Onko Turnitin-ohjelman käyttö (korkea)kouluissa laitonta?

Moni suomalaiskorkeakoulu ja -yliopisto käyttää yhdysvaltalaista Turnitin-sovellusta opinnäyte- ja harjoitustöiden plagiaatintarkistukseen. Ohjelma toimii niin, että työ syötetään sinne, jolloin se tallentuu tietokantaan ja tulevaisuudessa jos joku yrittää palauttaa työtä jossa on samoja tekstinpätkiä niin ohjelma varoittaa siitä.

Ohjelman käyttö on ollut aikaisemminkin vähän harmaalla alueella, koska opiskelijalla on tekijänoikeus opinnäytetyöhönsä ja täten yksinoikeus päättää sen levittämisestä. Opinnäytetyö on lain mukaan julkinen, ja alan vuosikymmeninen käytäntö on ollut että julkisuus toteutuu sillä, että opinnäytetyöstä on kappale laitoskirjastossa, missä siihen saa kuka tahansa käydä tutustumassa. Opiskelijaa ei voida kuitenkaan pakottaa julkaisemaan työtään esimerkiksi internetissä – tämän takia mm. Metropoliassa (jossa olen töissä) on aina vaihtoehtona palauttaa työ perinteisenä paperiversiona.

Toinen ongelma Turnitinissa (ja muissakin EU:n ulkopuolisissa palveluissa) on henkilötietojen käsittely. Aikaisemmin oppilaitoksissa on käytetty mm. Googlen ja Microsoftin pilvipalveluja melko kieli poskessa.

Nyt tilanne saattaa muuttua radikaalisti, kun Euroopan Unionin tuomioistuin julisti pätemättömäksi komission päätöksen, jossa Yhdysvaltojen todetaan takaavan siirrettyjen henkilötietojen suojan riittävän tason. Yle uutisoi päätöksestä:

EU:n tuomioistuin on todennut EU-komission ja Yhdysvaltojen neuvotteleman niin sanotun Safe Harbour-sopimuksen pätemättömäksi. Tuomioistuimen mukaan sopimus ei turvaa riittävästi EU-kansalaisten yksityisyyttä.

Sopimuksen avulla sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa toimivat yritykset ovat voineet käsitellä EU-kansalaisten henkilökohtaisia tietoja. EU:n säännöt kieltävät EU-kansalaisten henkilökohtaisten tietojen välittämisen EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka eivät huolehdi riittävästi näiden tietojen yksityisyydensuojasta.

Tässä on siis kaksi asiaa: tekijänoikeudet ja henkilötiedot, joita ei tule sotkea keskenään, vaikka molemmissa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta: opiskelijan lain turvaamista oikeuksista. Aikaisemmin palveluja on otettu kouluissa käyttöön tuosta vain, mutta nyt viimeistään toivoisin viranomaisten toimintaa valvovien elinten (tietosuojavaltuutetut ja sen semmoiset) kannanottoja siihen, millaisia palveluja opiskelijoita voidaan pakottaa käyttämään ja millä ehdoilla.

Aiheesta käydään keskustelua suositussa Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -ryhmässä Facebookissa.

Kelan ilmiantolomake on käsittämätön Stasi-aivoripuli

Savon Sanomat kertoo, että Kela harkitsee ilmiantolomakkeen käyttöönottoa Verohallinnon tapaan.

En minä tuon verottajankaan ilmiantolomakkeenkaan fani ole, mutta Kela-ilmiantolomake on moraalisesti kyseenalainen, koska tietoja toisen tukien väärinkäytöstä on käytännössä mahdotonta saada muuten kuin nuuskimalla toisen kirjeitä vaikkapa paperiroskiksesta (mikä on laitonta) tai ilmiantamalla oman läheisensä, mikä taas on tukien väärinkäyttöäkin moraalittomampaa selkäänpuukottamista. Nimettömässä ilmiannossa on vielä se ongelma, että viranomaisella ei ole mahdollisuutta kysyä lisätietoja tapahtuneesta eikä saattaa perättömän ilmiannon tekijää vastuuseen.

Vanha Ylen uutinen kertoo, että ilmiantoja tehdään huvikseen jo nyt, ihan perinteisillä paperikirjeillä:

Esimerkiksi entiset seurustelukumppanit saattavat tehdä kiusaa, eikä väärinkäyttöä ole oikeasti tapahtunut, sanoo Holappa.

Mielestäni koko hanke kannattaa haudata. Jos ei ole niin varma tiedoistaan että viitsisi rustata paperikirjeen, kannattaa jättää koko ilmianto tekemättä.

Eikä se Verohallinnonkaan lomake kovin hyvin näytä toimivan:

Vain 15-20 prosenttia kanteluista johtaa jatkotoimenpiteisiin.

Arkikielellä tämä tarkoittaa, että kanteluista 80-85 % on turhia.

Käytetty läppärini sisälsi nakukuvayllätyksen

Ostin reilu viisi vuotta sitten käytetyn MacBookin mieheltä, joka myöhemmin paljastui melko tunnetuksi tv-toimittajaksi. Hain koneen hänen kotoaan, jossa hän oli vaimonsa ja pikkuvauvan kanssa. Hän selitti tyhjentäneensä koneesta omat juttunsa.

Näin hän olikin, paitsi että Applen oman iPhoto-kuvienhallinta thumbnail-kuvat (ja vähän isommat versiot niistä) olivat jääneet ohjelman omaan kansioon, jota myyjä ei ollut huomannut. Siellä oli kaikenlaista tavallista perhekuvaa, mutta ensimmäisenä silmille pomppasivat hänen vaimostaan raskauden loppumetreillä sekä synnytyssalissa otetut – sinänsä erittäin tyylikkäät – alastonkuvat.

Olin asiallinen ja poistin ne, enkä kertonut myyjälle asiasta*.

Nyt näköjään on käynyt samalla tavalla jollekin puolijulkimolle:

Saarinen paljastaa nimittäin myyneensä vanhan puhelimensa Facebook-tuttavalleen, joka osti puhelimen 5.-luokkalaiselle pojalleen. Vanhojen tiedostojen poistosta huolimatta puhelimeen oli vahingossa jäänyt Saarisen ja hänen silloisen poikaystävänsä intiimi video.

Kun myyt läppärisi tai älypuhelimesi, tyhjennä se jollain asiallisella menetelmällä. Jos et osaa tai jos koneella on ollut jotain oikeasti arkaluontoista, parhaan mielenrauhan saa tuhoamalla koko vempeleen (tai antamalla sen asiaan erikoistuneen firman tuhottavaksi, jos luotat kyseiseen firmaan).

Sama koskee muuten ostajaa: jos kone on ”tyhjennetty” vain poistelemalla sieltä tiedostoja, mikään ei takaa, ettei sinne ole ujutettu vaikkapa näppäinpainalluksia tallentavaa haitaketta. Kiintolevyn alustus (tavallinen, ei pika-alustus) ja käyttöjärjestelmän asentaminen läppäriin tai valmistajan täystyhjennyksen käyttäminen älypuhelimeen on hyvä idea niin myyjälle kuin ostajallekin.

* En tiedä olisiko pitänyt? Halusin säästää hänet vaivaantuneelta fiilikseltä; toisaalta nyt häneltä jäi tärkeä tietoturvaläksy oppimatta – entäpä jos hän toistaa mokansa ja seuraava ostaja onkin kiristäjä tai muuten vain mulkku?

kirsikat

P.S. Nykyisissa Android- ja iPhone-kapuloissa on täystuhotoiminto, joka tyhjentää koneen muistin (niin ettei ainakaan peruskäyttäjä pääse kaivelemaan vanhoja kuvia). Aina ei näin ole ollut: muistan kun olin myymässä Nokia E71 -luuriani ja siinä oli joku juttu jota ei saanut tyhjennettyä kirveelläkään – olisiko ollut kalenteri?