Idea mediataloille: lisätkää lähdeviitenappula

Wikipedia on pääpiirteittäin yhtä luotettava kuin painetutkin tietosanakirjat, mutta yksi ongelma siellä on: koska kukaan yksittäinen henkilö tai asiantuntijaryhmä ei seiso yksittäisen artikkelin sisällön takana (ja muokkaajista osa on anonyymejä ja suuri osa nimimerkkejä), jonkun artikkelissa seisovan väitteen paikkansapitävyyden arviointi voi olla hankalaa.

Jos artikkeli on kunnolla lähteistetty, sen paikkansapitävyyden tarkistaminen on huomattavasti helpompaa. Esimerkiksi artikkeli liikennevalo-ohjauksesta on erinomaisesti lähteistetty.

Miksi sitten moni Wikipedian artikkeli on huonosti lähteistetty – ja moni lähdeviite koostuu pelkästään URL-osoitteesta, joka voi olla pahimmassa tapauksessa vanhentunut? Veikkaan syyksi sitä, että lähdeviitteen merkitseminen on melko työlästä: joudut syöttämään käsin paljon tietoa. Esimerkiksi verkkolehtiuutiseen viitatessa pitää copy-pastailla käsin paikalleen

  • verkko-osoite (URL)
  • jutun nimi
  • lehden nimi
  • kirjoittajan nimi
  • jutun päivämäärä
  • viittauspäivämäärä

Näiden tuhnaaminen vie helposti minuutin ja on aika tylsää ja virhealtistakin, ainakin omalla keskittymiskyvylläni. Esimerkiksi tässä muokkauksessani meni viitteen lisäämiseen yhtä paljon aikaa kuin itse lauseenkin.

Tämä käsin tuhnaaminen on ärsyttävää, varsinkin kun homman voisi automatisoida. Heitän haasteena toimituksille: lisätkää julkaisualustaanne ominaisuus, että pikkuista nappulaa painamalla (samankaltaista kuin Facebook- ja twitterjakonappulat) artikkelista saa kopioitua leikepöydälle Wikipedian lähdeviitemallineen. Esimerkiksi klikkaamalla tästä sähköherkkyyttä koskevasta artikkelista kyseistä nappulaa, leikepöydälle kopioituisi:

{{Lehtiviite | Tekijä = Leino, Raili; Linja-aho, Vesa | Otsikko = Sähköallergia on harhaa
| Julkaisu = Tekniikka & Talous | Ajankohta = 11.3.2014 | Viitattu = 14.5.2015
| www = http://summa.talentum.fi/article/tt/uusimmat/40397}}

Tämä toki vaatisi muutaman tunnin koodaamista ja testaamista (datahan siellä toimituksen palvelimella on valmiina!), mutta tämä sijoitus tulisi takaisin lisääntyneenä liikenteenä lehden sivuille Wikipedian kautta. Lisäksi tällä olisi kansansivistyksellinen vaikutus Wikipedian laadun paranemisen kannalta, joten tilanne olisi todellinen win-win kaikille.

Kuka ottaa ensimmäisenä käyttöön? Image?

”Tutkijoiden” höpökirje livahti läpi Kauppalehdessä

Kirjoitin toissapäivänä siitä, että median tasapuolisuus ei tarkoita sitä, että aivan kaikkea roskaa pitää julkaista. Joskus sattuu vahinkoja: Kauppalehti uutisoi eilen, että Tutkijoiden hälyttävä kirje: kännykkä aiheuttaa aivosyöpää.

Ainakin 190 tieteentekijää 38 maasta on juuri allekirjoittanut Yhdistyneille kansakunnille, Maailman terveysjärjestö WHO:lle ja kansallisille viranomaisille osoitetun kirjeen, jossa he vaativat sähkömagneettisten kenttien vaikutusten tiukempaa valvontaa. Tutkijat uskovat, etteivät viranomaiset ja valtiot tee tarpeeksi suojellakseen meitä puettavien laitteiden ja matkapuhelinten mahdollisilta pitkäaikaisilta terveyshaitoilta.

Journalistisesti tuossa on ihan faktat kunnossa – tuollainen kirje on todella olemassa ja jutussa esitetyissä asioissa viitataan kirjeeseen. Mutta: pieni googlaus ja taustoitus olisi ollut paikallaan ennen julkaisua. Kirjeen on allekirjoittanut 190 henkilöä. Maailmassa on säteilyä ja sen terveysvaikutuksia tutkivia tutkijoita huomattavasti enemmän. Miksi esimerkiksi Ranskan kokoisesta maasta on mukana vain kaksi tutkijaa? Entäpä Suomesta?

Suomesta mukana ovat filosofian tohtori Mikko Ahonen Tampereen yliopistosta, Ympäristön radiosäteily Suomessa -hankkeen projektipäällikkö, tohtori Marjukka Hagström ja Stukin entinen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski.

Tohtorin tittelit kuulostavat hienoilta, mutta henkilöistä ainoastaan Leszczynski on oikeasti meritoitunut säteilyjuttujen tutkimuksessa – ja hänenkin edustamansa kanta on tieteen valtavirran vastainen. Miksi mukana ei ole esimerkiksi yhtään Säteilyturvakeskuksen tutkijaa tai Aallon tai Helsingin yliopiston tutkijaa? Käyn nimilistaa tarkemmin läpi myöhemmin, mutta luulen että muiden maiden nimissä sama linja jatkuu: kirjeen allekirjoittaneet ovat marginaalinen vähemmistö tiedeyhteisöstä.

200px-Icon_pseudoscience.svg_.png

Hokkus pokkus, nyt tehdään ”tiedettä”!

Se, että jonkun asian sanoo yksittäinen tohtori tai professori, ei tee siitä tiedettä. Esimerkiksi professori Tapio Puolimatkan höpinät eivät tarkoita että homoavioliitot vahingoittaisivat lapsia ja Matti Leisolan löpinät eivät tarkoita ettäkö evoluutio olisi valhetta.

Evoluutiosta puheen ollen, kirje tuo mieleen tämän kreationistiaivopierun vuodelta 2001. Strategia oli sama: vajaa tuhat hienolla tittelillä varustettua tutkijaa allekirjoitti kirjeen, jossa he kyseenalaistavat evoluutioteorian. Tiedeyhteisö tyrmäsi kirjeen myöhemmin. Niin tapahtunee tämänkin kirjeen kanssa, mutta tiedeyhteisö on hidas reagoimaan.

Ettei nyt mene median haukkumiseksi, niin todettakoon, että pikaisen Ampparit-haun perusteella höpö ei ole mennyt läpi muissa medioissa. Eikä toivottavasti menekään. Toivon myös että Kauppalehti julkaisee follow-upin, jossa haastatellaan ihan oikeita alan tutkijoita. Alkuperäinen uutinen jää toki tästä huolimatta kiertämään säteilyhuuhaan levittäjien argumenttirepertuaarissa kuin pieru nahkahousuissa.

Median tehtävä ei ole olla ”tasapuolinen” hölmöille mielipiteille

Mediaa haukutaan ”puolueelliseksi” niin usein, että en jaksa tehdä siitä pitkää esimerkkilistaa. Asia vain tuli nyt mieleen Twitter-keskustelusta, jossa Yleä syytettiin puolueelliseksi kun he eivät anna vastaavaa näkyvyyttä tasa-arvoisen avioliittolain vastaiselle aloitteelle kuin mitä itse avioliittoaloite sai.

huuhaa-avautumista

Vaatimus median tasapuolisuudesta on varmasti yksi maailman väärinymmärretyimpiä asioita. Asian pihvi on siinä että kaikki mielipiteet eivät ole tasa-arvoisia. Sivusin aihetta jo aiemmassa kirjoituksessani:

Ongelma on siinä, kaikki mielipiteet eivät ole tasa-arvoisia, vaikka ihmiset ovatkin. Maahanmuuttojutuissakaan ei haastatella uusnatseja eikä maantiedon kirjoissa litteää maata esitetä ”kilpailevana teoriana”.

Pahimmillaan median pyrkimys ”tasapuolisuuteen” voi olla vahingollista. Itse asiassa tämä naisten oikeuksia munille potkiva kansalaisaloite sai täpärästi 50 000 nimeä täyteen vain koska Iltalehti narahti tekemään asiasta nyyhkyuutisen vähän ennen nimienkeruun loppumista.

Median tulee muistaa vastuunsa, etiikkansa ja moraalinsa tiedon levittäjänä. Kaikelle skeidalle ei tule antaa näkyvyyttä vain siksi että skeida sattuu olemaan olemassa. Sananvapautta tämä ei rajoita: kuka tahansa voi perustaa oman blogin tai vaikka lehden omien aivoripuliensa jakelemiseen.

 

P.S. Huuhaasta kirjoittamisen dilemma on se, että samalla kun kirjoittaa kriittisesti huuhaasta, tulee myös antaneeksi näkyvyyttä huuhaalle. Tämän takia aivan marginaalisesta huuhaasta ei yleensä kannata kirjoittaa. Tätä aloitetta on kuitenkin mainostettu jo kristillisissä lehdissä joten kohderyhmä on tavoitettu muutenkin. Tämä bloggaus saattaa tuoda muutaman nimen aloitteeseen, mutta onhan lääkkeilläkin sivuvaikutuksia.