”Tervetuloa takaisin yrittäjäksi” – verohallinnon tapaan

Selvityspyyntö ennakkoperintärekisteriin

Suomessa on verojen maksaminen tehty helpoksi: lähes kaiken voi hoitaa nykyään netissä ja havaitsemani kämmit on korjattu (tosin yhden kanssa piti mennä hallinto-oikeuteen asti). Myös asiakaspalvelu on 90 % tapauksissa ollut ystävällistä ja kerran vääriä neuvoja saatuani esimiestason heebo pyysi neuvojan söhläyksiä anteeksi.

Kuten kirjoitin aiemmin, olen harjoittanut sivutoimista pikkubisnestä: vuodesta 2004 asti toiminimellä ja perustin siihen rinnalle osakeyhtiön 2007 – vuodesta 2011 alkaen toiminta hiipui perhe- ja päätyökiireiden takia.

Kaikki verot olen aina maksanut asianmukaisesti ja ilmoitukset yhtä myöhästymistä lukuunottamatta hoitanut ajallaan. Siksi yllätyin kun hakiessani oy:täni taas ennakkoperintärekisteriin postiin napsahti pitkän viiveen jälkeen eli toissapäivänä seuraavanlainen kirje (klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana):

Selvityspyyntö 1

Selvityspyyntö 2

Ensinnäkin, mitkä ”salassa pidettävät tiedot”? Minun lisäkseni kirjeessä mainitaan vain puolisoni, joka on oy:n hallituksen varajäsen (joka on pakko olla olemassa) – ja tämä on täysin julkinen kaupparekisteritieto. Toiseksi: ”kopio liikesuunnitelmasta” – kuka tekee muka enää sellaisia varsinkaan yhden hengen firmassa? Ja 11 muuta kysymystä.

Niin, asiasta tietämättömille vielä, mikä on ennakkoperintärekisteri? Se on julkinen rekisteri, jossa oleminen tarkoittaa, että ”kun maksan tämän yrityksen laskun niin minun ei tarvitse toimittaa siitä ennakonpidätystä”. Tavallinen ihminen törmää tuohon rekisteriin yleensä siinä, että jos esimerkiksi siivousyritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, siivoustyöstä ei saa kotitalousvähennystä. Jos yrityksellä ei ole toimintaa, se voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä – itselläni tuota poistoa vauhditti vielä kun surullisena nuppivikakeväänäni annoin veroilmoituksen kuukauden myöhässä.

On hyvä että verojen maksamista valvotaan, mutta kun itsellä on täysin puhdas verotausta (jos tuota kahden vuoden takaista myöhästymistä ei lasketa) niin tuo kysymysten määrä ja kirjeen sävy pisti naamapalmututtamaan – erityisesti koska aikanaan yhtiötä perustettaessa ei a) kysytty mitään b) rekisteröinti kesti viikon – nyt käsittely kesti yli kuukauden, jona aikana yksi asiakas jo joutui tekemään tuon ennakonpidätyksen toimittamisen (mikä nyt ei muuten haittaa mutta siitä on turhaa byrokratiavaivaa asiakkaalle).

Todennäköisesti tuon kirjeen pääpointti on vain tarkistaa, että yrittäjä todella olen minä, eikä yhtiötä ole myyty kulissiyhtiöksi jollekin liiketoimintakieltoon tuomitulle (tähän viittaa erityisesti tuo kysymys tilinkäyttöoikeuksista ja työntekijöistä hetuineen sekä valtakirjakopioista).

Helpommaksi ja nopeammaksi olisi tullut perustaa uusi oy, mutta se maksaa useita satoja euroja ja sitten olisi taas uusi firma jonka byrokratiaa hoitaa.

Vastaan jokaiseen kysymykseen 1-2 lauseella ja katsotaan mitä tapahtuu. Kuulisin mielelläni myös muiden kokemuksia kommenttilaatikossa – tällaisesta kirjeestä ja muustakin turhaksi kokemastaan byrokratiasta.

Kommentit
  1. 1

    Oupukka sanoo

    Tuolla kyselyllä ilmeisesti halutaan myös varmistua ettei työnantajavastuita kierretä. Siis ettet vaihda työsuhdetta yrittämiseksi työnantajan aloitteesta? Jos on se yksi ja sama tilaaja. Voin olla täysin väärässäkin. Aikamoista silti, onhan tuolla kyselyllä ainakin työllistävä vaikutus 🙂 kun opettajien työt vähenee niin täytyykin verohallinnosta kysyä löytyisikö…

  2. 2

    Vesa Linja-aho sanoo

    Vähän päivitystä: aiheesta heräsi keskustelua Twitterissä: itse verohallinnon pääjohtaja kommentoi:
    http://twitter.com/PekkaRuuhonen/status/600928952111263744

    Selvisi myös, että tilintarkastusalan veteraani Pauli Vahtera kirjoitti tuosta kysymyspatteristosta jo viime kesänä:
    https://twitter.com/jaaniraty/status/600923089271169024
    http://tilisanomat.fi/kolumni/kafka-jo-täällä

    ”Virkamies oli ajatellut, että naisyrittäjä on palkkaamansa miehen bulvaani. Hylkäämispäätöksen perustelu oli kuviteltu luulo, josta ei ollut mitään näyttöä. Jos jokaisen naisyrittäjäksi ryhtyvän pitäisi ensin verottajalle todistaa, ettei hänellä ole tai ole ollut mitään vispilänkauppaa työntekijöittensä kanssa, ei Suomeen voitaisi perustaa yhtään naisen omistamaa ja johtamaa yritystä. Suvaitsevaisuuden maailmassa pitäisi verottajan seurata myös saman sukupuolen työyhteisöjä, jotta ei sorruttaisi enemmistön syrjimiseen. Miten kävisi yrittäjäperheiden, jos toinen aviopuoliso joutuisi maksuvaikeuksiin?”

    Mitäköhän minusta on tuolla ajateltu? Lähipiirissäni ei ole ketään maksuhäiriöistä, eikä edes yrittäjiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *