Sössikö Opetushallitus uusien mallikirjaimien tekijänoikeudet?

Alkuviikosta uutisotiin uusista perusopetuksen tyyppikirjaimista. Hienojahan nuo ovat! Sain kuitenkin lukijavihjeenä linkin tällaiseen uutiseen, jossa fonttien suunnitelleen yrityksen (Typolar) edustaja kertoo:

”Mallikirjaimet julkaistaan myöhemmin oman yritykseni kautta fonttituotteina, joiden avulla merkistöllä voi latoa mitä tahansa tekstiä. Näin esimerkiksi oppimateriaalien tuottajat voivat hankkia fontin käyttöönsä.”

Hmm. Mitään ongelmaa ei ole, jos fontin pystyy ostamaan samalla tavalla kuin monet muut fontit (tai vaikkapa tekstinkäsittelyohjelmien mukana tulevat fontit): yrityksesi maksaa kertasumman (yleensä muutamia kymppejä) ja saat käyttää fonttia kaikissa teoksissasi. Ja näin siinä todennäköisesti käykin.

Mutta näin akateemisesta uteliaisuudesta kiinnostaisi tietää, millaisella sopimuksella suunnittelu on tilattu? Olisiko Typolarilla teoriassa mahdollista myydä fonttia oppimateriaalin tuottajille täysin mielivaltaisin ehdoin ja hinnoin? Toisin sanoen, ostiko OPH tyyppikirjaimet samantyyppisellä sopimuksella millä esimerkiksi firmojen logot ostetaan (tilaaja saa täysin vapaat käyttöoikeudet), vai pitääkö kirjainten käyttöön olla Typolarin lupa?

Kommentit
  1. 1

    Fonttieditori sanoo

    Tähän asti on ollut niin, että vain merkistön implementaatio on tekijänoikeussuojattu, mutta ei merkistön disaini, ml. sen tarkka metriikka. Siksipä kuuluisista alkuperäisfonteista on tarkkoja kopioita mm. Linuxille.

    Nyt pitäisi jonkun ottaa fonttieditori auki ja tehdä näistä avoin fontti eri alustoille.

    • 1.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Joo, samoilla linjoilla näyttää olevan immateriaalioikeuksiin perehtynyt asianajaja:

      http://www.iprinfo.com/julkaisut/iprinfo-lehti/lehtiarkisto/2003/IPRinfo_2-2003/fi_FI/Pitaako_fonteista_maksaa/

      ”Tekijänoikeusneuvosto katsoi lausunnossaan 1990:6, että sille toimitettujen aakkostojen kirjainmuodot eivät, korkeasta kalligrafisesta tasostaan huolimatta, olemassa olevien kirjaimistojen suuren lukumäärän vuoksi, erottuneet muista kirjaimistoista niin ilmeisesti, että ne olisivat saaneet tekijänoikeudellista suojaa. Fonttien lähtökohtana on aina tietyn kielen kirjaimisto totunnaisessa ilmiasussaan, minkä vuoksi sijaa tekijästä todistavalle omaperäiselle ilmaisulle ei juurikaan jää.

      Fonttiohjelmistossa fonttien graafinen ulkoasu ilmaistaan standardin mukaisessa formaatissa. Perustellusti voidaan kyseenalaistaa, voiko fonttiohjelmistoa pitää varsinaisena tietokoneohjelmana, koska se ei itsessään sisällä tietokoneohjelmalta yleensä edellytettävää toiminnallisuutta. Tätä kysymystä ei ole tässä kirjoituksessa mahdollista pohtia tarkemmin. Siinä tapauksessa, että fonttiohjelmistoa voitaisiin pitää tietokoneohjelmana, sen suoja perustuu teoskynnyksen ylittävään ohjelmiston koodiin. Tällaisen ohjelmiston kopiointiin tietokoneelle tarvitaan lupa.”

  2. 2

    Nimetön sanoo

    Valitettavasti sivuilla olevat ehdot erityisesti kieltävät fonttien käytön webfontteina tai dynaamisissa käyttäjän muokattavissa olevilla sivuilla, jolloin nämä eivät sovellu esimerkiksi sähköisten tehtävien laadintaan lainkaan. Opettaja ei voi kirjoittaa web-käyttöliittymällä tehtävää, jossa fonttia käytetään, eikä oppilas voi vastata siihen sillä fontilla. Ainoastaan staattiset osat saavat olla fontilla, mutta tällöinkin suojatussa tilassa, jolloin fontin kopiointi estetään. Ohjelmistokehittäjälle on todella suuri vaiva konvertoida vanhoja sähköisiä tehtäviä niin, että ne eivät käytä standardien mukaisia webfontteja, mobiilituen takaamisesta puhumattakaan.

    ” Embedding of Typolar Typefaces into electronic documents, including but not limited to Portable Document Format (PDF) files or internet pages, is only permitted in a secure mode where the typeface data can not be severed and the text is not editable. ”

  3. 3

    Mikko Jokinen sanoo

    Niin tuo on kyllä melkoista arpapeliä.
    Olisikin joskus kiva kun valtion rahoilla tehtäisiin täysin avointa ja loppukäyttäjille ilmaista.
    Ei taida vaan suomalaisessa yhteiskunnassa onnistua.

  4. 4

    typograafi sanoo

    Aika halpaa, jos kympeillä voi. Olen netistä katsellut fonttien yksittäishintoja ja pelkästään jokin condensed/kursiivi voi maksaa kymppejä tai satasia yhdestä fontista. Eiköhän firma tässä laskuta nenän kautta.

Trackbacks

  1. […] Kirjoitin aiemmin uusista perusopetuksen mallikirjaimista ja niihin liittyvistä tekijänoikeusepäselvyyksistä. Epäselvyydet olivat kuitenkin lähinnä omassa (ja muiden) korvien välissä: pikaisella googlauksella selvisi, että kirjaimet – vaikka olisivat hienoja – eivät ole teoksia, joten niitä ei voi suojata tekijänoikeuden nojalla. Esimerkiksi yliopistojen tekijänoikeusasioihin erikoistuneen IPR University Centerin sivuilla on immateriaalioikeuksiin perehtyneen asianajajan lausunto aiheesta: […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *