Perussuomalainen on väärässä: ennen oli perseestä – syvältä ja poikittain

Rikollisuus sen kuin lisääntyy! Suomi on turvattomampi kuin ennen! Vaaralliset epidemiat jylläävät! Ja niin päin pois päin. Tuomiopäivän julistaja on siitä kiva ”ammatti”, että:

  • jos tuomiopäivänennustus toteutuu, pääsee ylpeilemään oikeassaolollaan
  • jos se ei toteudu, voi korjata pisteet siitä että nosti asian esille ja sille tehtiin jotain – tai sitten voi olla muuten vain iloinen että se ei toteutunut.

Todellisuudessa maailma kehittyy koko ajan kivammaksi paikaksi elää. Haasteena on tietysti se, että ”kivuutta” on vaikea mitata objektiivisesti, mutta aina voidaan yrittää.

”Ennen oli paremmin” -näkökulman viljelijät vetoavat siihen, että he poimivat muutaman asian jotka olivat ennen paremmin – ja sivuuttavat kaikki positiiviset muutokset. Ihan niin kuin rokotehörhö nostaa esiin rokotteiden huonot puolet (joista merkittävä osa on lisäksi ravistettu hihasta) ja unohtaa rokottamattomuuden haitat.

Tuoreimpana esimerkkinä pinnalle nousee PS-nuorten 1. varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemen bloggaus, jossa kahden listan on tarkoitus osoittaa, että ennen oli paremmin. Hänen mukaansa ennen ”ovia ei lukittu yöksi”, oli ”laadukasta taidetta”, ”oikeita vankiloita” ja niin päin pois päin. Nyt on ”avioeroja”, ”harmaata taloutta” ja ”hiihtotaidottomuutta”. Ja niin päin pois päin. Minäkin nyt vähän valikoin, koko lista kannattaa käydä lukaisemassa hänen blogistaan.

Näissä listoissa on samat kaksi vikaa kuin pseudotieteilijöidenkin väitteissä: listalla olevat hyvät ja huonot puolet on valikoitu otos koko todellisuudesta. Esimerkiksi itsemurhista ei puhuta listoissa mitään: ei tietenkään, koska itsemurhien määrä on romahtanut lähes puoleen, jos verrataan 1990-luvun alun huippuun.

Mistä päästäänkin kolmanteen vikaan: se on siinä, että ”nyt” tarkoittaa vuotta 2015 ja ”ennen” voi tarkoittaa mitä tahansa tarkemmin määrittelemätöntä aikaa menneisyydessä. Avioeroja oli varmasti vähemmän vuonna 10000 eaa, kun ei ollut avioliittojakaan. Itsemurhatilastot saadaan aina näyttämään omaan agendaan sopivalta, kun valitaan sopiva vertailuvuosi. Tässäkin on mahdollista vielä jymäyttää: 1930-luvun alun lähes 700 itsemurhaa on paljon, kun otetaan huomioon, että Suomen väkiluku oli silloin vain 3,5 miljoonaa. Nykyväkilukuun (5,5 miljoonaa) suhteutettuna se tarkoittaisi 1100 itsemurhaa vuodessa.

Otoksen valikointi on toki kätevä retorinen temppu ihan lyhyilläkin listoilla: kun kommunisti ja libertaari väittelevät julkisen ja yksityisen sektorin paremmuudesta, libertaari heittää pöytään Applen ja Apotin, kommunisti Apollo-ohjelman ja Wincapitan.

Mutta takaisin alkuun: todellisuudessa rikollisuus sen kuin vähenee, Suomi on turvallisempi kuin ennen ja vaaralliset epidemiat on saatu kuta kuinkin kitkettyä pois.

Kun ennen vanhaan perheenisä puukotti vaimonsa ja naapurinsa hengiltä, asia oli pikku-uutisena jossain paikallislehdessä. Nyt siitä on ensin uutuuslööppi, seuraavana päivänä on lööppi jossa naapurit päivittelevät tekoa ja kolmantena päivänä lööpissä esitellään surmaajan taustoja. Tässä lienee taustalla kaksi asiaa:

  • vakavat henkirikokset ovat niin poikkeuksellisia, että niissä ylipäätään on uutisoitavaa
  • media toimii nykyään tehokkaammin, kiitos mm. tekniikan kehityksen

Henkirikosten määrä on laskenut. Osasyy voi tietenkin olla myös lääketieteen ja liikenteen kehitys: puukonisku ei johda kuolemaan yhtä helposti kuin 1930-luvulla, kun uhri saadaan huippusairaalaan ambulanssilla tai helikopterilla.

Neljäs juttu on vielä se, että henkirikollisuus on monimutkainen ilmiö johon ei pidä tarjota yksinkertaisia höpöratkaisuja. Ilmiön monimutkaisuuteen tutustumisen voi aloittaa jo tuolta tilastosivulta:

Henkirikollisuuden pitkän aikavälin kehityksessä on ollut kyse nimenomaan miehiin (ja lapsiin) kohdistuneiden henkirikosten vähentymisestä. …

Pahinta tuollaisissa listoissa on se, että siinä missä tuollaisen listan oksentaa paperille puolen tunnin ideointisessiossa, listan jokaisen kohdan läpikäyminen ja todenperäisyyden selvittäminen vie aikaa puolesta tunnista tuntiin per kohta. Otetaan esimerkiksi ”harmaa talous”. Muistan kun lapsena jossain Kari Suomalaisen pilapiirroskirjassa oli kuva otsikolla ”verottaja iski kuutamourakointiin”. Harmaata taloutta oli jo ennen ”nykypäivää” ja se lienee yhtä vanha keksintö kuin verotuskin.

Itse asiassa jokaista kohtaa ei edes pitäisi lähteä perkaamaan, vaan Aleksi Hernesniemen tehtävä olisi vähän avata listaansa ja vastailla kysymyksiin, kuten:

  • Kuinka paljon harmaa talous on lisääntynyt aikavälillä X ja mitä se merkitsee ihmisten hyvinvoinnille?
  • Miksi avioerojen määrän tai hiihtotaidottomuuden lisääntyminen on huono asia?
  • ja niin edelleen

Niin, siihen alkuperäiseen aiheeseen: maailma (Suomesta puhumattakaan) muuttuu koko ajan paremmaksi paikaksi, vaikka vielä on paljon korjattavaa ja uuttakin korjattavaa putkahtelee sieltä täältä. Palkittu tutkija Hans Rosling on visualisoinut tätä kivasti. Ja Hesarin Ilkka Malmberg kirjoitti vähän (tai aika paljonkin) pidemmin aiheesta jo pari vuotta sitten – tässä pikku ote:

Vuoden 1953 sanomalehdissä näkee ilmoituksia, joissa halkomottien ja rattaiden välissä tarjotaan reipasta yksivuotiasta tyttöä tai kilttiä poikavauvaa, hyvään perheeseen. Suomesta vietiin lapsia ulkomaille vielä 1960-luvulla. Eivätkö vanhemmat välittäneet lapsistaan yhtä paljon kuin nyt?

Pulma muistuttaa, että sama koski 1970-luvun auto-onnettomuuksia. Silloin kuoli nelinkertainen määrä ihmisiä liikenteessä, vaikka liikenne oli murto-osa nykyisestä. Silti pakattiin lapset autoon ja ajettiin kovaa. ”Ja turvavyöpakkoa vastustettiin.”

Pedofilia oli yleistä. Kikkelikallet säikyttelivät tyttöjä ja namusedät vaanivat pikku uhrejaan.

Summa summarum. Ennen ei ollut paremmin. Ennen oli ihan vitun perseestä. Se ei ehkä silloin tuntunut siltä, koska ei ollut mitään mihin verrata. Aika kultaa muistot.

Kommentit
  1. 1

    Antti sanoo

    Ihan hauska ja hyvä juttu. Yksi asia jäi kuitenkin mietityttämään: tilastoidaanko ne kymmenet (sadat?) yksin autoilevat miehet jotka yhtäkkiä päätyvät vastaantulevan rekan tai kuorma-auton keulaan, ”vain” liikenneonnettomuuksiksi vai itsemurhiksi?

  2. 3

    Toimittaja sanoo

    Ihan hyvä kirjoitus. Mutta tartun kuitenkin yhteen kohtaan. Väität, että ”media toimii nykyään tehokkaammin, kiitos mm. tekniikan kehityksen”. Ettei nyt kuitenkin vain olisi kyse siitä, että media poimii niitä sensaatiojuttuja – aivan kuten aina ennenkin? Jopa hanakammin kuin ennen, koska uutiset ja koko mediakenttä on kauttaaltaan viihteellistynyt, ja pikku kärpäsistä pitää väen vängällä tehdä härkäsiä. ”Susi nähtiin 25 km päässä koulusta!”

    Median ”tehokkuus” voidaan myös tulkita onnistuneeksi toimittajan työksi, ja se on kyllä viimeisen 20-30 vuoden aikana laskenut. Ammattitaitoinen toimittaja nimittäin teki ’vanhasseen aikaan’ enemmän ja merkittävämpiä löytöjä puhelinsoittelukierroksellaan, kuin joku nykyinen, netin äärellä roikkuva etiikan raastama palkkakuoppaan ajettu riekale, joka joutuu henkensä pitimiksi kärkkymään kahden sekunnin marginaalia naapurilehden verkkosivutoimittajan julkistuksiin…

    • 3.1

      Liberaali Sosialisti sanoo

      Erittäin asiallinen kirjoitus. Näitä ennen oli” -ihmisiä mahtuu kyllä varmasti myös muualle kuin PS:n kannattajiin, sillä Suomalaiset ovat, ihan puoluerajojen yli, turhautuneet nykyiseen hallintoon ja sen kyvyttömyyteen edustaa juuri heidän omia etujaan. Samalla unohtuu se, että hyvän valtion kuuluisi pitää huolta kaikkien kansalaistensa eduista, eikä vain yksilöstä.

      Kun tähän pakkaan lisätään gloobalien rahoitusmarkkinoiden epävarma tilanne ja Suomen nk. ”kilpailukyvyn heikkeneminen” jossa on oikeastaan kyse näiden kilpailijoiden kyvyn parantumisesta, jään väkisin miettimään miten haitallinen voi ”ennen paremmin” asenne olla. Elämme kuitenkin kaikki yhdessä tässä aina vaan nopeammin kehittyvässä ja muuttuvassa maailmassa, jossa kehityksen, eli muutoksen, pyörästä putoamisella on pääsääntöisesti negatiivisia vaikutuksia.

      Nimim. Toimittajan kommenttiin haluaisin sanoa sen verran, että nykyisessä informaatiolla kyllästetyssä, kapitalistisessa maailmassa tehokkuus tarkoittaa hyvin pitkälti juuri tuota kuvailemaasi toimittajantyön alennustilaa. Eikä se ole ainoa ala, joka kärsii vastaavasta.

      Useimpien ihmisen elämä on päättymätön kilpailu kaikkia muita vastaan: niin rodun, kotipaikan, kuin vaikkapa ansiotasonkin mukaan jakaudumme joukkueisiin tavoitteena voittaa muut. Ei siis ole ihme, että reaktiona pidämme kiinni kaikesta siitä, mitä meillä on.

      Kehitys ja muutos eivät ole itsessään pahoja asioita, kuten ei teknologiakaan. Päättymätön kilpailu ja kasvun tavoittelu vain ajaa meidät tehokkuuden nimissä purkamaan myös niitä yhteisesti hyväksi ja toimivaksi todettuja rakenteita.

    • 3.2

      Olli sanoo

      Mediaa ei kannata nostalgisoida sen enempää kuin muutakaan. Tiedonvälitys on nykyään moninkerroin nopeampaa ja mediakenttä laajempi kuin koskaan aikaisemmin. Helsinkiläinen toimittaja voi kirjoittaa jutun perhesurmasta Kajaanissa vain minuutteja sen jälkeen kun paikalliset viranomaiset ovat saaneet asiasta tiedot, kiitos sosiaalisen media. Sisältöä kaivataan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, joten yksittäisistä jutuista kirjoitetaan enemmän.

      Samaan aikaan median pidetään kovemmassa vastuussa kuin koskaan aikaisemmin: Julkaistuista valheista voi oikeasti joutua vastaamaan, toisin kuin lähes koko modernin lehdistön historian ajan, koska tietojen tarkistaminen on helpompaa kuin aiemmin ja kilpailu kovempaa. Edes sensationalismi ei ole nykyään poikkeuksellisella tasolla – se ehkä tuntuu siltä, koska lehdistö puhuu asioista joista ennen ei koko yhteiskunnan tasolla puhuttu.

      Media on todellakin monella tapaa tehokkaampaa nykyään kuin ennen.

    • 3.3

      sanoo

      Vielä 1950-luvulla lehdistö vaikeni näistä ns. sensaatioaiheista, koska niistä kirjoittamista pidettiin epähienona. Asenteiden muutos se on lisännyt näiden juttujen määrää.

  3. 4

    Mikael Teljä sanoo

    Tästä ei voi kuin päätellä, että perussuomalaiset kannattavat pedofiliaa.

  4. 5

    Saisai sanoo

    tuo entinen sähköinen media oli käytännössä YLE. Olen aika monen kuullut itkevän nykyisestä YLEstä, että se on huono ja puolueellinen (mistä itse en ole samaa mieltä). Mutta nämä Kekkoslovakian kannattajat eivät näytä ymmärtävän, että median äärellä vallinnut yhtenäiskulttuuri johtui siitä, että ei ollut muuta. Oli ykkönen ja kakkonen, maikkari oli vähän ostanut toiselta esitysaikaa ja lähetykset loppuivat jo melko varhain. Televisiossa puhuttiin pitkään ja hartaasti. Jokainen voi edelleen ihan itse päättää, millaista mediaa kuluttaa. Nyt on vaan enemmän tarjontaa.

    • 5.1

      Janne sanoo

      Tämä Ylen vastustus on vähintäänkin paradoksaalista, jos sellaista kuulee nationalistien suusta. Onhan kyseessä kuitenkin kansallinen ja suomalainen media, minkä pitäisi olla hyvä asia?

      Sen vastustus perustuu lähinnä sen tehtävään toteuttaa ohjelmaa moderniin monikulttuuriseen maailmaan.

      Jos miettii vaihtoehtoja ylelle, niin ne ovat monikansallisia ja monikulttuurisia medioita, joiden agendaan jollain nationalistilla tai monikulttuurin vastustajalla on vielä vähemmän valtaa tai sanottavaa.

      • 5.1.1

        Kim sanoo

        Itse näkisin tärkeänä että media kenttä olisi mahdollisimman laaja. Siihen sisältyisi julkinen (Yle), yksityisiä ”pienempiä” sekä monikansallisia. Kolmannen sektorin toimittama taitaisi olla mahdoton koska se vaatisi julkista tai yksityistä pääomaa.

        Toisaalta jos pieni äänekäs joukko mainostaa boikotoivansa jotakin niin taustalla varmaan vaikuttaa sellaiset pikku asiat kuin että he saattavat ottaa taustoista selvää (tutkivajourlanismi) ja he eivät toista heidän viestiään sellaisenaan (kyseenalaistamatta). Tietysti näillä heidän omilla ”riippumattomilla” tiedotuskanavilla on sellainen etu että se kohdistuu heidän kannajakuntaansa eikä siellä pahemmin ole eritavalla ajattelevia ja jos on heidän näkemykset pystytään siivoamaan pois.

      • 5.1.2

        Ville sanoo

        Se on nationalistille ihan sama onko YLE suomalainen, ruotsalainen vai venäläinen jos uutiset eivät miellytä nationalistista ja rasistista agendaa.

  5. 6

    Joanna sanoo

    Henkirikosten väheneminen saattaa myös liittyä avioerojen lisääntymiseen? Kun ei tarvitse vuosikymmeniä tukahduttaa tunteitaan ja olla onneton ei tule pakottavaa tarvetta puukottaa vaimoa/ryyppykaveria?

  6. 7

    Loistavaa sanoo

    Kiitos erittäin hyvästä tekstistä. Toivoisin todella tälläisiä keskustelunavauksia ja muistutuksia siitä, etteivät asiat ole niin ihanan mustavalkoisia, kuin mm. persut haluaisivat niiden olevan.

  7. 8

    Jonne Miettunen sanoo

    80-luvulla perhesurmista ja muusta sellaisesta uutisoivat ansiokkaasti Rikosposti, Alibi ja vastaavat. Törmäsin niihin lapsena, mummolassa, ja olin lievästi sanottuna järkyttynyt kun luin niitä. Etsikääpä käsiinne niitä. ”Isä ampui kuusivuotiaan Tommin ja kahdeksanvuotiaan Liisan pienikalipeerisella aseella takapenkille ja lähti äidin perään”. Kauheuksilta pystyi välttymään siis helposti jos ei halunnut niistä lukea.

    Nyt ovat keskuudessamme arvon Ilta-Sanomat ja Iltalehti, jotka lööpeillään työntävät nämä kaiken kansan eteen ja keskusteluihin. Sitä kautta ne päätyvät sitten ajankohtaisohjelmiin ja keskusteluohjelmiin.

  8. 9

    Elias Aarnio sanoo

    Vesa argumentoi väkevästi. Valitettavasti vain Immosen kaltaisten henkilöiden tapauksessa rationaalisella argumentoinnilla ja tiedolla ei ole todennäköisesti vaikutusta. Syy on se, että heidän ajattelunsa tärkein tehtävä on projisoida omia sisäsyntyisiä pelkoja ja epävarmuutta maailmaan. Kun maailma on ”vaarallinen”, tarvitaan ”toivo”, joka muodostuu konstruoidusta vaihtoehdosta, olipa tämä vaihtoehto kuinka perusteeton ja älytön tahansa.

    Minusta kyse on aivan samasta ilmiöstä kuin herännäisyyden nousussa reaktiona modernisaation aiheuttamaan epävarmuuteen ja ahdistavan nopeaan muutokseen. Tästä kertoo Juha Siltalan teos ”Suomalainen ahdistus. Huoli sielun pelastumisesta”. Kaukana ei myöskään ole se henkinen ympäristö, jossa 1. maailmansodan jälkeisessä Saksassa psyykkisesti ongelmaiset upseerit löysivät toisensa ja muodostivat myöhemmin SS:n ytimen. Tätä prosessia käsittelee psykohistorian klassikko, Klaus Theweleitin Männerphantasien, engl. Male Fantasies.

    Vaan lyödäänkö vetoa siitä, että edellämainitun sanominen on immostelijoiden mielestä silkkaa ad hominem-argumentointia? Näinhän argumentointikyvyttömät tuppaavat käyttäytymään kun alkaa hahmottua, että oma ajatusrakennelma ei ollutkaan laakea aukea vaan nurkka.

  9. 10

    Tinja sanoo

    Kiinnostaisi tietää miten hyvin Aleksi itse tuntee kasveja ja eläimiä, osaa laittaa ruokaa, kalastaa, keräilee sieniä, marjoja, kuinka tiiviisti hän pitää yhteyttä sukulaisiinsa… Saatika kirjoittaa ”majesteettista runoutta” tai tuottaa laadukasta taidetta. Jokainen voi ihan itse yrittää muuttaa nykyisyyttä haluamaansa suuntaan, mutta suuttumus siitä, kun muut ei tee itselle mieluisia asioita, on lapsellista ja turhaa.

  10. 11

    Kim sanoo

    Jotenkin tämä enen taide oli parempaa, mitä olen hieman lueskellut niin nämä kyseiset taiteilijat eivät olleet elämänsä aikana kovin suosittuja, vaan olivat niitä halveksuttuja tuhertelijoita joita nytkin.. ja nämä nykyiset tuhertelijat kuolemansa + 20 vuotta sitten niitä taitee mestareita joita pitää tukea (?).
    – Mitä eroa on paskalla ja loistavalla taiteella – taiteilijan kuolinvuosi

    Toi avioerojen määrä on mielenkiintoinen aihe. Joskus luin ja taisi aiheesta tulla vähänaikaa sitten (yleltä?) dokkarikin. Jossa tutkittiin ihmisten evoluutiota ja niissä epäiltii että ihmiset eivät ole koskaa olleet yksiavioisia vaan saman puolison kanssa saattettiin elää tietty aika ja sitten vaihdettiin.
    Ja sitten voi myös pohtia että jos avioerojen määrä on kasvanut, niin onko se peräti positiivista? Nyt naisilla on myös mahdollisuus lähteä koska yhteiskunta ei tuomitse heitä ja he pystyvät elättämään itsensä (ja lapset) myös ilman miehen taloudellista panosta.

    Luin myös nopeasti tuon listan ja ainakin omaan silmään pisti että aseita ” laajaa aseenomistusta” millä tavalla tämä on hyvä asia?”kehittyvä tieverkosto” eli nykyinen tieverkosto?

    Ja sitten se toinen lista bongasin ”saasteita ja myrkkyjä” eli tämä tarkoittaa? Mennäänkö nyt jo ajassa maanviljelyn alkuajoille? Kyllä saasteen ja myrkyt ovat nykyään ongelma mutta näistä suurin osa on päätynyt luonteen ennen, mutta niiden seuraukset näkyvät vasta nyt. Nykyään ihmiseten tietoisuus myrkyistä yms on lisääntynyt ja samalla toimet niiden turvallisemmasta käytöstä. Vuosien saatossa myös määräykset ja lait näiden osalta on entisestään kiristyneet.

    Toisaalta tuohon listaan olisi voinut mainita että ennen oli sotia. Mutta nekin jätettiin mainitsematta. Ottaen huomioon että kyseissä puoluessa esiintyy näitä sotafanaatikkoja.

Trackbacks

  1. […] poliitikko kertoi blogissaan, että ennen kaikki oli paremmin. Kanssabloggaaja ehtikin jo kommentoimaan asiaa. Käytän tilaisuutta hyväkseni suositellakseni kiinnostavaa brittisarjaa The Worst Jobs in […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *