Uusnatsien katupartiointi kuriin laillisesti Pariisin rauhansopimukseen vedoten?

Viime vuonna äärioikeistolainen terrori lisääntyi Suomessa räjähdysmäisesti: vastaanottokeskuksia tai sellaiseksi suunniteltuja rakennuksia on häiriköity ja heitelty polttopulloilla. Tämä ”naisten oikeuksista huolissaan” oleva paskasakki heittelee polttopulloja vastaanottokeskuksiin joissa on pieniä lapsia äiteineen ja odottavia äitejä, toivoo presidentin puolison tulevan raiskatuksi, kehottavat uhkailemaan työnantajaa ja sivullisia ja niin edelleen. Iskuja on tehty jatkuvalla syötöllä pitkin syksyä.

Henkeä ja terveyttä vaarantavien rikosten lisäksi on tehty mitä kummallisimpia omaisuusrikoksia: mm. porattu vastaanottokeskuksen kattoon 300 reikää ja purettu tulevaan vastaanottokeskukseen vievät portaat, peräti kahdesti.

Äärioikeistolaisen toiminta on nostanut päätään myös katupartioinnin muodossa. Polttopulloiskut ovat vaarallisin toiminnan muoto, se on yksiselitteisen rikollista ja siitä tuomitaan. Katupartioinnin tekee vastenmieliseksi se, että se on näkyvää ja legitimoi uusnatsistista ja rasistista ajattelua. Voidaanko siihen puuttua, ennen kuin touhu riistäytyy 1990-luvun menoksi, jossa uusnatsit hakkaavat satunnaisia ei-valkoisia?

Natsien katupartioinnin voisi nähdäkseni kieltää Pariisin rauhansopimukseen tai siihen perustuvaan lakiin vedoten. Sopimuksessa seisoo selvästi (lihavointi minun):

Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet.

Neuvostoliiton hajottua Suomi sanoutui irti Pariisin rauhansopimuksen asettamista sotilaallisista rajoituksista syyskuussa 1992, mutta muilta osin sopimus on voimassa.

Natsit vetoavat mielellään YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittuun sanan- ja kokoontumisvapauteen. Mitä he eivät mainitse, ovat YK:n ihmisoikeusjulistuksen viimeinen artikla, joka kuuluu:

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Tämä on otettu mukaan myös Suomea velvoittavaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen:

Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

Oikeustieteen professorit Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen kirjoittivat jo viime elokuussa, että kansainvälisten sopimusten nojalla Suomella ei ole vain mahdollisuutta vaan myös velvollisuus puuttua Suomen Vastarintaliikkeen, Soldiers of Odinin ja vastaavien järjestöjen toimintaan.

Natsien toimintaan olisi siis täydet edellytykset puuttua, jos siihen olisi poliittista tahtoa. Ongelma on vain siinä, että sitä poliittista tahtoa ei tunnu löytyvän. Nykyhallitus päinvastoin hyötyy asiantilasta: katupartiot ja polttopulloiskut lietsovat turvattomuuden tunnetta ja kansan huomio kiinnittyy niihin, jolloin hallitus saa mellastaa rauhassa koulutus- ja perusturvaleikkauksineen.

Lakipykälätkin ovat jo valmiina ja niitä osataan soveltaa irakilaisiin ryyppyreissun suunnittelijoihin sekä Vapaus pelissä -mielenosoittajiin, joten samalla vaivalla voisi korjata talteen muutaman paskarintaliikkeen katupartionkin. Kyseistä porukkaa itseään siteeratakseni:

Valtionhan se pitäisi hoitaa, että tämmöisiä ei olisi tullut.

Jutussa puhutaan ”päällystöstä” ja porukan retoriikka haisee muutenkin siltä, että ainekset olisi puuttua toimintaan myös yhdistyslain ja rikoslain perusteella:

Yhdistys, joka on katsottava jäseniltä vaadittavan kuuliaisuuden ja joukkomuodostelmiin tai ryhmityksiin jakautumisen perusteella taikka aseellisen varustautumisen vuoksi kokonaan tai osittain sotilaalliseen tapaan järjestetyksi, on kielletty.

Ja

Joka laittomasti perustaa, organisoi tai varustaa sotilaallisesti järjestäytyneen yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, toimii sellaisessa yhteenliittymässä johtavassa asemassa, taloudellisesti tai muutoin merkittävällä tavalla tukee sitä tai siinä toimeenpanee tai antaa sotilaallista koulutusta, on tuomittava laittomasta sotilaallisesta toiminnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Ja lakeja voi aina säätää lisää, jos tarvis.

Tavallinen kansalainen voi puuttua natseiluun tekemällä partioille verbaalisesti ja ilmeillä selväksi, että heitä ei kaivata kaupunkiin. ”Odinin soturit” tuskin viitsivät pitkään palella kaduilla logotakkeineen, jos heille kerrotaan että natsit eivät ole tervetulleita kaupunkiimme ja mummot puivat nyrkkiä perään. Esimerkiksi Helsingissä ”isänmaalliset” partioivat muutaman kerran, mutta vetäytyivät häntä koipien välissä, kun koki olonsa epätervetulleeksi.

Kommentit
  1. 1

    Antti N. sanoo

    Pidän Odin-porukoiden katupartiointia yhtä vastenmielisenä kuin sitä, että liivijengi väkivallalla uhkaamalla kampanjoisi koulukiusaamista vastaan.

    Silti pidän melkoisena rimanalituksena ehdottaa, että mm. poliittisista ja etnisistä syistä miljoonia ihmisiä tapattaneen diktatuurin sanelemien rauhanehtojen ja niiden vuoksi asetettujen lakien perusteella voisi vielä vajaat 70 vuotta myöhemmin perustella yhtään mitään päätöksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *