Oudot, jännät tai muuten vain mielenkiintoiset Wikipedia-artikkelit

Tiedätkö mikä eläin on kiitoksia? Entä tiesitkö, että Suomessa kuoli joulukirkoissa syntyneissä pakokauhuissa kymmeniä ihmisiä 1800-luvulla?

Istuin alas ja mietin, mihin kaikkiin erikoisiin, outoihin tai muuten vain mielenkiintoisiin Wikipedia-artikkeleihin olen vuosien saatossa törmännyt. Harmittaa kun en ole pitänyt kirjaa näistä, mutta ulkomuististakin löytyi ihan mielenkiintoinen kasa – ja jos muistatte/löydätte lisää niin jakakaa kokemuksenne kommenttilaatikossa. Aloitetaan!

Kiitoksia on vedessä elävien alkueläinten suku. Suvussa tunnetaan kaksi lajia, joiden tieteelliset nimet ovat Kiitoksia ystava ja Kiitoksia kaloista.

Aikanaan karja tai vilja harakoitiin suojelemistarkoituksessa. Karja saatettiin harakoida kevätlaitumelle laskettaessa näyttämällä alapäätä ohikulkeville eläimille. Viljelys saatettiin harakoida kylvön tai istutuksen yhteydessä esimerkiksi tekemällä työ alapää paljaana.

Sigurd Wettenhovi-Aspan mielestä kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta.  Sana pyramidi tulee sanoista pyhät raamit, seepra sanasta seurahepo. Ja Berkeley sanasta perkele ja ruotsin kielen sana människa sanasta maannussija. Olikohan tyyppi aikansa trolli vai ihan tosissaan?

Nykynuoriso tietää Jäätteenmäen eroon johtaneen kohun ja pyytämättä tulleine fakseineen ja Kepu-lähtöisen vaalirahakohun. Mutta  jo 1970-luvulla (ja ennenkin) osasivat sedät suhmuroida: Valcon tarina ja Salora-juttu ovat jännää luettavaa nekin. Poliitikoille ei tainnut olla selvää, että kuvaputkien valmistamisessa puhdastilavaatimukset olivat hieman erilaisia kuin paperin valmistamisessa (jossa niitä ei ole). Lisää skandaaleja löytyy aiheen luokkasivulta.

Suomen joulukirkkojen pakokauhut ovat karua luettavaa. Umpitäyteen väsyneitä ihmisiä ahdettu kirkko, sisäänpäin aukeavat ovet ja sitten joku karjaisee ”tuli on irti”. Pahimmassa tapauksessa kuoli kerralla 54 ihmistä.

Idea mediataloille: lisätkää lähdeviitenappula

Wikipedia on pääpiirteittäin yhtä luotettava kuin painetutkin tietosanakirjat, mutta yksi ongelma siellä on: koska kukaan yksittäinen henkilö tai asiantuntijaryhmä ei seiso yksittäisen artikkelin sisällön takana (ja muokkaajista osa on anonyymejä ja suuri osa nimimerkkejä), jonkun artikkelissa seisovan väitteen paikkansapitävyyden arviointi voi olla hankalaa.

Jos artikkeli on kunnolla lähteistetty, sen paikkansapitävyyden tarkistaminen on huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi artikkeli liikennevalo-ohjauksesta on erinomaisesti lähteistetty.

Miksi sitten moni Wikipedian artikkeli on huonosti lähteistetty – ja moni lähdeviite koostuu pelkästään URL-osoitteesta, joka voi olla pahimmassa tapauksessa vanhentunut? Veikkaan syyksi sitä, että lähdeviitteen merkitseminen on melko työlästä: joudut syöttämään käsin paljon tietoa. Esimerkiksi verkkolehtiuutiseen viitatessa pitää copy-pastailla käsin paikalleen

  • verkko-osoite (URL)
  • jutun nimi
  • lehden nimi
  • kirjoittajan nimi
  • jutun päivämäärä
  • viittauspäivämäärä

Näiden tuhnaaminen vie helposti minuutin ja on aika tylsää ja virhealtistakin, ainakin omalla keskittymiskyvylläni. Esimerkiksi tässä muokkauksessani meni viitteen lisäämiseen yhtä paljon aikaa kuin itse lauseenkin.

Tämä käsin tuhnaaminen on ärsyttävää, varsinkin kun homman voisi automatisoida. Heitän haasteena toimituksille: lisätkää julkaisualustaanne ominaisuus, että pikkuista nappulaa painamalla (samankaltaista kuin Facebook- ja twitterjakonappulat) artikkelista saa kopioitua leikepöydälle Wikipedian lähdeviitemallineen. Esimerkiksi klikkaamalla tästä sähköherkkyyttä koskevasta artikkelista kyseistä nappulaa, leikepöydälle kopioituisi:

{{Lehtiviite | Tekijä = Leino, Raili; Linja-aho, Vesa | Otsikko = Sähköallergia on harhaa
| Julkaisu = Tekniikka & Talous | Ajankohta = 11.3.2014 | Viitattu = 14.5.2015
| www = http://summa.talentum.fi/article/tt/uusimmat/40397}}

Tämä toki vaatisi muutaman tunnin koodaamista ja testaamista (datahan siellä toimituksen palvelimella on valmiina!), mutta tämä sijoitus tulisi takaisin lisääntyneenä liikenteenä lehden sivuille Wikipedian kautta. Lisäksi tällä olisi kansansivistyksellinen vaikutus Wikipedian laadun paranemisen kannalta, joten tilanne olisi todellinen win-win kaikille.

Kuka ottaa ensimmäisenä käyttöön? Image?