Median ja Sebastian Tynkkysen kadonnut suhteellisuudentaju

Edit 16.11. klo 12.50: Lisätty maininta tviiteistä joissa Tynkkynen utelee missä toimipisteessä törkykampanjan kohde on töissä.

Edit 17.11. klo 14.15: Korjattu väärään paikkaan osoittanut linkki (Työoikeuden professori… vei vanhempaan uutiseen jolla ei ollut tekemistä proffan haastattelun kanssa – Iltalehti tosiaan julkaisi ensimmäisen potkukriittisen uutisen). Lisätty myös maininta prosessimokasta joka johti tai vähintäänkin myötävaikutti Tynkkysen yksipuolisen haastattelun julkaisuun.

Suosittelen lukemaan myös Pontus Purokurun tekemän työntekijän haastattelun.

***

Viime viikonloppuna tapahtui yksi viime aikojen eriskummallisimmista ja samalla vastenmielisimmistä somekohuista: nuori Hesburgerin työntekijä sai potkut twiitattuaan nimimerkkitilin takaa:

20 minuuttia ennen sulkemisaikaa sisälle astuu jäbä Make America Great Again -lippalakki päässä. Ois tehnyt mieli sylkästä sen purilaiseen.

Twiitistä otettua kuvakaappausta levitettiin Ylilaudalla, työntekijän henkilöllisyys ja työnantaja Hesburger kaivettiin esille, minkä jälkeen alkoi organisoitu palauteryöpytys Hesburgerille. Keskustelukommentteja lukemalla ei jää epäselväksi, että henkilön sukupuolivähemmistöön kuuluminen oli keskeinen ellei keskeisin motivaattori lokakampanjalle. Sonnanheittoon osallistui myös sukupuolivähemmistöjä halveksivista ulostuloistaan jo vanhastaan tuttu Sebastian Tynkkynen, joka oikein laati levitettävän kuvan nimine ja kasvokuvineen työntekijästä.

Sunnuntai-iltana tapaus päätyi toimitetun median käsittelyyn – ja journalistinen harkinta ohitettiin herkullisen klikkiotsikon perässä. Ensimmäisenä haaskalle tuli Iltalehti, jonka mukaan:

Hesburgerin työntekijä uhkasi Twitterissä sylkeä asiakkaan hampurilaiseen.

Ei uhannut. Kyseessä on uhkaus yhtä paljon kuin jos minä puuskahtaisin jälkikäteen:

Joku torvi melkein ajoi päälleni suojatiellä tunti sitten. Ois tehnyt mieli lyödä sivupeili säpäleiksi.

Kyseessä olisi ”uhkaus” jos olisin juossut autoilijan kiinni liikennevaloissa ja uhannut lyödä sivupeilin säpäleiksi – tai selvittänyt autoilijan yhteystiedot ja uhkaillut häntä vaikkapa puhelimitse. Työntekijän tviitti oli tunteenpurkaus, ei uhkaus.

Kun valhe on kerran sanottu ääneen, se jatkoi omaa elämäänsä. MTV hyppäsi kelkkaan oikein otsikoimalla työntekijän ”ällöttävästä uhkauksesta asiakkaalle”, päätyipä sama vielä Talouselämään sekä MTV:n lopulliseen potku-uutiseen. Otsikot ja uutisten alut lukaisemalla jää kuva, että henkilö olisi uhkaillut asiakasta paikan päällä – mikä olisi jo ihan eri tason juttu kuin jälkikäteen asiasta puuskahtaminen. Ilta-Sanomat oli asiallisemmalla linjalla.

Tapaus päättyi potkuihin, joiden oikeutus kyseenalaistettiin välittömästi:

  • Iltalehti haastatteli heti maanantaina työoikeuden professoria, joka vertaa tapausta heti Valavuoreen, mutta toisin kuin monella nettiöyhöttäjällä (”saihan Valavuorikin potkut, mitä valitatte”), professorilla on suhteellisuudentajua: ”Meillähän on tämä tapaus Valavuori, jossa Aleksi Valavuori irtisanottiin urheilujoukkueesta tviitin takia. Se tviitti oli kuitenkin vakavampi tapaus kuin tämä.” Koskinen näkee Hesburgerin tapauksen lievempänä. ”Ei tämä minusta ole irtisanomisen aihe. Tässä pitäisi olla seurauksena puhuttelu ja irtisanomisen alainen varoitus.”
  • Suomen luetuin bloggari Sakari Timonen sivaltaa purevalla verbaaliveitsellään:Hän [Tynkkynen] on pelkkä väärin ajattelevia, väärin pukeutuvia ja väärin puhuvia vaaniva hyypiö, joka kaikkien onnettomuudeksi pääsee jatkuvasti julkisuuteen esittelemäään omaa käsitystään sananvapaudesta. Ja sehän on se tuttu: Minulla on oikeus kaikkeen, mutta kanssani eri mieltä olevilla ei ole oikeutta mihinkään.
  • Myös Palvelualojen ammattiliitto älähti tapauksestaPam toivoo yrityksiltä, työnantajilta sekä kaikilta muiltakin malttia. ”Valemedialle, uhkailulle tai ihmisten pelottelulle ei saa antaa jalansijaa.”
  • Lakimies Jussi Kari on professorin ja ammattiliiton kanssa samoilla linjoilla:Vaikka työntekijä onkin loukannut lojaliteettivelvoitettaan, olen yllä mainitulla tavalla taipuvainen katsomaan, että työsuhteen purkaminen on tapauksessa tapahtunut lainvastaisesti. Työntekijälle olisi ensin tullut antaa varoitus.

Koko jutussa meni pahiten pieleen se, mihin PAM tiedotteessaan kiinnittää huomiota: selvästi transfobisista motiiveista lähteneen lokakampanjan annettiin päättyä loanheittäjien voittoon.

Suhteellisuudentajun puute on ehkä pahin tynkkysläisiä riivaava tauti. Erityisen tarkkana suhteellisuuden kanssa pitää – tai siis pitäisi – olla, kun käytetään valtaa: esimerkiksi panssarivaunua kivillä heittelevää pikkupoikaa ei saa ampua konetykillä vaikka vihollisen sinkotaistelijaa voi, poliisi voi ampua henkirikosta yrittävän henkilön muttei karkuun juoksevaa tikkarinnäpistäjää, ja niin edelleen.

Sama periaate pätee myös viestinnälliseen vallankäyttöön: kun julkkispoliitikko käyttää somenäkyvyyttään parikymppisen ei-julkisuuden henkilön julkiseen mollaamiseen ja potkujen järjestämiseen, touhulla ei ole mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden tai seurausten suhteellisuuden kanssa.

Vähemmistöjä ahdistelevalta roskasakilta suhteellisuudentaju puuttuu täysin, ja logiikka on tasoa ”kyllähän transihmisistä saa vääntää vitsiä kun kerran insinööreistä ja lakimiehistäkin voi”. Ei näin.

Suhteellisuudentaju tuntui (ks. myös seuraava kappale) olevan hukassa myös Iltalehdellä, joka antaa Tynkkyselle kokonaisen jutun verran tilaa selitellä tekemisiään ilman faktantarkistusta (juttua sentään päivitettiin myöhemmin vähän neutraalimpaan suuntaan). Kuten Veikka Lahtinen osuvasti kiteytti, Sebastian-hirviölle annetaan mediassa tilaa viihdyttävyyden (ja sen tuomien klikkien) takia, miettimättä ratkaisun yhteiskunnallisia seurauksia eli vihapuheen normalisoitumista.

Lisäys 17.11.: Ennen Tynkkysen haastattelua Iltalehti tosiaan julkaisi jo edellä mainitun työoikeuden professorin haastattelun (kuten myös PAMin kriittisen kannan), mistä pisteet heille. Tynkkysen yksipuolisen haasttattelun julkaisu taas johtui toimitusprosessissa tapahtuneesta kämmistä (joita sattuu aina välillä, nyt vain ikävässä saumassa).

Tynkkysen paskapuheen levittämisen sijaan olisi voinut käydä läpi tapausta ja sen taustoja – nyt keskityttiin yhteen twiittiin, sen sijaan että olisi käsitelty kuinka julmasta tempusta oli kysymys. Kuten nimimerkki Pullaqueeri kirjoittaa Twitterissä:

Transihmisten doxxaus (eli henkilötietojen ja yksityisasioiden selvittäminen ja julkistaminen) on maailmalla yleinen transfobisen väkivallan muoto. Tässäkin tapauksessa doxxaaja tiesi henkilön olevan transsukupuolinen, ja julkaisi tarkoituksellisesti tämän deadnamen (vanhan nimen). Tämän tarkoituksena on nöyryyttää, nujertaa ja hiljentää. Sebastian Tynkkysen johdolla leviämään lähti siis transihmisen vanha nimi, mikä on vielä ekstraleveli lisää kammottavuutta yksityishenkilön henkilötietojen levittelyn päälle.

Tämän transfobisen vihamotiivin käsittely loisti poissaolollaan kaikissa uutisissa, vaikka sen näki jo otsallaankin kun luki aiheeseen liittyvän ylilautakeskustelun ja ilmiantotweetit sukupuolivähemmistöihin kohdistuvine solvaavine termeineen. Vaikuttaa siltä, että Tynkkynen aivan tieten tahtoen valitsi lokakuvakollaasiinsa henkilön vanhan nimen, jotta oikein saisi käänneltyä veistä transnuoren haavassa. Likaisen lisämausteensa soppaan heittivät vielä Tynkkysen kyselyt sen perään, missä ravintolassa henkilö on töissä – ja mukana on taas törkykampanjan kohteen kuva (sensurointi minun):

4d6e2c93-e8f8-4a77-b79b-63bb45a19313

Sanon vielä lopuksi saman asian minkä olen jo aiemmin todennut erilaisten huuhaamaakarien kanssa vääntäessä. Nämä kun aina vaativat ”asiallista keskustelua” ja ”ei saa mennä henkilöön”. Tämä asiallisen keskustelun vaatimus ei kuitenkaan koske heitä itseään. ”Henkilöön meneminen” taas on täysin perusteltua tilanteessa, jossa kyseinen henkilö – tässä tapauksessa Sebastian Tynkkynen – nostaa päätään vessanpöntöstä aina samoine vastenmielisine ja/tai perättömine mielipiteineen.

Seuraava sarjakuva kiteyttää oivasti Tynkkysen ja hänen aatetoveriensa toimintatavan:

mies-ei-synnyta

Eli lyhyesti: sanotaan jotain törkeää mutta muotoillaan se näennäisen kohteliaaseen ulkoasuun, toisin sanoen poliittisesti korrektisti. Kun joku sorrettuun vähemmistöön kuuluva reagoi tähän – täysin oikeutetusti – paskanhaistattelulla, persusetä uhriutuu ja valittaa, kun ”näistä asioista ei voi keskustella asiallisesti”. Ei voikaan, mutta kiitos tästä kuuluu kaiken maailman sebutynkkysille, ei feministeille.

Piirros: Anna Nummi

Kallion kirjaston ”homohylly” oksettaa ja aivopesee nuorisoa – lakialoite vastatuulessa

Päivitys 12.4.2015: Homohyllysaaga jatkuu, nyt ideoidaan jo rikosilmoitusta ja addressia.

Pompin riemusta kun Kallion kirjastoon tuli oma hylly, johon on koottu sateenkaariteemaan kuuluvaa kirjallisuutta. Pitihän sitä käydä katsomassakin:

Taustalla peppukipeyttä herättävä hylly.

Taustalla peppukipeyttä herättävä hylly.

 

Hyllyssä on sateenkaariaiheista tieto- ja kertomakirjallisuutta kaikenikäisille.

Nyt hylly on viimein noteerattu Facebookin Vastustamme sukupuolineutraalia avioliittolakia -ryhmässä, jonka kanta tuntuu on hyvin selkeä:

  • Järkyttävää!!
  • yäk, oksettavää
  • Oksettavaa! Ensin nuorisoa alettiin aivopesemään himojen ”normaaliudella” lisäämällä joka tv-ohjelmaan pariskunta. … Kuinka se voikaan kierouttaa mielen :’-(
  • Ikäraja kirjastoon pääsylle.
  • Olemme tällä menolla homo-Suomi. ”Oi homo-Suomi synnyinmaa, maa kallis homojen…”
  • Jotenkin tuntuu siltä, että avoin siveettömyys on monen mielestä yhtäläinen ihmisoikeus kun mikä tahansa.
  • Ei ole hyväksyttävää, kuka valvoo ettei lapset parveile hyllyllä.
  • Kuka tietää mistä löytyy lomake, jolla voi antaa palautetta tuosta iljettävästä homohyllystä? Siinä on kuulemma lastenkirjojakin ja jokainen meistä kyllä tietää, mitä homomyönteistä sanomaa niissä lapsille syötetään.

Osansa saavat tietenkin myös Vihreät, ja meidän verorahatkin mainitaan. Myös koko touhun laillisuutta epäillään. Itse vastustusryhmä on suljettu, mutta voit katsoa kuvakaappaukset aivopieruryhmän sivuilta Facebookista. Mainioin päivänpelastaja on ihan oikean kirjastoihmisen kommentti aivopieruryhmässä (hän kommentoi paljon muutakin fiksua, mutta erityisesti tämä):

Kirjastoissa noudatetaan ikärajoja materiaalissa, johon ikärajat on merkitty. Kirjallisuutta harvoin on luokiteltu sellaiseksi. Ja kun kirjastossa on kovin vähän eroottista materiaalia, saadaan kuulla että ollaan tiukkapipoja sensuuria harjoittavia vanhojapiikoja, mutta kun yksi oikea tiukkapipo bongaa yhden omaan maailmaansa sopimattoman kirjan hyllyistä, ollaan huutamassa verorahoista ja sopimattomasta materiaalista ja lapsista ja vaatimassa tarkempaa valikointia. Olen joutunut puolustamaan jopa Harry Pottereiden oikeutta olla kirjastossa. ”Noituus! Saatananpalvonta!!”

Kommenteissa mainitaan myös Kansalaisaloite.fi aidon avioliiton puolesta etenee kivaa vauhtia oikeiden arvojen puolesta. Onkohan näin? Kuten Paholaisen asianajajan blogissakin todetaan, päivittäistä allekirjoittajamäärää kuvaava käyrä kun lerpattaa aneemisen näköisenä:

Päivittäinen allekirjoittajamäärä 10.4.2015

Pidän kuitenkin todennäköisenä, että 50000 nimeä tulee kasaan, viimeistään jollain iltapäivälehden nyyhkytarinalla – kuten kävi aborttialoitteenkin kanssa kävi.

Yksi asia joka jatkuvasti pistää silmään on tuo lapsista vouhkaaminen. Onko noilla sekopäillä lapsia tai ovatko he koskaan jutelleet näistä asioista lasten kanssa? Omilla 3- ja 6-vuotiailla lapsillani kun ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää, että Jaakolla on kaksi isää, Mira ei halua antaa iskälle pusua koska hän on lesbo, ja Sannalla näkyy saunassa kikkeli koska hän on transnainen (nimet muutettu). Lapset eivät ole tyhmiä, homo- ja transfoobikot ovat.