Sähköherkkyys-Sauli ei tykkää kun kouluissa koodataan

Perussuomalaiset ovat vieneet estradin sekoilullaan niin että höpöpuolue Kristillisdemokraateista ei ole vähään aikaan osunut silmiin mitään.

Mutta nyt KD:n kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi kirjoittaa blogiartikkelissaan Koodausta kaikille lapsille? Nyt höynäytetään ja kunnolla!, että

Otsikko YLE:n kotisivulla tänään julistaa: ”Ohjelmoinnin perusteet täytyy tuntea tulevaisuuden työelämässä?” Höpö, höpö, sanon minä! Nyt tietämättömiä höynäytetään, ja oikein kunnolla.

Suomessa on kauhea kuhina ja hypetys käynnistynyt siitä ilmestyksenomaisesta uutisesta, että kaikkien pitää tulevaisuudessa osata koodata – edes hiukan. Kuka profeetta tällaisen ilmestyksen on saanut ja mihin tosiasioihin väite perustuu? Olen kuullut puhetta koodaamisen opetuksen aloittamisesta peruskouluissa jo muutaman vuoden ajan, mutta en tähän päivään mennessä yhtään hyvää perustelua sille, miksi kaikkien Suomen lasten kallista kouluaikaa pitäisi käyttää tällaiseen turhanpäiväisyyteen.

Kyllä niitä perusteluja on, kun vain jaksat vähän googlailla. Tässä tyydyn toteamaan että maailma muuttuu ja koulu toivottavasti sen mukana. Kaikkea koulussa oppimaansa ei välttämättä ”tarvitse” missään, mutta kun ohjelmoitavia vimpaimia löytyy joka lapsen taskusta, on ihan yleissivistävää tietää edes perusteet siitä mitä koodaaminen on. Ihan niin kuin on yleissivistävää erottaa mänty ja kuusi toisistaan tai tietää mistä auringonpimennys johtuu vaikkei näillä tiedolla ”tee mitään”.

Kyseinen kansanedustaja on kunnostautunut aikaisemmin muun muassa tekemällä kirjallisen kysymyksen sähköyliherkkien huomioimisesta infrarakentamisessa.

Että höpö höpö vaan itsellesi.

Kommentit
  1. 1

    Jarno Laivola sanoo

    Kun huomioi sen, että ohjelmoinnille kaavailtu aika tultaisiin todennäköisimmin nipistämään matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden opetuksesta, sanoisin, että Ahvenjärvi on oikeassa. Jos Saulin sähköyliherkkyyteen liittyvä harha-askel on liian kova pala nieltäväksi, voi lueskella vaikka Alli ”matikkatäti” Huovisen samansuuntaista huolenilmausta:

    http://yle.fi/uutiset/matikkatati_koodaaminen_pois_matematiikan_tunneilta__lyijykyna_edelleen_hyva_oppimisvaline/8358092

    Kyllä, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että koodaamisen opettaminen ei ole tyhjänpäiväistä. Jos kuitenkin uskot, että se saa tuntikehyksestä oman paikkansa ilman, että luonnontieteellisten aineiden tuntimääriin kajotaan, sanoisin, että uskovainen voi näemmä olla niin kovin monella tavalla.

    Eli kenelle tässä nyt sitten pitäisi höpöhöpötellä?

    • 1.1

      Jonne Heikkinen sanoo

      Ohjelmointi on muutakin kuin verkkosivujen kehitystä.

      Ohjelmointi perustuu tietojenkäsittelytieteen, joka puolestaan lasketaan luonnontieteeksi. Ohjelmointi opettaa algoritmista ajattelua ja mahdollistaa – menetelmätiede kun on, tehokkaamman oppimisen/tutkimisen muissa tieteenaloissa. Siksi on perusteltua, että esim. trigonometriaa voisi opetella ohjelmoinnin lomassa, matematiikalle allokoidulla ajalla.

      Mainitsemassasi artikkelissa esitetään huoli kynän ja paperin roolin heikkenemisestä. Kuinka monessa nykyammatissa piirretään graafeja käsin? Huoli algebran osaamisen tason putoamisesta ei perusteltua, sillä sen rooli pikemminkin kasvaa ohjelmoinnin myötä.

      • 1.1.1

        Jarno Laivola sanoo

        Olen opettanut semiluonnontieteelliselle alalle hakeutuvia ihmisiä, jotka osaavat piirtää graafisella laskimellaan funktion kuvaajan, mutta eivät ymmärrä, mitä kyseiset käppyrät _ihan oikeasti_ tarkoittavat. Työkseni lasken toistuvasti muiden puolesta laskutoimituksia, joiden ratkaisumenetelmät kuuluvat yläasteen matematiikan oppimäärään. Työyhteisöni merkittävin matemaattinen peikko kantaa nimeä lääkelaskenta: laji, josta selvydytään tavallisesti opettelemalla liudan erilaisia malliratkaisuja. Itse pitäisin parempana, jos opettelisi ymmärtämään, että 1 % = 0,01.

        Ei minulla mitään ohjelmointia vastaan ole, mutta pelkään – mielestäni aiheellisesti – että siitä tulee vain yksi uusi työkalu ja temppu, jonka varjolla voi sivuuttaa sen tärkeimpien sovelluskohteiden ymmärtämisen. Ja ne jotka ohjelmoinnista jotain järjellistä tulevat oppimaan, ovat kokeneet omat ahaa-elämyksensä mm. matematiikan saralla jo ensimmäisinä kouluvuosinaan. Siis silloin kun pohja rakennetaan.

    • 1.2

      Matti Nikki sanoo

      Matematiikasta voi hyvin nipistää ohjelmoinnin opetukselle. Ohjelmointi ja siihen liittyvät käsitteet ovat loppujenlopuksi kuitenkin matematiikan osa-aloja. Kyse onkin siis vain opetuksen uudelleenkohdentamisesta, keskitytään enemmän näihän juttuihin jotka tänäpäivänä ovat keskeisiä. Ja ohjelmointi jos mikä on keskeinen käsite apuna ymmärtämään miten kaiken maailman ympärillämme olevat laitteet toimivat ja miten niitä voi hyödyntää.

  2. 2

    masashi sanoo

    Hämmentävää että joku ajattelee noin, sillä koodailuhan on yhtä kuin matematiikan funktioiden hyödyntämistä käytännössä. Oppisi jo nuorena ymmärtämään että mihin erilaisiin asioihin matikkaa voi hyödyntää. Ja nykyään kun yhä enenemässä määrin koodin tarve (ja sen ymmärtämisen tarve) kasvaa. Järkevää olisi ottaa koodailu osana matematiikkan opetusta.

  3. 3

    Seurahepo sanoo

    Väite, että jokaisen pitää tuntea ohjelmoinnin perusteet on varmasti liioittelua, mutta on vaikea nähdä mitä haittaa on siitä, että jokainen saa mahdollisuuden harjoitella ongelmien paloittelua osa-ongelmiin ja algoritmien muodostusta, ne ovat taitoja, joita voi käyttää ihan jokapäiväisessä elämässä paljon enemmän kuin tietoa eri sammallajeista. Samalla saa edes jonkinlaisen käsityksen siitä miten tietotekniset laitteet toimivat ohjelman tasolla.

    Huoli matematiikan tuntimääristä on toisaalta aiheellinen, mutta toisaalta voisi kuvitella, että ihan kaikki ei ole opetuksenkaan puolella kunnossa, jos ja kun hämmentävän suuri osa peruskoulun tai jopa lukion päättävistä ei osaa edes prosenttilaskua, joka on varsin yksinkertaista, käytännönläheistä ja hyödyllistä.

  4. 4

    Anna sanoo

    Vähän asian vierestä: Ahvenjärvi putosi eduskunnasta kevään vaaleissa. Että jotain se kansakin edes joskus tietää..

  5. 5

    Koodaaja sanoo

    Kyllä ohjelmointi ja matematiikka kulkevat käsi kädessä. Kuvitelkaapa yläkoulun/lukion ja siitä ylempiasteisten oppilaitosten funktiot ja yhtälöt kurssia. Jos f (X) = 3x^5+4/7 jnejne. Mitä on f (3)? Tällaisia ongelmia voidaan ratkoa ohjelmoinnin avulla niin lyhyessä ajassa kun oppilas osaa kirjoittaa tuon yhtälön ruudulle.

    Funktiot ja yhtälöt eivät ole ainoa asia jota ohjelmoinnilla toki voi ratkoa. Ohjelmointi kehittää/vaatii loogista päättelykykyä, ongelmanratkontataitoja sekä jossain määrin englanninkieltä sekä tiedonhakua.

    Kannatan.

  6. 6

    Pornanen sanoo

    Ehdottaisin sellaista ratkaisua, että veisto, käsityö, musiikki ja kuvaamataito kaikki valinnaiseksi aineiksi ja tietotekniikka(koodaus) tähän mukaan viidenneksi aineeksi. Peruskoulussa tutustumisjakso esim 3-4 viikkoa kutakin ainetta, jonka jälkeen valitaan 3 ainetta viidestä joita opiskellaan jatkossa. Näinhän se on nytkin, ainakin veiston ja käsityön kesken. Nyt vain annettaisiin mahdollisuus heille opiskella tietotekniikkaa mikäli näin haluaa. Itse olisin mielelläni jättänyt musiikin tunnit pois ja opiskellut tietotekniikkaa, mutta siihen aikaan tais commadore 64 olla se ainut tietokone. Mutta pointtini oli se, että mahdollisuus opiskeluun pitää antaa. Ja hyvä se on kaikkien saada pieni maistiainen ohjelmoinnista, tiedä vaikka löytäis samalla sen oman jutun. Itselleni oli ainakin todella vaikea opiskella C++ tekulla. Olisko ollut sitten helpompaa, jos olis ollut pohjatiedot peruskoulusta, se jää arvoitukseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *