyvät tissit”.

    Toisaalta taas noin kerran viikossa meillä käy vanha, juopohko mies, joka aina sanoo jotakin positiivista, kuten ”oot ihanan pirteä tänäänkin” tai ”sun silmät on niin kivan väriset” tai ”sun työvaatteet sopii sulle tosi hyvin”. En ymmärrä, miksei ahdistelun ”puolustelijat” tajua mitä eroa on sanoa ”Toi paita näyttää kivalta sulla” ja ”Sun tissit näyttää tossa paidassa hyvältä – panisin.”

  10. 10

    Heikki sanoo

    Loppujen lopuksi mies on todella seksistinen eläin joka on ohjelmoitu kiihottumaan ruuminosista sekunneissa. Voit kouluttaa apinaa olemaan sanomatta asioita joita he kuitenkin miettivät päässään jokaisen naisen kohdalla mutta välillä koulutus pettää tai sitä ei ole

  11. 11

    Marunette sanoo

    Sanoisin että tässä ollaan monitasoisen ilmiön parissa. On niitä joille ikäluokka on antanut ahdistelijan roolin ja elkeet, on ’porukkaan kuulumista’ jossa omaksutaan äänekkäimmän kanta koska se on turvallista ja pönkittää yhteenkuuluvuuden tunnetta, myöskin on vain niitä joilla on astetta tai useampaa ikävämmät sisuskalut ja niiden myötä halu käyttää valtaa.

    On naisia, jotka ovat sikamaisia miehille. On toki. Mutta silti, äänekkäämpiä ovat miehet yhteiskuntamme joka portaalla ja osa-alueella, toreista kapakoihin, kirjastoihin, puhelinaspoihin, satunnaisiin kadullaohituksiin. Tasa-arvoa ollaan puitu kaikkialla ja silti median, kasvatuksen (tai sen puutteen?) ja monen muun tekijän ansiosta huomatessaan naisellisia vartalonpiirteitä moni mies ajattelee automaattisesti ’haluttava esine’. Tätä tuo ’panisin’ yleensä tarkoittaa. ”En välitä tietää mitään sinusta enkä tutustua saatika arvostaa sinua ihmisenä, mutta kyllä mä vehkeeni sinuun tyrkkäisin, you know”. On varmasti olemassa myös samantyylisesti käyttäytyviä naisia, jota jotkut saattavat pitää ”tasa-arvon ilmentymisenä” – mutta näin en sanoisi olevan. Pikemminkin tämä esineistäminen ja arvostuksen puute leviää…

    Kummankaan sukupuolen ei tulisi joutua ahdistavaan, alentavaan tai millään lailla ihmisyyttä ja rajoja rikkovaan tilanteeseen. Ihmisellä on oikeus omata sukupuolielimensä, ilman että niistä vedetään minkäänlaisia johtopäätöksiä tai käyttäytymismalleja. Voidaanko tähän päästä? Yrittää ainakin kannattaisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *