Pankki kysyy rahojen alkuperää – mutta tiesitkö historian? (Koska terrorismi #säästitklikin)

Kävin joskus 1990-luvun lopulla tallettamassa mummolta synttärilahjaksi saadut rahat, olisiko ollut 200 markkaa, pankkiin. Ystävällinen Forssan Merita-pankin virkailija kysyi:

Haluutko sä et mä kirjoitan tilin saldon tähän kuitin nurkkaan? Jos sulla on joku henkkari niin se onnistuu.

En muista enää mitä vastasin (koska tuohon aikaan saldon näki jo nettipankistakin*), mutta tapahtumasta jäi mieleen, että rahan tallettaminen pankissa onnistui ilman henkkareita, mutta pankkisalaisuuden alainen tieto (kuten tilin saldo) vaati henkilöllisyyden todistamisen, rahojen nostamisesta puhumattakaan. Muistaakseni talletuskuittiin piti joku nimi rustata, mutta siihen sai kirjoittaa vaikkapa Matti Virtasen.

Sitten vierähti vuosia, ja joskus 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kiinnitin huomiota Tapiolan Osuuspankin katosta roikkuviin plakaatteihin, joissa valistettiin säädösmuutoksesta, jonka mukaan myös rahaa talletettaessa pitää nykyään esittää henkkarit. Tämä taisi viitata Euroopan unionin asetukseen nro 1781/2006, joka mainitaan lyhyesti Oikeus ja kohtuus -blogissa vuonna 2008. Asetus tuli voimaan 1.1.2007. Vuotta myöhemmin tuli laki, jonka mukaan jopa rahojen alkuperää saatetaan kysyä, nimittäin

laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä.

Muistan naureskelleeni että taas on terrorismilla pelottelemisella saatu uusi ihmisen yksityiselämää ronkkiva laki läpi. Kaikkia ei naurattanut: keskustelupalstoilla rupesi nopeasti leviämään tarinoita pankin uteluista:

  • Varhaisimpia keskustelupalstamainintoja löytyy vuodelta 2009: Suomi24:llä joku kertoo joutuneensa täyttämään lomakkeen rahojen alkuperästä, kun vei S-pankkiin kolme tonnia.
  • Vauva-palstalla vuodelta 2010: Ette usko, kun vein 2500 € tilille niin pankista kysyivät, että mistä ne on peräisin????????Olin aika monttu auki :O

    Enpä ole ennen moista tavannut, ettei saisi edes omalle tililleen tallettaa rahaa ilman alkuperän selvitystä.

  • Suomi24 vuonna 2012: Tee käteistalletus – olet Nordean mielestä rikollinen
  • Myös yhdelle kaverille tapahtui sama tiskillä. Kaveri loukkaantui ja vei rahat toiseen pankkiin, jossa ei kysytty mitään.
  • Lisää keskustelupalstakokemuksia ja uutisia löytyy googlaamalla ”pankki kysyy rahojen alkuperää”. Talletusautomaatilla tehtyjä talletuksia on mm. kyselty ennenkin – jopa kuukausitolkulla jälkikäteen.

Ei ole tietenkään pankkivirkailijan vika, mitä lainsäätäjä on säätänyt. Sen sijaan pankit ovat kusseet tapauksen viestinnän täydellisesti. Koska rahoja on saanut vuosikymmeniä tallettaa pankkiin ilman että tarvitsee edes henkkaria näyttää, on melkoinen muutos että yhtäkkiä kysytään henkilöllisyystodistusta ja rahojen alkuperää. Annankin yksinkertaisen neuvon: ”Mistä rahat ovat peräisin?” -kysymyksen sijaan voisi aloittaa:

Nyt on tällainen uusi laki, jonka mukaan minun pitää kysyä sinulta rahojen alkuperää? Ai mummilta lahjaksi? Okei, kiitosss.

Laki ei tietenkään enää ole ”uusi” samalla tavalla kuin uusi auto tai kännykkä, mutta kun itsekin tulee talletettua rahaa pankkiin ehkä kerran kymmenessä vuodessa, niin siihen suhteutettuna se on uusi. Säännöllisesti käteistä pankkiin kuskaavat joko tietävät laista tai pankki tietää heidät, niin että turhia ei kysellä. Aiheesta voisi myös lyödä käteen jonkun tiedotteen, mikä säästää toivottavasti pankkivirkailijaa pahimmilta tunteenpurkauksilta.

Myös media voisi kantaa vastuunsa tästä. Tässä Hesarin uutisessakin – joka pohjautuu tämänaamuiseen mielipidekirjoitukseen – puhutaan ympäripyöreitä ”pankin velvollisuudesta” eikä mainita lain uudehkoudesta ja taustoista. Linkittäkää vaikka siihen lakiin!

 

* Olen vieläkin hämmästynyt siitä, kuinka nopeasti – jo 1990-luvun puolessa välissä kun internet oli vasta tekemässä tuloaan kaiken kansan kapineeksi – suomalaispankit kehittivät ja toivat markkinoille nettipankin. Ala kun on muuten patakonservatiivinen ja nihkeä uudistuksiin: seuraava isompi innovaatiohan eli reaaliaikainen rahansiirto alalla tehtiin (tai on luvattu tehdä, odotellaan!) vasta 20 vuotta myöhemmin – viitisen vuotta sen jälkeen kun sama temppu rupesi onnistumaan amatöörien kehittämän Bitcoin-virtuaalivaluutan kanssa. Ehkä tämä puskista tullut ”kilpailija” pisti vähän painetta päätöksiin?

P.S. Osuuspankki sun muut, voisitteko ottaa Nordean tunnuslukusovelluksesta mallia, päästäisiin niistä paperilistoista pikku hiljaa eroon?

Kommentit
  1. 1

    Hente sanoo

    Eräs finanssialalla työskentelevä tuttu kertoi, että pankit tienaavat merkittäviä summia korkotuottoa sillä että rahan siirrossa on viive. Teknisesti välitön siirto on mahdollinen, mutta sillä aikaa kun varat ovat lähteneet lähettäjän tililtä ja ennen kuin ne ovat saapuneet vastaanottajan tilille, ne ovat tuottamassa korkotuottoa pankille. Yksittäisen maksajan tai vastaanottajan kannalta ero on häviävän pieni, mutta valtaviä määriä siirtoja käsittelevien rahoituslaitosten kannalta suuri.

  2. 2

    Tietoturvasta huolestunut kansalainen sanoo

    Tunnuslukusovellusta on vaikea pitää millään muotoa hyvänä ideana, ottaen huomioon älypuhelinten umpisurkean tietoturvan ja korjauspäivitysten puuttumisen. Sen sijaan erillinen tunnuslukulaite on näppärä.

  3. 3

    Pete Kauppinen sanoo

    En nyt taas millään jaksa ymmärtää, miksi rahojen alkuperän tiedustelu tai henkilöllisyystodistuksen vaatiminen ovat niin erityisen negatiivisia asioita, jos toiminnalla voidaan estää edes yhden ihmishengen menettäminen terrori-iskun takia. Kenelläkään rehellisellä ihmisellä ei liene mitään sitä vastaan, että hän todistaa henkilöllisyytensä tallettaessaan rahoja tai kertoo niiden olevan peräisin vaikkapa isoäidiltä. On jokseenkin typerää kitistä jostakin asiasta, jos ei osaa esittää mitään konkreettisia argumentteja valittamisensa tueksi.
    Kansalaisten vakoilu terrorismin ehkäisyn nimissä on ihan oikea ongelma. Tämä ei ole oikea ongelma. Ja jos jollakin on vaikeuksia säilyttää itsehillintänsä virkailijan pyytäessä henkkareita, on henkilöllä ehkä peiliin katsomisen paikka.

    • 3.1

      Vesa Linja-aho sanoo

      Siis millä tavalla muutaman satasen alkuperän tiedustelu ”voi säästää edes yhden ihmishengen” — kerrotko itse jonkun konkreettisen argumentin tämän tueksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *